EU puuttuu ”temuttamiseen” – KL: Pikkupakettien tullivapaus poistumassa

Suomalaisten kuluttajien verkkotilaukset pääasiassa Kiinassa toimivilta halpatuotteiden valmistajilta ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. EU:n alueelle tulee päivittäin toistakymmentä miljoonaa pakettia, jotka ovat vapaita tulleista, kun niiden arvo on alle 150 euroa.

Kauppalehti kertoo nyt EU-maiden haluavan eroon pienten verkkokauppatilausten tullivapaudesta. KL:n mukaan EU-maiden valtiovarainministerit ovat hyväksyneet komission esityksen, joka poistaisi alle 150 euron toimituksia koskevan tullivapauden.

KL kirjoittaa edelleen, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoo päätöksen olevan ”tärkeä askel kaupanalan tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamisessa” suhteessa kasvavaan verkkokauppaan.

Alle 150 euron toimitusten tullit astuisivat KL:n mukaan voimaan vasta vuonna 2028, mutta komissio selvittää väliaikaisjärjestelyä, jotta tulleja voitaisiin periä jo vuonna 2026.

Ministeri asetti työryhmän

Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi aiemmin tällä viikolla asettaneensa työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa ratkaisuja halpatuontiin liittyviin ongelmiin.

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa kansallisen ja EU-tason ratkaisukeinoja, joilla voidaan puuttua halpatuonnin aiheuttamiin ongelmiin. Työryhmä tarkastelee ja hakee ratkaisuja muun muassa tuoteturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, kuluttajansuojaan, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan, tullikysymyksiin ja yritysten tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseen.

Työryhmän puheenjohtaja on valtiosihteeri Mika Nykänen. Työryhmällä on aikaa työhönsä helmikuuhun 2026 saakka.

Suomen Yrittäjät on jo aiemmin vaatinut ”temuttamista” kuriin.

– Mitä pikaisemmin tullivapaus poistetaan, sen parempi, asiantuntija Sanna Lempiäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lempiäisen mukaan kyse on eurooppalaisten ja suomalaisten kauppojen kilpailukyvystä.

– Ulkomarkkinoilla toimivat verkkokaupat ja -alustat eivät kaikilta osin osallistu esimerkiksi jätehuoltokustannuksiin. EU:n ja kotimaisten tuotteiden turvallisuutta valvotaan todella tarkasti, mutta valvontaresurssit eivät riitä esimerkiksi Kiinasta tulevalle pakettimäärälle.