Ex-Nokia-pomon melkoinen alanvaihto

Minna-Liisa Vesasella kävi tovi sitten töissä asiakas, jonka kanssa tuli turistua pidempään. Se ei sinänsä ole hirveän yllättävää, Minna-Liisa kun on kutakuinkin tuppisuun vastakohta. No joka tapauksessa tuolloin tuli puheeksi Minna-Liisan koulutuspohja. Kun hän kertoi olevansa diplomi-insinööri ja olleensa aikaisemmin Nokian tuotekehitysjohtajana, oli vastaus paljonpuhuva.

– Ja nyt olet sitten täällä, Minna kertoo miehen todenneen. Ei hän sitä mitenkään pahalla ottanut. Sen kertoo tarinaa seuraava naurukin. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi juttelemassayrittäjän kanssa paitsi taustasta myös esimerkiksi hänen tekemästään oppilaitosyhteistyötä, jossa hän on ottanut työharjoitteluun vaikeammin työllistyviä nuoria. Kokemukset ovat olleet todella hyvät.

Haastattelu keskeytyy useampaan otteeseen, sillä haastattelupäivänä Minna on vähän poikkeuksellisesti töissä yksin. Keskellä päivää hänellä on tavallisesti aina apuna yksi työntekijä. Nyt juttutuokio keskeytyy aina asiakkaan saapuessa. Palvelun pitää tietysti pelata. Luonnollisesti, sillä yrittäjä on alusta asti halunnut oman firmansa olevan nimenomaan yksilöllisen palvelun pesula. Yrittäjän mukaan täyden palvelun pesula tarkoittaa hänen tapauksessaan sitä, että kaikki mitä on mahdollista, pestään. Tai no ei nyt rahaa sentään, tai jos, niin sitten ainoastaan vahingossa.

– Matot ovat kyllä se tyypillisin artikkeli, mutta meillä pestään myös mitkä tahansa kodin tekstiilit. Ja kuivapesuina hoidetaan puvut ja muut juhlavaatteet, kuten nyt vaikkapa morsiusmekot.

Noutopalvelun maksuttomuus oli oivaltavaa markkinointia

Hyvä esimerkki yrityksen palvelupanostuksista on noutopalvelu, jossa asiakkaan pyykit on haettu kotiovelta ja toimitettu sinne takaisin. Aikaisemmin se oli maksullinen ja hinnoiteltiin etäisyyden mukaan, mutta korona-aikana siitä tehtiin ilmainen.

– Sen suosio oikeastaan räjähti, hän myöntää. Ilmaisuus on ollut oleellista.

– Jos se maksaisi viisi euroa, se ei olisi sama. Halusin tietoisesti, että sen hinta on nolla euroa. Mieheni esimerkiksi oli sen suhteen hyvin skeptinen, mutta itse näin sen markkinointina. Siksi se on kotisivuillakin ensimmäinen asia, jonka sinne tulija huomaa, hän kertoo.

– Homma on toiminut niin kuin pitikin, sillä se totisesti tiedetään, hän kertoo.

Yrittäjän mukaan palvelun ilmaisuus on siis toiminut niin kuin pitääkin, eli ylittänyt asiakkaiden odotukset. Aika moneen otteeseen asiakkaalle on pitänyt puhelimessa varmistaa palvelun hinnaksi tosiaan se nolla euroa.

5000 maton vuositahti

Yrittäjä tekee itse kirjanpitonsa, joten hänellä on tarkka tieto kaikista firman numeroista. Tästä syystä hän tietää senkin, että yksittäisen vuoden aikana mattoja pestään peräti 5 000 kappaletta.

– Joskus minua on hieman naurattanutkin, kun asiakas on alkanut antaa minulle neuvoja matonpesuun. Aika hyvin näillä määrillä sen olen oppinut, hän kertoo.

Pesulan asiakaskunta jakautuu aika tasan yksittäisiin kuluttajiin ja yrityksiin. Yrityspuolella pääpaino on pienissä firmoissa. Esimerkiksi isompien hotellien ja ravintolaketjujen massapesuissa hän jää auttamatta hinnassa jälkeen isommille firmoille.

