17.5.2022 klo 12:50
Uutinen

Etla: Koronatukitoimet Suomessa verrattain tehokkaita ja oikeasuuntaisia – Tukipolitiikassa opittavaa tuleviin kriiseihin

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tutkinut koronakriisin aikana myönnettyjen kustannustukien vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä tutkimuksessa Koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää kritiikkiä siitä, että koronatuet olisivat olleet liiketoimintaa säilyttäviä, oudohkona.

Tulosten mukaan koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta.

Tutkijoiden analyysin mukaan jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Koronapandemian johdosta tehdyt koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää kritiikkiä siitä, että koronatuet olisivat olleet liiketoimintaa säilyttäviä, oudohkona.

‒ Tukien tarkoitushan pitääkin olla yritystoiminnan jatkuvuuden takaaminen silloin kun yhteiskunta estää liiketoiminnan harjoittamisen. On relevanttia puhua taloutta uudistavista tuista silloin kun käsitellään normaaleja yritystukia. On hiukan ennenaikaista sanoa, että koronatuet olisivat estäneet talouden tervettä rakennemuutosta. Tämän tulemme näkemään vasta myöhemmin. Luovan tuhon idea ei oikein toimi silloin, kun toiminta määrätään suljettavaksi, Kuismanen sanoo.

Tuet takasivat tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet

Koronatuet ovat valtiontukia, jotka edellyttävät luvan ennen kuin niitä voidaan jakaa, mikä vaikutti siihen, kuinka nopeasti niitä saatiin kriisissä liikkeelle. Suomi ei voi myöskään täysin kansallisesti päättää tukien jakamisesta, vaan ohjausta tulee EU-tasolta.

Kuismanen toteaa, että ilman koronatukia ja erityisesti konkurssilainsäädännön väliaikaista muutosta olisimme kokeneet turhia konkursseja, yritysten lopettamisia ja sitä kautta työpaikkojen turhaa tuhoutumista. Tukijärjestelmä on Suomen ja suomalaisten pk-yritysten edun mukaista luodessaan tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet.

Tutkimuksen esittelytilaisuudessa kuultiin myös muita korona-aikaa tutkineita, joista yksi oli Suomen Teollisuussijoituksen Henri Hakamo. Hän kiitteli yrittäjien ja yritysten uudistumiskykyä. Digiloikan lisäksi yritykset ovat uusineet olemassa olevia liiketoimintamalleja ja kehittämällä uusia sekä hakemalla uusia asiakassegmenttejä ja markkinoita.

Useita tukimuotoja

Etlan tutkimuksessa tarkasteltuja tukitoimia ovat olleet julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia, kuten konkurssilain väliaikainen muutos ja lomautusjärjestelmän joustot, jotka olivat tärkeitä tukikokonaisuuden osia.

Etlan tutkijoiden analyysin mukaan niistä kustannustukea saaneista yrityksistä, joiden tulos olisi ollut negatiivinen ilman tukea, karkeasti joka neljäs tai joka viides yritys muuttui tuen myötä voitolliseksi. Kuukausitasolla liikevaihto kasvoi kustannustukea saaneilla yrityksillä 13‒15 prosenttia enemmän kuin samanlaisella yrityksellä, joka sai muita tukia. Jo edellisenä vuonna taloudessa tavoitettiin pandemiaa edeltänyt taso. Koronan osalta tavoitteena on pitää yhteiskunta ja talous avoimena. Tilapäiseen sääntelyyn varaudutaan vain välttämättömissä tapauksissa.

Tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski toteaa, että suorilla tuilla ja väliaikaisilla konkurssilainmuutoksilla voidaan tehokkaasti suojata talouden rakenteita äkillisissä kriisitilanteissa, mutta tukien jatkuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

Koronatilanteessa pandemian päättymisajankohtaa on ollut vaikea ennustaa, sillä tauti ja siten myös rajoitukset ovat edenneet aalloissa. Syksylle 2022 on mahdollisesti odotettavissa vielä uusi aalto.

