Helsingin kaupungin järjestämän naisyrittäjäpäivän suosio yllätti järjestäjät – Maahanmuuttajan ei ole helppo löytää tietoa ja mahdollisuuksia

Helsingin kaupungin uuden yrittämisen keskus Newco Helsinki järjestää maanantaina 6. kesäkuuta naisyrittäjäpäivän kaupungintalon tapahtumatorilla.

Kaupunki haluaa rohkaista erityisesti yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajataustaisia naisia mukaan tapahtumaan.

Suosio yllätti järjestäjätahon.

– Ajattelimme, että jos tulee 60, olemme tyytyväisä, mutta 80 on tosi hyvä. Lopulta 170 ilmoittautumisen kohdalla jouduimme laittaa ilmoittautumisen kiinni, koska vaikka kaikki eivät lopulta tulisikaan, talo tulee olemana täynnä, Helsingin kaupungin yritysneuvoja Pia Partanen kertoo.

Ohjelmassa on Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyarin avaussanat. Helsingin strategiassa on olla ja tulla houkuttelevaksi paikaksi uusille yrityksille ja tehdä sen palveluista saavutettavampia.

Lisäksi tapahtumassa Startup Refugeesin Kati Lappeteläinen kertoo, kuinka Suomessa voi perustaa yrityksen. Discover Design Do -yrityksen perustaja Pamela Spokes puolestaan avaa, mitä yrittäjä tarvitsee menestyäkseen Suomessa. PR- ja markkinointiammattilainen Sallamaari Muhonen johdattaa yleisön markkinoinnin perusteisiin ja Fadumo Ali, vuoden espoolainen yrittäjä 2021, jakaa oman menestystarinansa. Yleisö pääsee osallistumaan ohjelmaan, kun moninaisuus- ja tasa-arvoasiantuntijat Amina ja Hodan Mohamed pitävät kaikille yhteisen työpajan, joka tähtää oman sisäisen voiman valjastamiseen kohti yrittäjyyttä. Lopuksi on varattu aikaa verkostoitumiselle.

– Meillä on kaksi päätavoitetta: tiedonvälitys ja verkostoituminen, sillä verkostojen rakentaminen voi olla vaikeaa, Partanen kertoo.

Newco Helsingin asiakkaissa  42 prosenttia on maahanmuuttajia, naisyrittäjiä on 58 prosenttia ja maahanmuuttaneita naisyrittäjiä on 42,5 prosenttia. Osuus on nousussa.

Suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset eivät kohtaa

Intiasta Suomeen muuttanut Pukhraj Ranjan tietää, kuinka tärkeitä verkostot ovat.

– Varsinkin maahanmuuttajat eivät aina tiedä, mistä mahdollisuuksia löytää. Usein suomalaisilla yrittäjillä on omat verkostonsa ja maahanmuuttajilla omansa, mutta ne eivät sekoitu, eikä tieto virtaa, Ranjan sanoo.

Hän perusti oman muotibrändinsä Moinamasten Suomeen vuonna 2020 kuukautta ennen koronapandemian aiheuttamia sulkuja. Aluksi yritys oli intohimoprojekti päivätyön ohella opetusalan teknologiayrityksessä, mutta marraskuussa 2020 kokopäivätyöksi.

– Aloin kuulla, että intialaiset taiteilijat ja valmistajat eivät saaneet maksuja työstään ja olivat ahdingossa. Se lisäsi sitoutumistani omaan yritykseeni. Työllistän paljon naisartisaaneja, joten asia oli minulle tärkeä, Ranjan kertoo.

Hän haluaa nostaa esille senkin näkökulman, että vaikka naisyrittäjyys on Suomessa ja Helsingissä kasvussa, mikä on hieno asia, juurisyitä kasvuun tulisi tarkastella kriittisestikin.

– Onko yrittäjyyshenkisyys kasvanut, vai eikö naisilla ole muita vaihtoehtoja työllistyä, ja jos on näin, miksi? Monet yrittäjänaiset aloittavat kotoa ja työskentelevät yksin, mutta eivät halua tai uskalla kasvaa. Vaikuttavuus ja toimeentulo kuitenkin kasvaa vain, jos yritys kasvaa, hän sanoo.

Verkostot ovat tärkeitä

Hän on hyvässä asemassa sen suhteen, että hänellä on verkostoja, isä Intiassa on pyörittänyt yritystä ja hänellä on suomalainen puoliso, joka on pystynyt auttamaan monissa asioissa.

Ranjan kuuluu verkostoihin, joissa muut samat arvot jakavat yrittäjät puhuvat keskenään.

– Sosiaalisen vaikuttamisen verkostot ja muut yhteisöt ovat olleet tärkeitä. Tuntee, että ei tarvitse yksin ratkaista maailman ongelmia.

Moinamaste aloitti tarjoamalla pieniä tuotteita arkikäyttöön ja kodinsisustukseen, mutta Ranjan ymmärsin nopeasti, että tullakseen tuottavaksi, yrityksen täytyisi siirtyä muihin kategorioihin. Nyt yritys myy naisten vaatteita. Matkalle on osunut monta ratkaistavaa asiaa, sillä Ranjanin koulutus ja kokemus eivät ole muotialalta. Edelleen tuotekategoriat hakevat tasapainoa suomalaisen minimalismin ja intialaisen värikylläisemmän tyylin välillä.

Yrittämisen alkutaipaleelle Ranjan sai apua paitsi verkostoistaan, myös Newcon neuvonnasta.

– Kävin tapaamisissa Newcossa monta kertaa ja päivittämässä kuulumisiani siinä vaiheessa, kun siirryin yrittäjäksi täyspäiväisesti. Sain sitä kautta myös startup-apurahan, joka auttoi taloudellisesti ja mahdollisti myynti- ja markkinointipalveluiden käyttämisen, Ranjan kertoo.