Hoitava hyvinvointihelmi Espoossa
Hyvinvointikartano Kaisankoti on piilossa oleva helmi Pohjois-Espoon idyllisessä miljöössä. Hyvinvointia edistävää toimintaa on lähdetty kehittämään jo ennen sotavuosia ja toiminta on vuosien varrella laajentunut pienestä lepokodista täyden palvelun hyvinvointikeskukseksi.
PRESIDENTIN ROUVAN LAHJA UUPUNEILLE
Vuonna 1938 juhlittiin silloisen presidentin rouvan, Kaisa Kallion, 60-vuotissyntymäpäiviä. Juhlapäivän kunniaksi perustettiin Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, joka sai lahjoituksina kansalaisilta tuohon aikaan merkittävät 375 000 markkaa. Ajatuksena oli, että Kaisa saisi itse päättää, kuinka lahjarahat käytettäisiin. Kuuden lapsen äidin, maataloa pyörittäneen, maanläheisen ja empaattisen Kaisan ei tarvinnut kauaa miettiä päätöstään.
Kaisalla oli moderni ajatus paikasta, jossa työn, sairauden tai elämän uuvuttamat naiset voisivat kerätä voimia ja levätä jaksaakseen arjen askareissa. Paikka, joka tukisi fyysisten ja henkisten voimavarojen palautumista ja tarjoaisi mielen tasapainoa sekä sielunrauhaa. Se olisi paikka elämän taistelussa uupuneille.
Toiminta ei päässyt käynnistymään aivan heti, sillä väliin tuli Suomessa syttynyt sota, joka siirsi aloitusajankohtaa. Vuonna 1950 sopivat tilat löytyivät Kauniaisista, jonne 12-paikkainen lepokoti perustettiin. Uupuneita oli jonoksi asti ja toiminnan laajentaminen tuli ajankohtaiseksi. Pohjois-Espoosta löytyikin vuonna 1957 täydellinen paikka, Pakankylän kartanon maisemista, jonne ensimmäiset lomalaiset saapuivat yli 60 vuotta sitten.
KAISANKOTI UUDISTUSTEN MYLLERRYKSESSÄ
Kaisa Kallion visiota halutaan kunnioittaa nykypäivänäkin, mutta 80-luvulla huomattiin tarve muutokselle. Toimintaa uudistettiin ja sitä on viety vahvasti työikäisten varhaisvaiheen ennaltaehkäisevään kuntoutustyöhön. Kaisankodin ovet avautuivat tuolloin ensimmäistä kertaa myös miehille. Majoitustiloiksi rakennettiin 50 hotellihuonetta. Tiivis yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa johti siihen, että suurin osa hyvinvointikartanon toiminnasta oli kuntoutusta Kelan lähettämille työikäisille.
Myöhemmin suuntaa on jälleen muutettu kohti kuluttajille suunnattuja hyvinvointipalveluita. Kuntoutustoiminta on edelleen osa Hyvinvointikartanon toimintaa, mutta sen rinnalle on myöhemmin rakentunut laaja ja monipuolinen terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta. Kartanon palvelut houkuttelevat asiakkaita Aasiasta Amerikkaan. Sana hyvinvointikeitaasta kiirii nykyaikaisten sosiaalisen median sovellusten, kuten TripAdvisorin ja Facebookin välityksellä nopeasti. ”Kiinalaisille vieraille jo sinisen taivaan näkyminen, vihreä nurmikko, rauha ja puhtaus ovat luksusta. Meille itsestään selvät asiat voivat olla elämyksiä turisteille”, muistuttaa Kaisankodin toimitusjohtaja
Niina Pyy.
Kuntoutuksessa tapahtuneet muutokset, kuten hallituksen leikkaamat määrärahat ja koventunut kilpailu, ovat pakottaneet etsimään uusia keinoja toteuttaa liiketoimintaa. Muutos on osaltaan auttanut Kaisankotia löytämään uusia asiakkaita ja kehittämään palvelumuotoja entistä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Sen myötä majoituskapasiteettia on vapautunut muuhun käyttöön yöpyvien kuntoutujien määrän laskiessa. Matkailijoiden ja turistien määrä on kasvanut. Pyy toteaa Kaisankodin olevan myös monipuolinen kokoustilojen- ja palveluiden tarjoaja yksityisille ja yrityksille: ”Juhlia järjestetään yhä enemmän. On ristiäisistä, syntymäpäiviä, hyvinvointitapahtumia ja työpaikkojen virkistyspäiviä. Ravintolapalvelumme saa jatkuvasti kiitosta ja à la carte -listan lisäksi olemme ottaneet ohjelmaan myös suosituiksi muodostuneet sunnuntaibrunssit”.
HYVINVOINTI LÄHELLÄ SYDÄNTÄ
Hyvinvoinnin edistäminen on elämäntapa. Miljöö vei tuoreen toimitusjohtajan mennessään kolme vuotta sitten, kun hän ajoi Kaisankodin pihamaalle vanhojen puiden reunustamaa pikkutietä kauniissa Bodominjärven ympäristössä ja päätti, että tämä on hänen paikkansa.
Kaisankodissa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin. Se tarjoaa hyvät tilat saunomiseen, uimiseen ja urheiluun, niin sisällä kuin ulkona. Eri ikäisten ja tyyppisten ihmisten hyvinvointia voidaan edistää lisäksi muun muassa fysioterapeutin, lääkärin, psykologin, kosmetologin ja hierojan palveluiden avulla.
”Alkuperäinen ajatus hyvinvoinnin laaja-alaisesta ymmärtämisestä on edelleen vahvana ja kaikki mitä Kaisankodissa teet ja koet lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Rauhallisesta ympäristöstä lähtien liikuntaan, hyvin syömiseen ja lepoon”, kuvailee Pyy Kaisankodin ideologiaa.
UUSI OKSA KAISANKODIN PUUHUN
”Haluamme rakentaa kaikille avoimen hyvinvoinnin keskuksen moniin eri tarpeisiin. Meillä tunnelma, miljöö, palvelu ja ruoka saavat eniten positiivista asiakaspalautetta”, Pyy kehuu Kaisankodin vahvuuksia.
Tulevaisuudessa on aikomus lähteä rakentamaan ikäihmisten palvelu- ja hoiva-asumista, joka tarjoaisi riittävästi tekemistä myös esimerkiksi omaishoitajasuhteen aktiivisemmalle osapuolelle. Näin ihmiset saisivat asua yhdessä pidempään, kauniissa ja virikkeellisessä ympäristössä. ”Ympäristö, tämä paikka itsessään ja porukka tuovat energiaa ja lisäävät henkilökohtaisia voimavaroja. Ryhmien kohtaaminen ja heidän välitön innostuksensa, sekä Kaisankodin tarinan jakaminen ovat asioita, jotka pelastavat huononkin päivän.”, Pyy kiittelee.
Juttu on julkaistu Business Espoo 2018-lehdessä, jota pääsee lukemaan myös verkossa >
Teksti: Marianne Särkiniemi
Kuva: Nina Mönkkönen
