Epävarmuus painaa vahvasti pk-yritysten suhdanneodotuksia
Pk-yritysten odotukset ovat laskeneet selvästi loppuvuodesta. Yritysten heikentyneisiin näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama hintojen nousun kiihtyminen. Euroopan keskuspankki on aloittanut nopeat koronnostot ja energiamarkkina on myllerryksessä. Myönteistä on, että valtaosa yrityksistä aikoo pitää kiinni henkilöstöstään.
Viime vuoden poikkeuksellinen tilanne heijastui suoraan pk-yritysten näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä. Kevään pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut pysyivät vahvasti negatiivisina. Lähes puolet pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.
Pohjois-Karjalassa suhdannenäkymien saldoluku saa arvon – 25, kun viime syksynä lukema oli -26.
Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat jonkin verran valtakunnallista keskiarvoa heikommat. Yrittäjien näkemys investointien arvon kehityksestä on myös lähialueita negatiivisempi.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 650 yritystä, josta 130 on pohjoiskarjalaista yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2022 puolivälistä tammikuun 2023 puoliväliin.
Pk-yritysten kasvuhalukkuus hiipuu ja investointihalukkuus laskee
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.
Pitkään kestänyt trendinomainen lasku pk-yritysten kasvuhakuisuudessa valitettavasti jatkuu. Kehitys on selvästi nähtävissä sekä kasvua tavoittelevien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä.
Myönteistä on, että synkistä pilvistä huolimatta suuri joukko pk-yrityksiä aikoo pitää kiinni nykyisestä henkilöstöstään. Pohjoiskarjalaisista Pk-yrityksistä 12 prosenttia aikoo vielä lisätä henkilökunnan määrää.
Kustannusten odotetaan jatkavan nousuaan
Odotukset kannattavuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja kannattavuusodotusten saldoluku pysyi syksyn jo valmiiksi negatiivisella tasolta.
Huolestuttavaa on, että syksystä pienempi määrä pk-yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja lähes yhtä moni odottaa sen kutistuvan. Nyt liikevaihdon kasvua odottaa 23 prosenttia maakunnan yrityksistä.
Pk-yritykset laajasti mukana energiansäästössä
Sähkön hinnan nousu on vaikuttanut pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään energiaintensiivisillä aloilla toimiviin yrityksiin.
Kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon sähkön hinnan nousu on vaikuttanut noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Vain 40 prosenttia yrityksistä on pystynyt siirtämään vähintään osan sähkön hinnan noususta lopputuotteiden hintoihin. Teollisuudessa yli puolet yrityksistä on nostanut hintojaan sähkön hinnan nousun seurauksena, mutta palveluissa ja rakentamisessa vain joka kolmannes.
Lähes puolet pk-yrityksestä on ottanut käyttöön aktiivisia sähkön säästämistoimenpiteitä. Yleisimmät toimenpiteet ovat huonelämpötilojen säätäminen, valaistuksen vähentäminen sekä ilmanvaihdon säätäminen. Lähes joka neljäs pk-yritys on ottanut käyttöön jonkin uuden energialähteen. Laajoista säästötoimenpiteistä huolimatta joka kymmenes yritys on joutunut turvautumaan tuotannon rajoittamiseen tai ajoittamiseen säästääkseen energiaa.
Epävarmuus on vähentänyt ulkoisen rahoituksen käyttöä
Epävarmuus tulevasta vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta ja toimintaympäristön ennustettavuus on heikentynyt nopeasti. Rahoittajien luottopolitiikka on pk-barometrin mukaan kiristynyt. Rahoituksen haasteet näkyvät mm. kireinä vakuuksien ja oman pääoman vaatimuksina. Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten on vaativinta saada tarvitsemaansa ulkopuolista rahoitusta. Näistä yrityksistä 57 % kertoo pankkirahoituksen edellyttäneen Finnveran takausta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman vähentynyt, koska pääosa yrityksen rahoitustarpeista liittyy yrityksen kasvuun ja sitä osaltaan heikentää epävarmuus sekä kustannusten nousu. Rahan käyttötarkoitus kääntyi investoinnin rahoittamisesta, suhdanteista tai kireästä taloustilanteesta johtuvien, käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen.
Tutustu kevään 2023 pk-yritysbarometriin
Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Johanna Reinikainen, puh. 050 408 4009
Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 026 060
