HS tyrmistytti yrittäjäkenttää – ”Menneisyyden virheet eivät voi olla nykyisten yrittäjien vastuulla”

Helsingin Sanomat tyrmistytti yrittäjäkenttää torstain pääkirjoituksellaan. Yrittäjän eläkelain uudistamiseen liittyen HS kirjoitti, kuinka ”yrittäjät ketjuttavat omia eläkkeitään muiden maksettaviksi”.

Valtion maksuosuus yrittäjien eläkkeistä on ensi vuonna hieman alle 600 miljoonaa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen valtion maksuosuuden kasvu ei ole nykyisten yrittäjien syytä.

– Yrittäjiltä saamani aamuisen palautteen perusteella kirjoitus on loukannut monia. Yrittäjien eläkejärjestelmä on peräisin 55 vuoden takaa, jolloin suuri osa nykyisistä yrittäjistä ei ollut syntynytkään. Ei ole nykyisten yrittäjien vika, että yrittäjien eläkejärjestelmään ei aikoinaan luotu rahastointia. Menneisyyden virheet eivät voi olla nykyisten yrittäjien vastuulla, Pentikäinen sanoo.

– Suosittelen tutustumaan yritysten tuloslaskelmiin, kuinka paljon veroja ja veroluonteisia maksuja yrittäjät maksavat. He osallistuvat merkittävästi yhteiskunnan rahoittamiseen.

Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on korostanut nyky-yrittäjien syyttömyyttä tilanteeseen.

– Nykyiset yrittäjät eivät ole syypäitä valtion maksuosuuden kasvuun. Syy on rahastoinnin puute ja vanheneva väestö, ministeri sanoi HS:lle viime viikolla.

Pentikäisen mukaan eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeen taso perustuu heidän työuransa aikana maksamiinsa eläkemaksuihin.

– Yrittäjän eläketaso on yleensä selvästi matalampi kuin palkansaajan.

Lisää eläköityneitä

Pentikäisen mukaan syy sille, että nykyisten yrittäjien eläkemaksut eivät riitä kattamaan eläkkeelle jääneiden yrittäjien eläkkeitä ja että valtion maksuosuus on lähtenyt kasvuun, on muualla kuin nyky-yrittäjissä.

– Yrittäjäeläkkeitä ei lähdetty rahastoimaan 1970-luvulla, kun päätettiin nykyisestä YEL-järjestelmästä.

Rahastoinnin puutteen lisäksi hän nostaa esiin myös väestörakenteen.

– Eläkkeellä olevien yrittäjien määrä on kasvanut selvästi nopeammin kuin YEL-vakuutettujen aktiiviyrittäjien määrä, joka on pysynyt viime vuosina ennallaan. Alijäämä on kasvanut myös siksi, että eläkkeisiin on tehty viime vuosina merkittäviä indeksikorotuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että aktiivisessa työelämässä palkansaajia on enemmän kuin eläkkeellä olevia entisiä palkansaajia, kun taas yrittäjillä tilanne on päinvastainen.

Samaan aikaan maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä on vielä selvästi alijäämäisempi kuin YEL-järjestelmä.

– Aktiiviviljelijöiden osuus on huomattavasti pienempi verrattuna eläkkeellä oleviin viljelijöihin. Tämä johtuu elinkeinorakenteen muutoksesta. Olisi kohtuutonta maksattaa eläkkeellä olevien viljelijöiden eläkkeet vain aktiiviviljelijöille.

”Eivät pysty maksamaan”

Pentikäinen nostaa esiin myös eläkejärjestelmän tehostamisen.

– Meillä on erittäin korkeat sivukulut ja niiden ansiosta korkea verokiila, mikä osaltaan johtaa siihen, että yrittäjät eivät pysty maksamaan itselleen korkeampia eläkemaksuja. Pitää myös ymmärtää yrittäjien tilanne. Viidesosa on maksuvaikeuksissa, konkurssit ovat 2000-luvun ennätystasoa ja talous on taantumassa, ja yrittäjien kustannukset ovat puolestaan nousseet inflaatiopiikin takia.

Pentikäisen mukaan monella yrittäjällä ei yksinkertaisesti ole maksukykyä. Yrittäjät on arvostellut YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan raporttia siitä, että sen ehdotukset nostaisivat laajalti eläkemaksuja ja erityisesti pientä yrittäjätyötä tekevien maksuja rajulla tavalla.

– Rantalan selvityksen ehdotukset johtaisivat siihen, että monen yrittäjän pitäisi lopettaa, eikä yrittäjätoimintaa kannattaisi tehdä, Pentikäinen sanoo.