Jenni Pöllänen otti Suomen suurimman aluejärjestön komentoonsa – Tuleva päätoimittaja puhui Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle ensimmäisenä työpäivänään

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana 2. toukokuuta aloittanut Jenni Pöllänen näkee yrittäjien eteen tehtävän työn merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. – Se, että me autamme pirkanmaalaisia yrityksiä menestymään, koituu meidän kaikkien hyväksi. Maakunnan elinvoiman kannalta menestyvä yritystoiminta on elinehto, taustoitti Pöllänen. Pöllänen on seuraavasta numerosta alkaen myös tämän aviisin päätoimittaja.

Jenni Pöllänen on tehnyt pitkän uran kaupan alalla. Siitä leijonanosan, yli kaksi vuosikymmentä, hän toimi Stockmann Oyj:n palveluksessa. Työnantaja säilyi pitkään samana, mutta toimenkuva ja titteli ovatkin sitten vaihtuneet vuosien saatossa useampaan otteeseen. Viimeksi Pöllänen toimi koko maan tunnetuimman tavaratalon eli Helsingin Stockmannin tavaratalojohtajana.

– Tässä toimessa ehdin olla 3,5 vuotta, joka onkin koko urani pisin jakso samassa tehtävässä, Pöllänen kertoo. Edellisen toimitusjohtajan eläköitymisen seurauksena avoimeksi tullut paikka Pirkanmaan Yrittäjien ruorissa herätti Pölläsen kiinnostuksen monestakin syystä.

– Koin tämän mielenkiintoisena ja innostavana mahdollisuutena päästä vaikuttamaan yrittäjien ja yritysten toimintaedellytysten ja menestymisen kehittymiseen. On hyvin tärkeää, että yrittäminen ja yrittäjyys olisi paitsi mahdollista myös kannattavaa. Lisäksi koin kovassa nosteessa olevan Pirkanmaan erittäin kiinnostavana alueena, hän kiteyttää.

Tuttua tienoota

Maakuntana Pirkanmaa on Pölläselle kaikkea muuta kuin uusi tuttavuus, sillä pääosan elämästään hän on asunut Tampereella. Paljasjalkaiseksi häntä ei tosin voi nimittää, sillä syntymäkunnaksi on kirjattu Sääksjärvi. Koulupolku sen sijaan on läpitamperelainen. Amurin ala-asteelta ja Pyynikin yläasteelta matka jatkui Tampereen lyseon lukioon, Relluun.

Vaakakupissa oli lukion jälkeen myös luonnontieteiden opiskelu, mutta kaupallinen ala vei voiton. Merkonomiksi hän valmistui Talouden ja Tekniikan oppilaitokselta 1998, josta hän jatkoi suoraan tradenomiopintoihin Tampereen ammattikorkeakouluun. Tradenomitutkintonsa hän teki jo työn ohessa, sillä työsuhde Stockmannilla oli alkanut jo merkonomiopintojen aikana. Jenni Pöllänen on ottanut ilmeisen tosissaan myös ainakin 2000-luvun tienoilla kovin usein toistetun termin elinikäisestä opiskelusta. Sitä kun toimitusjohtaja on tehnyt työnsä ohessa lähes kroonisesti. Viimeisin tutkintotodistus Pölläsen käteen iskettiin vasta 2020, jolloin hän sai valmiiksi ylemmän MBA-tutkinnon.

Yrittäjäperheen kasvatti

Yrittämiseen Jenni on saanut kosketuksen jo pikkulapsena, sillä hän on yrittäjäperheen vesa. Hänen isänsä toimi pahvi- ja pakkausalan yrittäjänä Tampereella.

– Varhaisimpia muistikuviani ovat iso pahvikone ja potkulauta. Ensimmäisiä varsinaisia työkokemuksiani oli isäni yrityksessä kuminauhakansioiden tekeminen, hän muistelee.

Tästä kaikesta on jäänyt pysyviä vaikutteita hänen omaan arvomaailmaansa.

– Lapsuudenkodissa kannustettiin ja korostettiin sitkeyttä ja periksiantamattomuutta sekä innovatiivisuutta ja halua yrittää ja onnistua, hän tuumaa.

Pöllänen pääsi myös työn makuun jo varhaisessa teini-iässä. Lastenhoidon lisäksi käyttörahaa tuli tienatuksi myös grillikahviossa sekä pesulatyössä. Ja tämä kaikki siis jo ennen täysi-ikäisyyttä.

Vastavalmistuneen vaikea päätös kantoi pitkälle

Stockmannin ovet Jenni Pöllänen avasi työmielessä ensimmäistä kertaa jo 1997 merkonomiopintoihin kuuluvassa työharjoittelussa, sitten Hullujen päivien -sesonkityöläisenä ja myöhemmin vakituisena myyjänä vaateosastolla naisten muodin parissa. Silloin Jennin tosin piti tehdä valinta kahden hyvän välillä. Tarjotun tavaratalopestin lisäksi hänellä olisi ollut vakityö tarjolla myös Särkänniemessä, mutta valinta kohdistui kuitenkin tuolloin Stockmanniin – hyvin pitkäaikaisin seurauksin.

