Iina Kuvaja osti Muoti Privaatin liiketoiminnan juuri ennen koronaa – ”Menin honeymoon-innolla läpi alun haasteista”

Naisten merkkivaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin keskittyvän Muoti Privaatin ja Iina Kuvajan tarina on esimerkki onnistuneesta yrityskaupasta, jossa yrittäjähenkinen ihminen ja jo toimiva bisnes löysivät toisensa.

Alku oli hurja – vain viisi viikkoa aloittamisen jälkeen Kuvaja sulki liikkeen ensimmäisen kerran.

– Oli onni, että korona puhkesi niin alkuvaiheessa yrittäjyyttäni. Minulla oli niin voimakas honeymoon-vaihe menossa, että en osannut olla huolissani. Keskityimme palvelemaan asiakkaita ajanvarauksella ja verkkokaupassa. Jälkikäteen olen ajatellut, että koska olen selvinnyt koronasta, sotatilanteen ja nyt kustannuskriisin tuomista vaikeuksista, selviän mistä tahansa, Kuvaja kertoo. 

Yrittäjäksi veroasiantuntijan uralta

32-vuotias kauppatieteiden maisteri nauttii yrittäjyyden tuomasta itsenäisyydestä. Vaatemerkkeinä Kuvajalla on liikkeessään muun muassa suomalaista Andiataa, Gauhar Helsinkiä ja paljon muita skandinaavisia sekä italialaisia merkkejä.

Hän on aina ollut kova tekemään töitä. Kuvaja toimi aiemmin veroasiantuntijana konsultti- ja tilintarkastusyhteisö EY:ssä.

–  Minua varoiteltiin kovasti, mutta hyppy ei tuntunut niin kovalta. Erilaista on tietysti se, että yksin vastaan nyt kaikesta, vaikka minulla onkin työntekijöitä. Toisaalta tämä tuo ihanaa vapautta.

Kuvaja osti liikkeen tutulta yrittäjältä. Hän myös luotti konseptiin. 

– Muoti Privaatin edellinen yrittäjä ja ystäväni tarjosi minulle Muoti Privaatin liiketoimintaa ostettavaksi kesällä 2019 ja kiinnostuin heti. Liike oli myös entinen opiskeluaikojen työpaikkani ja asiakkaatkin olivat pitkälti tuttuja.

Muoti Privaatti oli vähän ennen omistajanvaihdosta avannut verkkokaupan.

– Lähdin heti kehittämään verkkokauppaa eteenpäin. Siellä on iso kasvupotentiaali. Asiakkaita on ympäri Suomea ja myös ulkomailla, Kuvaja kertoo.

Muotiprivaatti työllistää viittä työntekijää.

”Pyydä apua”

Yrityskauppojen hinnan määritys ja yrityksen arvon määritys olivat hänelle aiemmalta uralta tuttuja asioita.

–  Pystyin miettimään tätä yrityskauppaa hyvin rationaalisesti. Oli myös hyvä, että mukana kaupassa oli välittäjä, vaikka myyjä olikin tuttu, Kuvaja sanoo.

Hän suosittelee yrittäjäksi ryhtyvää harkitsemaan jo olemassa olevan liiketoiminnan hankkimista sen sijaan, että aloittaisi aivan nollasta. Hän myös kannustaa lämpimästi aloittavaa yrittäjää, tai yritystä ostavaa pyytämään apua välittäjltä, juristilta, Uusyrityskeskukselta tai pankilta

– Neuvoni on, että pyydä apua. Yrityskauppaan liittyy niin monia näkökulmia, joita on pohdittava.

Muoti Privaatin kauppa tapahtui liiketoimintakauppana. Kuvaja ei ostanut edelliseltä yrittäjältä osakkeita, vain ainoastaan liiketoiminnan, jossa Kuvajan itse perustaman yrityksen omistukseen siirtyivät osa Muoti Privaatin olemassa olevaa varastoa, kalusteet ja Muoti Privaatti-nimi sekä verkkokauppa.

Rahoitus tapahtui niin, että Kuvajan perustama osakeyhtiö sai pankista lainan kauppahinnan rahoitusta ja yritystoiminnan aloittamista varten. Tässä lainassa toimi takaajana Finnvera. Kuvaja sai myös henkilökohtaisen yrittäjälainan suoraan Finnveralta.

”Yrityksiin ei enää rakastuta”

Kuvajan yrityskaupassa toimi välittäjänä Suomen Yrityskaupat Oy. Suomen Yrityskauppojen perustaja ja toimitusjohtaja Juha Rantanen kertoo, että yrittämisen kulttuuri on Suomessakin muuttunut enemmän bisnesmäiseksi.

– Yrityksiin ei enää rakastuta ja niistä raaskitaan luopua. Ne nähdään yhä enemmän vaurastumisen paikkoina. Se ei ole enää pelkkää elämäntapayrittämistä, sanoo Rantanen.

Yritysten kiertonopeuden kasvu lisää osaltaan kauppamääríä. Yrityskauppamarkkinat kasvavat tasaisesti noin 10 prosentin tahtia vuosittain. Pk-yritysten kaupoissa on kysymys täysin eri asiasta kuin pörssiyritysten, tai suuryritysten kaupoissa, Rantanen muistuttaa.

Sijoittajat miettivät aina talouden näkymiä, mutta pk-yritysten kauppoihin maailman kriisit eivät ole juuri vaikuttaneet, Rantanen sanoo.

– Oli sitten finanssikriisi, korona, tai sota Ukrainassa, niin markkina sen kuin kasvaa. Koronan aikaan oli puoli vuotta hiljaisempaa, mutta sen jälkeen tuli kaksi ennätysvuotta, jolloin tehtiin tavanomaista enemmän yrityskauppoja. Monet myyjät lykkäsivät myyntiä, mutta ostajat olivat todella liikkeellä.

”Voiko tätä yritystä ostaa kukaan?”

Se, mitä Suomen Yrityskaupat voi ottaa myyntiin perustuu aina analyysiin siitä, voisiko myyntiin tulevaa yritystä realistisesti ostaa kukaan, Rantanen sanoo.

– Jos  yritystä ei voi kukaan meidän mielestämme ostaa, niin emme sitä voi ottaa myyntiinkään. Se on hyvin yksinkertaista. Meille on sama minkä kokoinen yritys on, tai miltä toimialalta se on, kunhan se asettuu peruslogiikkaan, että ostaja voi löytyä. Lopulta aina rahoittaja määrittää sen, onko yrityskauppa mahdollinen, Rantanen sanoo.

Suomessa on suuri määrä pk-yrityksiä, joille ei löydy jatkajaa. Yksinyritysten ongelma ja yksinyrittäjinä toimivien ihmisten ongelma on yleensä se, että tulosta ei synny, ja silloin yritykselle ei synny jälleenmyyntiarvoakaan.

– Jos kontaktit, brändi tai tilat eivät tuota voittoa, niillä ei ole arvoa. Kauppa voi olla fiksu, jos asiakaskunta voidaan yhdistää toiseen firmaan niin, että ostajan ei tarvitse investoida mitään lisää. Silloin asiakaskunnasta kannattaa jotakin maksaa. Näin voi olla esimerkiksi tilitoimistojen tapauksessa, sanoo Rantanen.