– Hyvin paljon minulla on yrityspuolella asiakkaina ”äijähaalareita”, eli autohuoltoja ja katsastusasemia. Muutenkin asiakkaani ovat useimmiten tästä läheltä, on apteekkeja, hammaslääkäriasemia ja niin edelleen, hän kertoo.

Mittavin asiakassuhde syntyi sattumalta

Kappalemäärissä ylivoimaisesti suurin asiakas on Petsamossa toimiva Koivupirtti Säätiö, joka pyörittää yksityistä palvelutaloa. Lielahden Pesulassa pestään tänä päivänä koko puolensadan asukkaan palvelutalon kaikki arkivaatteet.

– Lakanat hoitaa isompi toimija, sillä senkaltaisten massatuotteiden kohdalla en pysty millään kilpailemaan hinnoissa, hän kertoo.

Yhteistyö Koivupirtti säätiön kanssa alkoi vähän sattumalta, koska talon oma pesuhuone oli menossa remonttiin. Sittemmin parin kuukauden tilapäisratkaisusta on tullut toistaiseksi voimassaoleva.

Muutto tiedossa

Nykyisen kipparinsa, Minna-Liisa Vesasen komennossa Lielahden Pesula on seilannut kahdeksan vuotta. Mutta samalla nimellä pesula on toiminut tässä kaupunginosassa jo useampia vuosikymmeniä. Ja jos se nykyisestä yrittäjästä on kiinni, niin täällä aiotaan olla jatkossakin.

– Täällä Lielahdessa minä jatkossakin haluan toimia. Velvoittaahan siihen nimikin, hän tuumaa.

Totaalinen uranvaihtaja

Minna-Liisa hyppäsi pesulayrittäjäksi aivan toisesta maailmasta. Aiemman työuransa hän on nimittäin tehnyt pääasiassa teknologiateollisuudessa. Hän lukeutuu niihin tuhansiin suomalaisiin, jotka saivat olla mukana kännykkäjätti Nokian tarinassa. Nokia oli hänen työnantajansa peräti 15 vuoden ajan. Mutta palataan tähän vähän ajan päästä.

Pesulan arjessa yrittäjä on luonnollisesti tekemisissä erilaisten tekstiilimateriaalien kanssa, joten siinä mielessä hän on edelleen koulutustaan vastaavassa työssä. Tosin pikkaisen ehkä mennään ylikoulutetun puolelle, sillä hän on alkuperäiseltä koulutukseltaan materiaalitekniikan diplomi-insinööri. Hänelle iskettiin tutkintotodistus käteen Hervannassa vuonna 1988.

Aluksi hänet työllisti toisenlainen teollisuusjätti

Ensimmäinen koulutusta vastaava vakituinen työ löytyi siis Nokiasta, aikaan jolloin se vielä tunnettiin paljon muustakin kuin kännyköistä.

– Ensimmäinen työpaikka oli Nokian Renkaissa, jonne minut pestattiin laatuinsinööriksi.

Se, kuten oikeastaan mikä tahansa sitä seurannut työtehtävä, on ollut yrittäjälle merkityksellinen. Tästä ensimmäisestä pestistä mieleen jäi etenkin muutos, jota yrityskulttuureissa noihin aikaan elettiin.

– Kurkilahti oli aloittanut toimitusjohtajana ja ruvennut juuri muuttamaan rengastehtaan organisaatiokulttuuria isolla kädellä. Siihen saakka siellä oli eletty siinä todellisuudessa, että toimihenkilöt olivat kapitalisteja ja pienestäkin narahduksesta istutettiin perse penkkiin, hän kertoo.

Tulosta syntyi, sillä aika pian Nokian rengastehtaalla tehtiin jo ennätyksiä syntyneiden aloitteiden määrässä. Kovin helppoon työyhteisöön nuori naispuolinen diplomi-insinööri ei kuitenkaan tullut.

