Jos EU-komission ehdotus silakan pyynnistä toteutuu, kalastaja Reima Salosen yritys on tiensä päässä – ”Täydellinen järkytys”

– Tämä on täydellinen järkytys koko yritystoiminnalle. Tuntuu tosi pahalta.

Taivassalolainen Reima Salonen on kalastanut silakkaa saaristomerellä yli 30 vuoden ajan. Nyt EU-lainsäädäntö uhkaa lopettaa hänen yritystoimintansa.

EU:lta tuli aimo sangollinen kylmää vettä suomalaisten silakan kalastajien niskaan kuluvalla viikolla, kun julkisuuteen kerrottiin komission esityksestä silakan kohdennetun kalastuksen kieltämisestä Suomen lähivesillä. Esityksessä silakkakiintiötä pienennettäisiin radikaalisti.

Salonen edustaa viime vuosina pienentynyttä rysäkalastajien joukkoa, jolle silakan kalastus on päätoimentulon lähde. Yritys pyytää silakkaa keskimäärin puolitoista miljoonaa kiloa vuosittain.

– Silakka on koko toiminnan selkäranka, kun muiden lajien pyytäminen on loppunut. Tämä toiminta on pitänyt meidät hengissä. Jos EU-lainsäädäntö toteutuu, yritystoimintamme päättyy.  Tällaiset uutiset tuovat valtavaa epävarmuutta oman yrityksen toimintaan ja suunnitteluun, Salonen kommentoi.

”EU:n tiedot vanhentuneita”

Kalastajan on vaikea ymmärtää EU-komission suunnitelmia.

– Tutkimukset eivät puolla tällaista. Silakan mukana merestä poistuu merkittäviä määriä fosforia. Kalastus pitää meren kunnossa. Jos silakkaa ei pyydetä, se syö planktonin ja saastuttaa merta populaation kasvaessa. Se puolestaan lisää leväkukintoja. Kalastus on ollut Itämeren pelastus, Salonen perustelee.

Hän ei usko, että Suomi suostuu EU-lainsäädäntöön. Komissio on perustellut EU-lain muutosta silakan kutukantojen pienenemisellä raja-arvojen alapuolelle sekä silakoiden pienellä koolla.

Salosen mukaan EU:ssa ollaan vanhentuneen tiedon varassa.

– Kyllä, silakat olivat pieniä viime ja edellisvuonna, mutta nyt tilanne on toinen. Viime vuonna kalaa oli heikosti, nyt sitä on hyvin ja kalat ovat isokokoisia. EU:n tieto laahaa pari vuotta perässä.

Kalatalouden keskusliiton mukaan EU:n kaavailema kalastuskielto romahduttaisi Suomen merikalastuksen sekä siihen liittyvän kalakaupan ja jalostuksen.

Reima Salonen pyörittää yritystä kahden kalastajan kanssa. Pyydetyistä silakoista valtaosa menee elintarvikekäyttöön ulkomaille, lähinnä Ukrainaan.

– Ukrainaan viedään miljoonia kiloja Saaristomereltä pyydettyä silakkaa. Kyse on paitsi Suomen, myös Ukrainan huoltovarmuudesta. Tätä ei ymmärretä, Salonen jatkaa.

Riittävä toimeentulo

Silakkabisnes on ollut Salosen mukaan tuonut riittävän elannon kalastajille viime vuosina. Tällä hetkellä silakasta maksetaan 30 senttiä kilolta.

– Kalan hinta on se, minkä kalastaja saa markkinoilta. Mitään tukia siinä välissä ei ole. Kyllä tällä toimeen tulee, vaikka sesonki on lyhyt, vain kolme kuukautta. Talvisin töitä riittää pyydysten valmistuksessa ja huoltamisessa, yrittäjä kertoo. Yrityksellä on käytössään kaikkiaan 50 isokokoista rysää.

Kilpakävelijänä tunnettu Salonen kalasti työkseen jo ennen huippu-urheilijan uraa. Kahdentoista vuoden tauon jälkeen hän palasi kotiseudulleen ja perusti yrityksen. Lähitulevaisuudessa hän on jäämässä eläkkeelle ja jättämässä yritystoimintaa pojalleen.

– Jos terveyttä riittää, aion jatkaa vielä jonkin aikaa. Tämä on minulle elämäntapa.

”Uskon, että järki voittaa”

Kalastuskiellosta äänestetään lokakuun loppupuolella EU:n ministerineuvostossa. Jo ensi viikolla asiasta muodostetaan kanta Suomen hallituksessa, minkä jälkeen vahvistus haetaan eduskunnasta. Kun kanta on lyöty lukkoon, asiasta neuvotellaan muiden Itämeren ympärysmaiden yhteisessä Baltfish-organisaatiossa. Tavoitteena on muodostaa maiden yhteinen kannanotto ennen ministerineuvoston kokousta.

Kalatalouden keskusliitossa toivotaan, että EU-komission ehdotus vielä lieventyy. 

– Uskoisin, että saamme muilta mailta tukea Suomen käsitykselle, että tässä tapauksessa ei noudatettaisi komission esitystä vaan edettäisiin kansainvälisen merenkulkuneuvoston tieteellisen neuvonannon perusteella, toiminnanjohtaja Vesa Karttunen sanoo.

– Uskon, että järki voittaa ja että Brysselin byrokraatit eivät voisi määritellä sitä, miten Suomessa kalastetaan.

Karttusen mukaan on kuitenkin lähes varmaa, että jonkinlainen päätös kalastuskiintiön laskusta on tulossa. Hänen arvionsa leikkauksesta on 20–40 prosenttia. Kalastuksessa sovelletaan eri kiintiöitä eri alueilla. Pohjanlahdella on oma kiintiönsä, Itämeren ja Suomenlahden alueilla omansa.

– Vaikutukset olisivat suuremmat avomeritroolauksen saalismäärissä. Kalastajien tulotaso epäilemättä heikkenee ja maihin tuotava saalismäärä pienenee. Kiintiöiden leikkausten kanssa voidaan tulla toimeen, jos leikkaus ei ole yli 50 prosenttia, Karttunen sanoo.

Markkinoilla pienempi kiintiö voi näkyä hintojen nousuna.