Mielipide – Idän ja pohjoisen edunvalvojien pitää yhdistää voimansa

Itä-Suomen merkitys osana Suomen muuttunutta turvallisuuspolitiikkaa on nytkähtänyt harppauksittain eteenpäin Venään hyökkäyssodan ja Nato-jäsenyyden myötä. Sama koskee myös Lappia ja siksi on entistä tärkeämpää vahvistaa IP-alueen eli Itä-ja Pohjois-Suomen vaikuttamistyötä etelän kammareihin päin. Idän ja pohjoisen intressit ovat yhteiset. 

Hallitusohjelmassa on mainittu Pohjoinen ohjelma sekä Itäisen Suomen Visiotyö, mutta vasta investoinnit ja valtion satsaukset ohjelmien toimenpiteisiin ja suunnitelmiin todentavat tavoitteet käytännössä. Idän ja pohjoisen edunvalvojien pitää yhdistää voimansa, sillä käymme edelleen jatkuvaa kamppailua kasvukolmion ja Länsi-Suomen kasvukäytävien kanssa. Nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa IP-alue pystyy tasavahvoihin perusteluihin investointien tarpeellisuudesta eteläisen Suomen kanssa. Perustelut koskevat sekä väyläinvestointeja että muun yhteiskuntainfran vahvistamista osana valtion fiksua aluepolitiikkaa. Itä-Suomen halkova Viitoskäytävä on perustellusti raaka-ainekäytävä, huoltovarmuuskäytävä ja turvallisuuskäytävä.  

Itä-Suomen halkova Viitoskäytävä on perustellusti raaka-ainekäytävä, huoltovarmuuskäytävä ja turvallisuuskäytävä.  

Kyse on myös maakuvastamme Natoon ja laajemmin koko EU:hun päin. Lappi on kolmen maarajan ympäröimä ja idässä Suomi puolustaa rajaa 1300 kilometrin matkalta. Jäämeren radalle on naureskeltu takavuosina, mutta ei naureskella enää. Suomelle on välttämätöntä valmistella ja turvata väylä Atlantille ja sitä kautta muille merilinjoille. Länsirajalla ratainvestoinnit kytkeytyvät vahvasti Pohjois-Ruotsin ja -Norjan väyliin ja tähän imuun Suomeno on päästävä mukaan huoltovarmuuden ja tavanomaisten tavarakuljetusten osalta. Narvikin satama ja ratayhteydet ovat likimain tukossa jo nykyisillä kuljetusmäärillä ja siksi aktiivinen yhteydenpito ruotsalaisiin ja norjalaisiin pitää olla suomalaisten kansanedustajien ja virkamiesten agendalla. Turun tunnin radan suunnitelmat tehtiin aikana ennen muuttunutta maailmantilannetta. Päätöksiähän voi aina muuttaa tai niitä voi lykätä – vastaavia on tehty Itä-Suomessa yllin kyllin, joten se onnistunee myös Länsi-Suomen infrainvestointien kohdalla.  

Naton ohella Suomi kiinnostaa myös EU:ssa. Suomesta on Jäämereltä lyhin maayhteys keskiseen Eurooppaan. Koko Suomi on määritelty arktiseksi alueeksi, mutta itse emme tunnu vieläkään sisäistäneen sen merkitystä. Jos haemme uskottavuutta arktisessa asemassamme EU:ssa, sen on näyttävä myös kansallisissa päätöksissä.