– Jos toi ämmä tulee palaveriin, minä lähden, kuului eräskin kommentti alkuvaiheessa, hän muistelee.

Satakunnan ja Norjan kautta takaisin Nokialle

Pitkäksi tuo ensikerta Nokia-yhtymässä ei jäänyt. Tuore DI kun headhuntattiin laatupäälliköksi aivan toisen alan tehtäviin Satakuntaan. Sittemmin ura vei myös ulkomaille, kun muutama vuosi meni Norjassa. Ja kuten aiempikin, myös tämä aika ”opetti kauheasti”.

Sitten oli vuorossa mobiilimaailma. Sen osalta laatuinsinööri otti loikan syvään päätyyn, sillä palatessaan Suomeen ja tullessaan rekrytoiduksi Nokialle, hänellä ei ollut tietoa edes siitä, mitä GSM tarkoittaa. Eipä sitä 1990-luvun alkupuolella tiennyt kovin moni muukaan.

Jatkuva flow-tila

”Menestys-Nokia” oli Minna-Liisan työpaikka 15 vuotta, joista neljä vuotta hän oli Netwoksilla, loput kännykkäpuolella. Ja koska hän oli mukana sen kaikista kiivaimman kasvun ajan, oli se kokemuksena ”mieletöntä aikaa”.

– Ei minulle ole tapahtunut työelämässä mitään, mihin sitä nousua voisi verrata. Olimme koko organisaatio ja yritys flow-tilassa, ja kaikki mitä me teimme, tuntui onnistuvan koko ajan, hän taustoittaa.

Toisaalta kyllä sitä töitäkin tuli tehtyä. Sittemmin melko kuuluisaksi muodostunut sanonta Connecting People – Disconnecting Families osoittautui olevan aivan liian totta.

 – Pidin sitä aivan normaalina, että kun aamulla heräsin, katsoin heti alkuun sähköpostit Intian tiimiltäni, joka oli silloin ollut töissä jo viisi tuntia. Työpäivä jatkui sitten aina iltayhteentoista, jolloin pidin viimeiset palaverit kalifornialaisten yksiköiden kanssa. Päivän lisäksi myös lomat olivat enemmän tai vähemmän työaikaa.

Vesasen oma urakehitys jättiyrityksen sisällä oli nousujohteista. Käyntikortin tittelinä oli director pilkku jotain pidemmän aikaa ja alaisiakin parhaimmillaan yli 400.

Sitten tuli luisu

Nokian tarinan loppu on vähemmän mukava. Kuten kaikki tiedämme nyttemmin, sitten tulivat iPhone, Elop ja Microsoft-kauppa. Tarinasta on monta versiota ja totuutta, mutta Vesasen näkemys on, että Nokia tippui kyydistä juuri käyttöjärjestelmänsä takia.

– Mielestäni homma kaatui lopulta siihen, että emme ymmärtäneet, millainen ritsa se Symbian oli, yrittäjä kertaa viitaten Nokian käyttöjärjestelmään.

– Siitä oli miljardi eri versiota, ja sitä kehitettiin suuntaan jos toiseenkin. Olenkin todennut, että se joka on osannut suunnitella Symbianin softaa, osaa tehdä aivan mitä vaan, hän hymyilee. Hän myöntää olleensa optimisti vielä siinäkin vaiheessa kuin Nokia lanseerasi Windows Phonet.

– Mietin, lähtisikö homma nousuun, mutta valitettavasti markkina oli jo saturoitunut. Apple oli vallannut markkinaa ja myös Android oli ehtinyt jo vallata sen verran ison siivun, ettei kolmatta enää mahtunut mukaan peliin, hän kertoo.

Monen muun nokialaisen tapaan hän siirtyi ensin Accenturelle, mutta siellä hän ei viihtynyt kuin vuoden, vaan irtisanoutui itse.

Pari painokelvotonta sanaa konsulteista

Moni entinen nokialainen oli alkanut yrittäjäksi ja osa oli jopa erinomaisen menestyneitä sellaisia. Minna ei kuitenkaan nähnyt tuossa vaiheessa itseään yrittäjänä – ainakaan teknologia-alalla.