Uusi tilanne

Etlan tutkijat toteavat, että kaiken kaikkiaan Suomen koronatukipolitiikka on ollut luonteeltaan reaktiivista, eikä kattavaa strategista visiota ole ollut havaittavissa. Tämän takia monet tukitoimista vaikuttavat tutkimuksen mukaan kohtuullisen improvisoiduilta ja osin ristiriitaisiltakin.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille. Toimenpiteenä kustannustuki näyttää perustellummalta, mutta myös sen yksityiskohdissa on selkeitä parannuskohtia, Etlan Koski huomauttaa.

Suomen Yrittäjien Kuismanen antaa hallitukselle kiitokset nopeasta toiminnasta tukijärjestelmän pystyttämisen suhteen.

‒ Alussa oltiin tuntemattoman edessä, ja tuskin mikään taho olisi kyennyt optimaalisen koronatukijärjestelmän pystyttämiseen. On kuitenkin hyvä, että koronatukien hallinnollisia ja teknisiä epäkohtia analysoidaan ja niistä pyritään oppimaan tulevaisuutta varten. Olennaista on kuitenkin ymmärtää normaaliaikojen yritystukien luonne verrattuna kriisiaikojen tukiin, Kuismanen sanoo.

Etlan tutkijat toteavat, että yritystuissa havaittuja epäkohtia tulisi ottaa huomioon jatkossa, kun uusia tukimalleja hahmotellaan. Tutkimuksessa havaittuja epäkohtia olivat muun muassa jo ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten yritysten ja mikroyritysten säilyttäminen kustannustuen piirissä sekä tuen harkinnanvaraisuus, joka voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun. Erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.

Oppeja tuleviin kriiseihin

Etlan tutkijoiden lisäksi havaintojaan esitelleet tutkijat antoivat lausuntonsa siitä, miten tuleviin kriiseihin tulisi varautua koronakriisistä opitun perusteella.

Aalto-yliopiston Seppo Honkapohja on ollut mukana pohjoismaisessa tutkimusryhmässä, joka on tutkinut Pohjoismaiden talouksia ja talouspolitiikkaa Covid-19-kriisissä.

‒ Jos kriisi olisi terveyteen liittyvä, kuten korona, kytkös terveyspuoleen on tärkeä. Kuvassa on oltava mukana terveys ja talous. Ruotsin esimerkki, missä painopiste oli taloudessa, jää näkymään. Terveyspolitiikka voi vaikuttaa paljonkin talouteen. Keinoja toimeliaisuuden ylläpitämiseen löytyy, kuten etätyöt, jotka ovat jäämässä pysyviksi. On tärkeä olla kriisinhallintakehikko, jossa arvioidaan asiaa eri näkökulmista.

Pro gradu -työn ja jatkotutkimusta yritysten näkymistä ensimmäisenä pandemiavuonna Työ- ja elinkeinoministeriölle tehnyt Juha Ivaska ehdottaa, että kustannuksia korvattaisiin enemmän, mutta harvemmalle joukolle eli kohdennettaisiin paremmin.

Myös Tesin Henri Hakamo kehittäisi toimenpiteiden kohdentamista paremmin.

‒ Kriisit ovat aina erilaisia. Tarvitaan aktiivinen tilannekuva, joka on neutraali ja mahdollisimman avoin.

TEMin virkakuntaan kuuluva Kai Husso pitää tärkeänä vastuutoimijoiden tehtävien työnjaon selkeyttä.

‒ Lisäksi on tärkeä huolehtia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta ja ottaa pankkisektori mukaan. Se saattaa muuten äkkijarruttaa, hän toteaa.

Pankkien kyky osallistua talkoisiin edellyttää sitä, että EU:n tai kansallinen pankkivalvoja, eli viranomainen mahdollistaa pankkien joustaa väliaikaisesti määräyksiä muuttamalla kriisitilanteessa.

Muita kiinnostavia aiheita

Elina Hakola