Insinöörimäinen uteliaisuus synnytti uuden toimialan – Kelluun ilmalaivat keräävät supertarkkaa dataa 

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Yrittäjä Plus -lehdessä 5/25.

Kelluun perustajat Jouni Lintu ja Jiri Jormakka eivät tule akateemisesta tutkimusmaailmasta, vaan ovat yrittäjätaustaisia keksijöitä. He halusivat ratkaista ilmalaivan teknologisia haasteita, joita ei aiemmin oltu onnistuttu ratkomaan.  

Vuonna 2018 perustetun yrityksen ensimmäiset vuodet kuluivat ongelmanratkaisuun ja prototyyppien kehittämiseen. Nyt Kelluu on siirtynyt skaalausvaiheeseen ja operoi maailman suurinta ilmalaivalaivastoa – kaksitoista 12-metristä miehittämätöntä alusta, joista jokaisen massa on noin 25 kiloa. Alukset lentävät tyypillisesti 100 metrin korkeudessa.  

– Ilmalaiva kiehtoo ihmisiä ja se on äänetön sekä päästötön. Ilmalaiva on hyödyllinen, mutta se on myös visuaalisesti vaikuttava, toimitusjohtaja Janne Hietala sanoo. 

Hietalasta tuli Kelluun toimitusjohtaja vuonna 2022. Hietalan aiempi yritys oli Valamis, aiemmalta nimeltään Arcusys, joka kehittää digitaalista oppimisympäristöä. Hietala myi tämän yrityksen ja nyt hän on myös omistajana Kelluussa. 

Laajat käyttömahdollisuudet

Ilmalaiva on vetykaasulla täytetty, ilmaa kevyempi alus, joka pysyy ilmassa nostekaasun avulla. Kelluun ilmalaivoja hyödyntää Suomessa esimerkiksi Terrafamen kaivos. Ilmalaiva tuottaa dataa digitaaliseen kaksoseen eli tarkkoja malleja todellisuudesta tekevään digityökaluun. Ilmalaiva tuottaa dataa Terrafamen operatiivisesta toiminnasta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta reaaliajassa. 

Kaupungeissa taas ilmalaivojen tuottama data tukee älykaupunkien suunnittelua, rakennuskannan ja infrastruktuurin kunnon seurantaa sekä historiatiedon keruuta, Hietala kertoo. 

Datan keruu hyödyttää ympäristön tutkimusta myös. Yksi Kelluun asiakkaista on Kolin kansallispuisto. 

– Kolin kansallispuistossa on kerätty aikasarjoja ympäristön muutoksista yksittäisen puun ja kasvin tasolla – se on dataa, joka voi olla arvokasta esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimuksessa, Hietala sanoo. 

Kelluun ilmalaivat valmistetaan tehtaalla Joensuussa, ja yritys työllistää noin 50 henkeä. Osaajia on insinööriorganisaatiossa, ohjelmistokehityksessä, valmistuksessa, operoinnissa, myynnissä ja markkinoinnissa.   

Mukana Naton ohjelmassa

Ilmalaivat voivat pysyä ilmassa pitkiä aikoja ja kerätä tarkkaa dataa matalasta ilmatilasta – toisin kuin esimerkiksi satelliitit tai perinteiset sääpallot, jotka operoivat korkeammalla ja tuottavat vähemmän yksityiskohtaista tietoa. 

Yrityksellä on eurooppalainen EASA-hyväksyntä (European Union Aviation Safety Agency) miehittämättömien alusten operointiin, mikä mahdollistaa toiminnan useissa maissa. Tällä hetkellä Kelluu lentää jo viidessä Euroopan maassa ja osallistuu myös Naton DIANA-kiihdytysohjelmaan puolustusteknologian kehittäjänä.  

Hietala korostaa, että Kelluun kaltaisten yritysten menestys on tärkeää myös Itä-Suomen elinvoiman kannalta.  

– Sota ja rajojen sulkeminen ovat heikentäneet alueen taloutta, mutta kansainvälisesti menestyvät kasvuyhtiöt voivat korjata tilannetta nopeasti. Yrittäjyys innostaa uusia tekijöitä ja Itä-Suomeen satsaaminen on samalla panostus koko Suomen turvallisuuteen.