– Ajattelin, että se oli enemmän niille insinööreille, joilla oli joku selvä erikoisosaaminen. Minulla osaaminen oli johtamista, ja sellaisesta ei oikein voinut tulla kuin konsultti, hän kertoo.

Mutta konsultiksi Vesanen ei taas tahtonut kirveelläkään. Hänen oma arvionsa kyseisestä ammatista kun ei ole varsinaisesti mairitteleva.

– Konsultin hommassa on mielestäni paljon mukatiedettä ja mukatietoa ja ongelma on se, että ne konsultit kutsutaan yleensä taloon vasta kun ollaan jo ongelmissa. Ja konsulteissa on myös se piirre, että kun he saavat jalan oven väliin, eivät he ikinä pois lähde.

Sankareista tuli jätettä

Se harmittaa, että entisistä nokialaisia kohdeltiin myöhemmin vähän kuin ongelmajätettä.

– Asenne oli sellainen, että te munasitte. Hyvin vaikea meidän oli työllistyä, ja se oli kova paikka. Kävimme pari kuukautta sitten Turussa katsomassa Nokia-näytelmää naisporukalla, joista viisi kuudesta oli entisiä nokialaisia. Esityksen aikana kysyttiin, kuinka moni meistä yleisössä oli ollut aikanaan Nokialla töissä, ja varmasti kolmasosa viittaisi. Sitten kysyjä pyysi kaikkia antamaan meille aplodit, mistä tuli kyllä hyvä mieli.

Kun itselle entuudestaan tutumpia hommia ei tahtonut löytyä, vuoden päivät yrittäjä opetteli aivan toista alaa. Hänet nimittäin palkattiin ostajaksi Kauppahuone Harjulle.

– Se oli oikeastaan ensimmäinen homma, jossa työpäiväni alkoi kahdeksalta ja loppui neljältä. Se teki vaihteeksi ihan hyvää. Toisaalta se oli jo työtä aloittaessa tiedossa, että kysymys olisi määräaikaisesta pestistä, hän kertoo. Myöhemmin hän palasi hakemaan laatupäällikön hommia, mutta kovin olivat ne pestit tiukassa.

Ensin työllistyi tytär

Nykyiseen työpaikkaansa, Lielahden Pesulaan hän oli tutustunut asiakkaana jo aiemmin. Hänellä kun oli tapana käydä ostamassa täältä pesuaineet. Oma koti sijaitsi lähellä, ja pesulalla oli käytössä hajusteettomat laatuaineet, joita hän kotonaan käytti.

– Meistä oli tullut hyvänpäiväntutut, ja vaihtelimme kuulumisia aina kun täällä kävin, hän kertoo. Tosin silloin ei vielä ollut mitään osviittaa siitä, että jonakin päivänä oltaisiin solmimassa yrityskauppoja.

Tosin ensimmäinen perheestään pesulaan työllistynyt henkilö hän ei ole. Tapahtuipa nimittäin kerran niin, että tuleva yrittäjä huomasi jättäneensä pyykit pesulaan ja lähetti tyttärensä Saanan niitä noutamaan. Kun hän sitten tuli takaisin pyykit mukanaan, oli hän samalla sopinut yrittäjän kanssa työsopimuksen, jonka mukaan hän pestautui auttamaan yrittäjää pikaisesti kaivattuna mankelinkäyttäjänä.

– Niinpä meidän Saana tuli sitten tänne hommiin koulunsa ohessa.

Työnhaku pääsi ihon alle

Myös äidin pesulapesti ja koko yrittäjätaival sai alkunsa yhdellä asiointireissuista.

– Kerran sitten olin täällä pesuainepussit kainalossa lähdössä kotiin, kun yrittäjä totesi minulle, josko minä ostaisin häneltä pesulan. Hänellä oli myös siivouspalvelu, ja hän oli ajatellut keksittyä siihen. Niinpä kotiin saavuttuani kysyin mieheltäni, että mitäs tuumaisit, jos ostaisin pesulan, yrittäjä virnistää.