Kaikkiaan Pölläselle tuli Stockmannilla täyteen peräti 24 vuotta, joka on 46-vuotiaalle tänä päivänä melko harvinainen saavutus. Sitoutuneisuutta edistivät töiden monipuolisuus ja alituiset kehitys- ja etenemismahdollisuudet.

– Stockmann tarjosi jatkuvasti mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja haastamiseen, mikä sopi minulle erinomaisesti, Pöllänen tuumaa.

Tällainen johtaja Pöllänen on

Pölläsen Stockmann-ura on ollut paitsi pitkä myös erittäin nousujohteinen. Esihenkilövastuuta Jenni Pölläselle annettiin jo varhain, sillä hän sai oman tiimin vedettäväkseen 24-vuotiaana. Tuolloin hänet nimettiin toiseksi tiimivetäjäksi naisten trendi- ja muotivaatteiden pariin. Tiiminvetäjän jälkeen hänestä tehtiin ensin tiimiesihenkilö ja sen jälkeen osasto- ja vielä myyntipäällikkö. Se tarkoitti jo yli satahenkisen tiimin vetovastuuta. Esihenkilötyö on ollut päivästä yksi alkaen Pölläsen mieleen.

– Minusta on aina ollut todella hienoa työskennellä tiiminä ja pidän tärkeänä, että voin mahdollistaa muiden onnistumista, Pöllänen kertoo.

Johtajana hän luonnehtii itseään kehittämisorientoituneeksi ja ratkaisukeskeiseksi.

– Yhteistyö eri osapuolia kuunnellen on minulle tärkeää. Uskon, että myös yrittäjäjärjestössä ja sen sidosryhmissä on valtavasti ideoita ja osaamista, joita voimme yhdessä toimien valjastaa pirkanmaalaisen yrittäjyyden parhaaksi.

Piikkipaikalle Helsingin ytimeen

Johtajatason tehtävät kutsuivat vuonna 2015, jolloin Jenni Pöllänen nimitettiin Stockmannin Jumbon tavaratalon johtajaksi.

– Kotiuduin sinne hyvin. Jumbon tavaratalo oli mielenkiintoinen oma työyhteisönsä, jossa olin paljon tekemisessä myös yrittäjien kanssa, hän muistelee.

2016 Jenni sai sitten komentoonsa pitkäaikaisen tuttavansa, eli Tampereen Stockmannin tavaratalon. Kokoluokka kasvoi vielä kertaalleen huhtikuussa 2018, jolloin Jenni Pöllänen valittiin Helsingin Stockmannin tavaratalonjohtajaksi. Helsingin Stockmannilla oli satoja työntekijöitä, joka nostaa sen helposti suuryritysten kategoriaan. Sen rajana kun pidetään Suomessa virallisesti 250 työntekijää.

Myös hankalat päätökset kuuluvat johtajuuteen

Pelkkää ruusuilla tanssimista johtaminen ei kuitenkaan aina ole. Jenni Pöllänen myöntää, että kovimmat paikat omalla työurallaan ovat liittyneet yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Toisenlaisen hankalan paikan tarjosi myös vuonna 2020 alkanut koronapandemia, joka hiljensi maaliskuussa 2020 joksikin aikaa myös Stockmannin toimintaa.

– Se pysähdys oli kyllä merkittävä. Kun menin töihin, en nähnyt Helsingin keskustassa lähes ainuttakaan ihmistä tai autoa. Vaikutus oli todella raju, hän kertoo.

Aina valmis

Vaikka Pöllänen on tehnyt työuransa yksityisellä sektorilla, ei järjestömaailmakaan ole hänelle vieraaksi jäänyt. Jo lapsena alkanut partioharrastus on jatkunut näihin päiviin. Tulevana suvenakin edessä on kesäleiri, kun hän on menossa Hämeenlinnan Evolle Kajo-leirille. Jennin mukaan partio on antanut hänelle paljon enemmän kuin vain hyvän harrastuksen.

– Kavereita, ystäviä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuden päästä tekemään asioita, joita ei töissä tehdä, hän listaa ja myöntää, että partio on ollut myös hyvää johtamiskoulutusta.

– Partiossa annetaan jo varsin nuorella iällä helposti vähän isommat saappaat kuin mihin uskaltaisi. Olen päässyt johtamaan isoja ryhmiä ja järjestänyt projekteja jo varsin nuorella iällä, hän kertoo. Tässäkin asiassa hän on halunnut olla osa jatkumoa.

