Pyroten Oy:n yrittäjä Väinö Pelkonen ja pyroteknikko Nuutti Syngelmä tekevät työkseen ammattimaisia ilotulitusnäytöksiä. Kuva: Pyroten
30.12.2021 klo 13:01
Uutinen

Ilotulitekauppa käy kuumana kritiikistä huolimatta, rajoitukset iskevät rakettinäytöksiin: ”Nyt näyttää taas pahalta”

Ilotulitekauppa käy vilkkaasti. Ilotulitusnäytöksiä järjestävä yrittäjä ymmärtää sosiaalisessa mediassa jylläävän kritiikin, mutta muistuttaa tuotteiden tarkentuneesta valvonnasta.

Ilotulitusnäytöksiä vuodesta 2018 järjestänyt Väinö Pelkonen on yksi Suomen noin kymmenestä alan yrittäjästä, joilla on oikeudet ammattimaisten näytösten järjestämiseen. Pelkonen on Lahdessa päämajaansa pitävän Pyroten Oy:n perustaja.

Sosiaalisessa mediassa vellova keskustelu ilotulitteiden myynnistä, tuotteiden turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista on näkynyt myös Pelkosen arjessa. 

– Euroopan Unionin REACH-asetus kieltää muun muassa myrkyllisen lyijyn. Ilotulitetoiminnassa suurin hiilidioksidipäästö syntyy autoilla hoidettavasta logistiikasta.

– Osa ihmisistä on huolissaan kotieläinten puolesta, toiset ympäristövaikutuksista. Aineet, jotka vapautuvat ilmaan, ovat pääsääntöisesti vesihöyryä ja hiilidioksidia. Usein kritiikin takana on ihminen, joka ei välttämättä tunne asiaa riittävän hyvin, Pelkonen sanoo.

Myrkyllisimmät aineet ovat Pelkosen mukaan poistuneet ilotulitteista CE-merkintöjen myötä. Tuotteiden valvonta on parantunut takavuosista.

”Aineet, jotka vapautuvat ilmaan, ovat pääsääntöisesti vesihöyryä ja hiilidioksidia.”

Väinö Pelkonen

Pelkonen on mukana myös ilotulitteiden kuluttajamyynnissä toisen yrityksen kautta. Hän on pannut merkille, että myynti on jopa kasvanut.

– Viime vuonna ilotulitteita myytiin aikaisempia vuosia enemmän. Taustalla voi olla se, että ihmiset eivät päässeet juhlimaan ravintoloihin ja samalla korona-aikana rahaa on jäänyt säästöön tavallista enemmän.

Tänä vuonna kuluttajamyyntiä rajoittavat osaltaan toimitusvaikeudet. Kontit eivät ole tulleet ajallaan Kiinasta, mikä on globaali ongelma lähes kaikilla tuontialoilla.

Näytöksiä perutaan

Viime vuosi oli ilotulitusalalla erityisen vaikea. Vuoden 2020 marraskuun lopun jälkeen ilotulitusnäytöksiä ei rajoitusten takia voinut järjestää puoleen vuoteen.

– Nyt näyttää taas pahalta. Uudenvuoden näytöksiä on alettu perua. Tapahtumarajoitukset ovat vaikuttaneet suoraan myös ulkona järjestettäviin yleisötapahtumiin ja kaupunkien järjestämiin ilotulituksiin, Pelkonen kertoo.

Helsingissä ilotulitusnäytös kuitenkin järjestetään niin, että varsinaista ilotulitteiden lähetyspaikkaa ei kerrota. Näytöksessä käytetään isokokoisia raketteja, joiden pitäisi näkyä kauas eri puolille kaupunkia. Pyroten on näytöksen yksi yhteistyöyritys.

– Joitain yksityisiä näytöksiä on, mutta moni niistä on peruttu, koska yksityistilaisuuksiinkaan ei saa rajoitusten mukaan tulla kovinkaan monta ihmistä paikalle, Pelkonen jatkaa.

Rakettimyynti vain ammattilaisille?

Viime vuosina on keskusteltu siitä, pitäisikö ilotulitteiden käyttö suunnata etupäässä ammattilaisille. Perusteluna on ollut muun muassa se, että tavallisille kansalaisille ilotulitteista aiheutuneet vammat vähenisivät.

Pelkonen ei näe nykytilannetta ongelmallisena.

– On totta, että ammattilaisille sattuu vähemmän tapaturmia, mutta kuluttajien tapaturmien määrä on varsin pieni verrattuna käyttäjämääriin. Vuosittain noin miljoona suomalaista osallistuu ilotulituksiin joko käyttäjänä tai katsojan roolissa. Silmävammojen määrä on laskenut selvästi suojalasien käytön yleistymisen myötä.

Ilotulitusalan ammattilaisten määrä ei ole Suomessa kovin suuri, sillä viranomaiset edellyttävät yrityksiltä riittävän tietotaidon sekä luvat toiminnalle. Yrityksellä on oltava luvallinen paikka, jossa ilotulitteita varastoidaan. Lisäksi yrityksellä on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa näytösten järjestämisestä, henkilökunnan kouluttamisesta ja ilotulitteiden lainmukaisesta hankinnasta. Kyseisen henkilön on suoritettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tentti. Lisäksi yrityksen on tehtävä Tukesille selvitys siitä, miten se huolehtii ilotulitusnäytösten turvallisuudesta.

Pauli Reinikainen