Etelä-Karjalassa pk-yritysten suhdannenäkymät heikentyneet selvästi 

Valtakunnan tasolla pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet hieman viime syksyyn verrattuna ja ovat nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten. Yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet. 
 
Valtakunnallisesti yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän. Talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä euroalueen kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. 
 
 Tekoäly yleistyy pk-yrityksissä – osaamisvaje jarruttaa  
 
Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana, kun viime vuonna samoin koki joka kolmas pk-yritys.  
 
Hieman yli neljännes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Barometrin tulosten perusteella tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä. 
 
Maakunnittain suhdanneodotukset vahvistuivat kahdeksalla ja heikkenivät kahdellatoista alueella.
 
– Etelä-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet selvästi. Suhdanneodotusten saldoluku laski 19 yksikköä syksyn barometrista ja on nyt -25, kun koko maan saldoluku saa arvon yksi. Myös odotukset työllisyyden, kannattavuuden ja investointien määrän kehityksen suhteen ovat negatiivisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Vain odotukset henkilöstön määrästä eivät ole heikentyneet syksyn barometrista, Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen toteaa.
  
Pk-yritysten kasvuhaluissa edelleen parantamisen varaa
 
 – Etelä-Karjalan yrityskenttä koostuu vahvasti mikro- ja pienyrityksistä sekä teollisuuden suuryrityksistä. Alueen kasvunäkymien kannalta ongelmallisia ovat alueen pk-yritysten suhteellisen vähäinen kasvuhakuisuus sekä kasvuyritysten vähäinen määrä, vaikka osaavan työvoiman tarjonta on hyvällä tasolla. Toisaalta kysynnän ollessa matalalla tasolla kasvu on vaikea niillekin, ketkä sitä tavoittelevat, toteaa Toropainen.
 
 – Synkentyneistä suhdannenäkymistä huolimatta alueella on nähtävissä myös myönteistä kehitystä. Maakuntaan kohdistuu uusia investointisuunnitelmia muun muassa sähkö- ja energiatekniikkaan, vihreään siirtymään ja biotekniikkaan liittyen. Tällaisten investointien houkuttelu vahvistaa pidemmällä aikavälillä koko alueen elinvoimaa, kertoo Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Lötjönen.
 
– LUT-yliopisto on keskeinen maakunnan aluekehityksen vauhdittaja. Sen rooli ulottuu koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi yritysten syntymiseen ja investointien houkutteluun. Uutta liiketoimintaa on syntynyt erityisesti sähkötekniikan osaamiseen pohjautuen, ja yliopisto toimii veturina vihreän siirtymän ja energiamurroksen edistämisessä. Tämä vahvistaa Etelä-Karjalan veto- ja pitovoimaa yrityksille, jotka rakentavat kasvuaan kestävien ratkaisujen varaan, sanoo toimitusjohtaja Toropainen.
  
Etelä-Karjalassa rahoituksen saatavuus muuta maata hieman paremmalla tasolla
 
Etelä‑Karjalassa rahoituksen saatavuus on keväällä 2026 kohtuullisella tasolla, ja yritykset onnistuvat rahoituksen hankinnassa jopa hieman koko maata sujuvammin. Vain 3,6 % rahoitusta hakeneista yrityksistä ei ole saanut hakemaansa rahoitusta, kun koko maassa osuus on 4,96 %. Samalla 66 % alueen pk‑yrityksistä ei ole tarvinnut rahoitusta lainkaan.
 
Tulevaisuudessa 24 % eteläkarjalaisista pk‑yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta, mikä on lähellä koko maan tasoa (26 %). Myönteistä on, että rahoitustarve pitkävaikutteisiin kone‑, laite‑ ja rakennusinvestointeihin on vahvistunut viime vuodesta, nousten 43,5 prosentista tämän vuoden 47 prosenttiin, mikä toivottavasti osoittaa investointihalukkuuden piristymistä. Lisäksi kehittämishankkeisiin ja osaamisen vahvistamiseen kohdistuva osuus (42 %) on merkittävä, ja se kertoo yritysten halusta panostaa myös toimintansa uudistamiseen ja kilpailukyvyn pitkäjänteiseen parantamiseen.
 
Omistajanvaihdosta suunnittelee 15,3 % eteläkarjalaisista pk‑yrityksistä, mikä on hieman valtakunnan keskiarvoa (14,2 %) korkeampi. Omistusjärjestelyihin kohdistuva rahoitustarve on kuitenkin edelleen vähäinen (2,86 %). Yritykset tukeutuvat laajasti julkisiin neuvontapalveluihin (44 %), mikä sujuvoittaa omistusjärjestelyjä ja toivottavasti jatkossa lisää myös rahoituksen kysyntää sekä toteutuvien omistajanvaihdosten määrää, sanoo aluepäällikkö Mikko Kaminen.
 
Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. 
Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 390 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin. 

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pasi Toropainen, Etelä-Karjalan Yrittäjät, pasi.toropainen@yrittajat.fi, p. 050 495 6888
puheenjohtaja Sanna Lötjönen, Etelä-Karjalan Yrittäjät, sanna.lotjonen@yrittajat.fi, p. 050 083 8765
aluepäällikkö Mikko Kaminen, Finnvera Oyj, etunimi.sukunimi@finnvera.fi, p. 029 460 2990
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410, etunimi.sukunimi@gov.fi