– Olen osallistunut Partion järjestämille tulevaisuuden johtajille tarkoitetuille Johtajatulille, joissa olen pitänyt paitsi työpajoja, myös käynyt puhumassa, hän summaa.

Partion lisäksi Jenni vaikuttaa myös Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin talous- ja hallintotoimikunnassa.

Pendelöijä päätyi tuttuun kotikaupunkiin

Pölläsen perheeseen kuuluu aviomies sekä teini-ikäinen tytär. Työmatkansa Kehräsaareen Jenni aikoo tehdä useimmiten jalkapatikassa, sillä hän asuu keskustan tuntumassa. Tampereen lisäksi Jenni on perheineen asunut Orivedellä, Vantaalla sekä Hämeenlinnassa. Asuinpaikka on valittu käytännössä aina sekä Jennin että hänen aviomiehensä töiden mukaan. Tampereelle perhe paluumuutti 2021, jota ennen maja löytyi kuusi vuotta Hämeenlinnan keskustasta. Tärkeäksi paikaksi Jennille on muodostunut myös Niihaman siirtolapuutarha, mistä perhe hankki vuonna 2016 itselleen mökin.

– Siellä on ihana yhteisö, jossa on mukava viettää aikaa. Lisäksi on hienoa, että se on näin lähellä, sillä tuolloin siellä voi käydä myös vaikka päivisin tai vain illalla saunomassa, hän kertoo.

Minään varsinaisena viherpeukalona Jenni ei silti itseään pidä.

– Olen kyllä siirtolapuutarhuri, mutta enpä nyt tiedä, olenko kummoinen puutarhuri. Kyllä meillä siellä omenoita ja vadelmia on, mutta ehkä se päällimmäinen tavoite on pitää rikkaruohot loitolla. Joka kesä opin kuitenkin uutta myös puutarhanhoidosta, Jenni hymyilee.

Kenttä kutsuu

Mitä sitten ovat toimitusjohtajan lähitulevaisuuden suunnitelmat.

– Aluksi haluan tutustua tiimiin niin konttorilla kuin paikallisyhdistyksissäkin. Vastaanotto molemmissa on ollut suorastaan upea, hän kehuu ja kertoo lähtevänsä mielellään syventämään näkemystään eli kiertämään kenttää.

– Haluan tutustua paitsi luottamushenkilöihimme myös yrittäjiin, yrityksiin ja sidosryhmiimme. Haluan kuulla, mitä eri alueilla on pinnalla ja minkälaisia asioita siellä halutaan kehittää. Tavoitteenani on saada mahdollisimman nopeasti kattava kokonaiskuva, hän kertoo.

Alku on ainakin ollut tehokas, ja kalenteri on alkanut täyttyä jo ennen ensimmäistä työpäivää. Jenni Pöllänen kävi jo ensimmäistä työpäiväänsä edeltävällä viikolla nimittäin esittäytymässä Valkeakoskella pidetyssä Pirkanmaan Yrittäjien kevätkokouksessa.

– Siellä tuli jo sovituksi useampiakin tapaamisia, ja ensimmäiset messutkin on jo merkitty kalenteriin. Innolla odotan, että pääsen näkemään meidän aktiivista verkostoamme, hän kertoo.

Uutta Pölläselle on myös päätoimittajuus. Aluejärjestön toimitusjohtaja on nimittäin toiminut läpi Pirkanmaan Yrittäjä -lehden 75-vuotisen historian samalla myös tämän lehden päätoimittajana.

– Lehti on tuttu mutta päätoimittajuus uutta. Siinä on myös uusi ja mielenkiintoinen oppimisen paikka.

Potentiaalia piisaa

Tällä hetkellä aluejärjestöllä on vähän alle 8 000 jäsenyrittäjää. Suunta on ollut laskeva, sillä parhaimmillaan jäseniä on ollut jopa yli 10 000. Pöllänen ei pidä tämänkaltaiseen määrään pääsemistä mitenkään mahdottomana.

– Tartumme toimeen ja tehostamme jäsenhankintaa, hän lupaa ja kertoo uskovansa myönteisen jäsenkokemuksen olevan paras keino sitouttaa yrittäjiä mukaan.

– Olen kiinnostunut siitä, miten voimme järjestönä toimia yrittäjille rinnalla kulkijoina ja tarjota apua, tukea ja neuvontaa silloin, kun yrittäjä sitä tarvitsee, Pöllänen jatkaa. Siitä hän on vakuuttunut, että yhteiskunnassa on vahva tilaus yrittäjyydelle.

– Entistä enemmän Suomessa on jatkossa yrittäjiä. Yrittäjyys on yhä enenevissä määrin se tapa, miten ihmiset työllistyvät tulevaisuudessa. Potentiaalisia jäseniä siis kyllä riittää, hän hymyilee.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 10.5.2022