Epävarmuus ja korot painavat pk-yritysten suhdanneodotuksia

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi viime syksystä. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin ennätysnopea korkojen nousu, heikon taloustilanteen jatkuminen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan pitkittyminen. Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä. Yritykset aikovat kuitenkin yhä pitää kiinni henkilöstöstään.

Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin. Kevään pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotukset laskivat tuntuvasti viime syksystä. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.

– Viime vuonna Suomen talous eli matalasuhdannetta, ja pk-yritysbarometrin tulokset vahvistavat näkemystä yritysten poikkeuksellisen haastavasta toimintaympäristöstä. Tilanne on jatkunut valitettavasti jo pidempään. Työllisyys on kuitenkin pitänyt kohtuullisen hyvin pintansa, ja inflaatiokin on taittumassa, mikä antaa viitteitä paremmasta, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.

Perinteisesti Etelä-Karjalan pk-yritysten suhdanneodotukset seuraavat läheisesti koko maan odotuksia, mutta muutokset ovat yleensä alueella hieman Suomen keskiarvoa jyrkempiä. Tämä näkyy myös kevään 2024 barometrissa, kun syksyn 2023 nopean odotusten nousun jälkeen Etelä-Karjalan suhdanneodotukset myös laskivat muuta Suomea jyrkemmin takaisin voimakkaan negatiivisiksi. Etelä-Karjalan saldoluku saa arvon -23, kun koko maan lukema on -14. Pohjois-Karjalassa suhdanneodotusten saldoluku saa arvon -24, Kymenlaaksossa -18 ja Etelä-Savossa -17.

Etelä-Karjalan saldoluvun pudotus oli Suomen alueista toiseksi jyrkin Etelä-Savon jälkeen. Vantaata lukuun ottamatta alueita, joilla näkymät synkkenivät eniten, yhdistää läheisyys itärajaan.

Viime syksyyn verrattuna Etelä-Karjalan pk-yritysten odotusten synkkeneminen näkyy yleisten suhdannenäkymien lisäksi erityisesti myös odotuksissa liikevaihdon, investointien ja vakavaraisuuden kehityksessä.

– Uudemmilla yrityksillä on usein optimistisemmat näkymät kuin pidempään toimineilla. Etelä-Karjalassa on suhteellisen paljon pitkään toimineita, ennen vuotta 2000 perustettuja yrityksiä, mikä voi näkyä myös yritysten odotuksissa, pohtii Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen.

Kasvuhakuisuuden laskeva trendi huolestuttaa

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään. Tämä on selvästi nähtävissä sekä kasvua tavoittelevien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä. Kasvuhakuiset yritykset toimivat kasvun moottoreina ja kirittäjinä muille yrityksille. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on ennätyksellisen pieni, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku herättää huolta.

– Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.

Epävarmuus heikentää haluja investoida, työvoimasta pidetään kiinni

Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

– Investointihalukkuus edellyttää kuitenkin positiivista kasvunäkymää, jota nyt on vaikea löytää. Korkojen tuleva lasku saa toivottavasti investoinnit elpymään, toteaa elinkeinoministeri Rydman.

Noin joka kymmenes pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan 14 prosenttia odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo kuitenkin säilyttää nykyisen henkilöstönsä. Myös odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehityksestä ovat laskeneet syksyn kyselystä.

– Barometri vahvistaa sen minkä olemme tietäneet jo aiemminkin: työllistävät yritykset arvostavat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa ja heistä pidetään kiinni viimeiseen saakka, muistuttaa Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Lötjönen.

Kustannusten nopea nousuvauhti taittumassa

Kustannusten nousuodotukset ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 syksyn huipusta. Yritysten käyttämien välituotteiden hintojen odotetaan nousevan jopa puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen, mutta yritysten kustannusten ja myytyjen lopputuotteiden hintaerot ovat silti kaventumassa.

– Hintojen nousunopeuden taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Suomessa inflaatio on siis selvästi rauhoittunut, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin pk-yrityksille, arvioi Brotherus.

Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä

Talouden aktiviteetin hiipuminen, sen seurauksena heikentynyt yritysten luottokelpoisuus ja tiukka pankkitoiminnan sääntely näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Finnvera on säilynyt merkittävänä rahoitustoimijana, vaikka sen rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on hieman laskenut. Edelleen joka viides rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Lisäksi Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Huomionarvoista on se, että erityisesti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita Finnverasta rahoittajana.

– Yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt lievästi, ja maksuvaikeudet ovat kasvussa. Talouden epävarmuuden keskellä on erityisen tärkeää turvata niiden yritysten rahoituksen saatavuus, jotka tavoittelevat kasvua ja investoivat tulevaisuuteen. Finnveran merkitys kasvuyritysten, investointien ja puhtaan siirtymän rahoituksessa tulee korostumaan epävarmassa ympäristössä. Takausten lisäksi mahdollistamme rahoitusta suorilla Finnveran lainoilla sekä viennin että kasvun rahoituksessa, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

– Olemme käynnistäneet uudelleen myös vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan. Finnvera järjestää ilmaista koulutusta jokaiselle viennin rahoituksen ratkaisuista kiinnostuneelle yritykselle, Heinilä jatkaa.

Etelä-Karjalan yrityksistä noin kolmanneksella on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta on haettu pääasiassa investointeihin ja kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuvaan käyttöpääomatarpeeseen.

– Kireässä vakuustilanteessa Finnveran rooli takaajana voi ratkaista rahoituksen järjestymisen. Finnveralla on myös mahdollisuus järjestää rahoitusta vihreän siirtymän investointeihin suorilla lainatuotteilla, kertoo Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö Markus Korpela.

Vasta viidennes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia

Ajankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Hieman alle puolet pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla olevan vaikutuksia yritystoimintaansa. Osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta barometrista. Noin neljännes pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa mahdollisuuksia liiketoiminnalle eli samoin kuin kaksi vuotta sitten.

Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin.

– Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yrityksen liiketoiminnalle, Yrittäjien Brotherus sanoo.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lassi Noponen, 050 407 6033,
pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, 050 384 9479
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, 050 526 2515
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, 029 460 2576
toimitusjohtaja Pasi Toropainen, Etelä-Karjalan Yrittäjät, 050 495 6888
aluepäällikkö Markus Korpela, Finnvera Oyj, 029 460 2861
puheenjohtaja, Sanna Lötjönen, Etelä-Karjalan Yrittäjät, 050 083 8765