Ostotarjous houkutteli, sillä alituinen töiden haku huonolla menestyksellä oli osoittautunut hyvin stressaavaksi.

– Rehellisesti suurin syy, miksi minä tämän ostin, oli uupumus työnhakuun. Se oli mennyt minulla ihon alle, ja minä olen ihminen, jolla juuri mikään ei sinne pääse.

Bisneksen lainalaisuudet eivät katso yrityskokoa

Siitä nainen oli vakuuttunut, että yrityksen pyörittäminen itsessään häneltä luonnistuisi.

– Olen pidemmän aikaa ajatellut, että ne menestyksekkään yrityksen kulmakivi on aina sama. Eli se, että jotain pitää jäädä sen alimman viivan alle, jotta yrittäminen ylipäätään kannattaa, hän myöntää.

Yrittäjä onkin harvinaisen hyvin sisällä oman yrityksensä talousasioissa, sillä hän on päivästä yksi alkaen pitänyt itse kirjanpitonsa.

– Sekin auttaa, että mieheni on entinen business controller. Häneltä voin tarvittaessa kysyä neuvoa, hän kertoo.

Uuden yrittäjän komennossa Lielahden Pesula on toiminut vuoden 2014 alusta. Omistajavaihdos tehtiin hyvin hissukseen niin, että asiakkaat eivät oikein sitä edes huomannet.

– Halusimme ehdottomasti tehdä sen niin, että asiakkaille vaihdosta ei tulisi mitään haittaa. Minä olin täällä pari kuukautta entisen yrittäjän kanssa ennakkoon harjoittelemassa, ja myöhemmin sitten edeltäjäni vielä kävi tarvittaessa neuvomassa ja opettamassa minua, hän kertoo.

Lupaavia lukuja

Hyvin se on hyppy kansainvälisen pörssifirman johtajanpestistä pesulayritykseen onnistunut, ainakin siitä päätellen, että pesula on tuplannut liikevaihtonsa. Yksi keino tähän on ollut se, että hän on lähtenyt kohdistamaan markkinointiponnistuksiaan yritysasiakkaiden suuntaan.

– Ideana siinä on ollut se, että kausivaihtelu olisi pienempi. Yksityishenkilöt kun keskittävät pesunsa melko samoihin aikoihin. Helmikuun liikevaihto minulla on esimerkiksi neljä kertaa pienempi kuin heinäkuussa, hän kertoo. Joulukuukin on perinteisesti ollut pesuloille hyvä, mutta toisaalta sen merkitys on vähän pienentynyt.

– Aiemmin veronpalautukset tulivat tilille aina tuolloin, nykyään ympäri vuotta, yrittäjä perustelee.

Tämä on omassa työssä parasta

Entä mikä sitten tässä yrittäjyydessä on parasta? Sitä yrittäjä ei joudu edes miettimään.

– Se, että minä päätän kaiken. Se on aivan ylivoimaisesti se paras juttu, ja muut tulevat todella kaukaa sen perässä, hän kuittaa. Tähän hänellä on myös vertailukohta aiemmasta pörssiyhtiön maailmasta.

– Matriisiorganisaatiossa kun kysytään, että kuka tästä vastaa, niin 50 kättä nousee, hän hymyilee. Tähänkin hänellä on hyvä oppi Nokia Networks-ajoilta.

– Joku sanoi siellä aikanaan fiksusti, että on helpompi pyytää anteeksi kuin pyytää lupa, hän kertoo ja tunnustaa hänen osuneen naulan kantaan.

Melko vakiintunut näkemys on, että yrittäjä painaa pitkää päivää, mutta Vesanen myöntää työtuntien vähentyneen, ainakin niistä Nokia-ajan ajoista. Tänä päivänä yrittäjä tekee noin 40-tuntista työviikkoa.

– Ja sen ylittyminen liittyy lähinnä siihen, että teen itse myös laskutuksen ja kirjanpidon, hän tuumaa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.12.2021