Juho Karvoselle on tarjottu asuntoja jopa ilmaiseksi – Syrjäkylien kohteilla tienaava sijoittaja ei pelkää riskiä: ”Saan touhuta rauhassa”

Asuntosijoittaja Juho Karvonen, 40, ostaa ja vuokraa asuntoja paikkakunnilla, jotka suurin osa sijoittajista haluaa kiertää kaukaa.

Karvonen asuu Pohjois-Savon Tuusniemellä, vajaan 2 400 asukkaan kunnassa. Ensimmäisen sijoitusasunnon hän osti samalta paikkakunnalta vuonna 2008. Se oli saunallinen rivitalokaksio. Karvosen bisneksistä kertoi aikaisemmin Koillis-Savo.

Sittemmin asuntoja on kertynyt rutkasti lisää paitsi Tuusniemeltä, myös Outokummusta, Juankoskelta ja Kaavilta. Vaikka Karvonen on hankkinut asuntoja myös kaupungeista, hän on halunnut keskittyä pieniin itäsuomalaisiin muuttotappiokuntiin. Siitä huolimatta, että kyseisiin alueisiin yhdistetään asunnon omistamisen kannalta paljon riskejä. Karvonen uskoo siihen, että asuntoja on helpoin hankkia alueelta, jonka itse tuntee parhaiten. Kilpailua asunnoista on vähän.

– Tällä hetkellä kerrostaloasunnot eivät oikeastaan liiku lainkaan. Niitä ei tahdo saada myytyä. Siksi saan touhuta aika rauhassa itsekseni ja ostella niitä, sijoittaja kertoo Yrittajat.fille.

Rivitaloasunnot menevät kaupaksi vaihtelevasti, niissä kauppoja tehdään Karvosen mukaan yksittäisiä kappaleita vuosittain. Sama koskee omakotitaloja.

– Aika jumissa se kauppa on. Siinä mielessä ostajalla on hyviä tilaisuuksia.

Vuokralaisia riittää

Karvosen bisnes on kantanut hedelmää. Hän kertoo, että käytännössä jokainen asunto on osoittautunut kannattavaksi. Liikeidea on ostaa asuntoja ja laittaa ne vuokralle.

– Tähän asti se on toiminut hyvin. Vuokralaisia on riittänyt myös todella syrjäisiin paikkoihin.

Karvonen asuu itse noin 30 kilometrin päässä Tuusniemen keskustasta ”keskellä ei mitään”. Omalta asuinalueeltakin ostetut omakotitalot ovat menneet vuokralle. Sama ilmiö on keskustaajamissa. Omakotitaloja ei haluta ostaa, ne halutaan vuokrata. Niistä ovat kiinnostuneet etenkin perheet.

Hieman pidempään vuokralaisia saattaa joutua etsimään kerrostalojen ylimpiin kerroksiin, koska moni asuntoa vuokraava on jo ikäihminen. Tuusniemellä ei Karvosen mukaan ole ainuttakaan hissillistä kerrostaloa.

Hän maksoi 100 neliön talosta alle 10 000 euroa. Vuokraa siitä voi pyytää 600 euroa kuukaudessa.

Sadan neliön talo alle 10 000 eurolla

Viimeisin Karvosen ostama kohde oli tuusniemeläinen 70-luvun omakotitalo, jossa oli tehty putki- ja kattoremontti, mutta sisäpinnat oli jätetty 1980-luvun tasolle.

Hän maksoi 100 neliön talosta alle 10 000 euroa. Vuokraa siitä voi pyytää 600 euroa kuukaudessa.

Kaupan varmistumisen jälkeen Karvonen kartoittaa, onko sille kysyntää vuokralaisten keskuudessa sellaisenaan, vai toivovatko potentiaaliset vuokralaiset asuntoon remonttia. Jos toivovat, Karvonen selvittää, millaista.

– Joskus halutaan laitattaa keittiö, joskus päivitetään pintoja. Sitten keskustellaan, paljonko vuokra olisi niillä päivityksillä. Osa tykkää 90-luvun tyylistä ja on tyytyväinen siihen.

Karvonen pitää remontoimisesta, mutta sijoituskohteiden määrän kasvaessa hän on käyttänyt etupäässä työmiehiä. Hänellä on remonttitöitä varten perustettu yritys, jota hän käyttää vuokrakohteiden saneeraukseen.

Varsinaisen tilin Karvonen tekee kohteita ostettaessa. Hän on tottunut tinkimään ja koska kilpailua ei juuri ole, tiukkakin tarjous voi mennä läpi.

Hän myöntää, että syrjäseutusijoittamisessa on riskinsä.

– Mutta niin on kaikessa liiketoiminnassa. Minulle on tärkeää sekin, että itäinen Suomi pysyy asuttuna. Jos itse haluan asua täällä, ehkä joku muukin haluaa.

”Pankit todennäköisesti pitäisivät tätä riskibisneksenä.”

Juho Karvonen, asuntosijoittaja

Pankit eivät rahoita

Karvosella ei ole lainaa, sillä hän rahoittaa kaikki asunto-ostoksensa vuokratuloilla. Lainaa hän tarvitsi vain toiminnan alkuvaiheessa viitisentoista vuotta sitten. Kovin kasvu ostettujen kohteiden määrässä on tullut viimeisen viiden vuoden aikana.

– Pankit todennäköisesti pitäisivät tätä riskibisneksenä. Ne rahoittavat mieluummin kaupunkien kohteita.

Entä jos vuokralaisia ei jossain vaiheessa enää löydy?

– Olen joutunut pohtimaan sitä. Nytkin on ollut yksittäisiä asuntoja, joihin on vaikea löytää vuokralaisia. Siinä tapauksessa täytyy miettiä, mikä on pielessä. Onko vuokrataso väärä, vuokrailmoituksessa huonot kuvat vai pitääkö tehdä remonttia. Tähän asti asunnot ovat lopulta menneet vuokralle. En menetä yöuniani sen takia.

Asuntoja tarjotaan ilmaiseksi

Uusia myytäviä kohteita tulee tarjolla keskimäärin joka toinen päivä. Asialla ovat muun muassa perikunnat, jotka saattavat pitää asuntoa pitkään tyhjillään, jos ostajaa ei löydy.

– Perikunnat eivät pääsääntöisesti halua vuokrata asuntoja vaan yrittävät päästä niistä eroon.

Karvoselle ei kelpaa mikä tahansa kohde, vaikka hinta olisi edullinen. Hän kertoo kieltäytyneensä jo ilmaisistakin asunnoista. Ne ovat olleet pääsääntöisesti huonosti hoidettuja kerrostaloasuntoja.

– Jos pesuhuoneessa on kylpyamme ja keittiö on alkuperäisessä kunnossa, en ota asuntoa ilmaiseksikaan.

Kerrostaloasuntoja saatetaan kaupata jo muutamilla satasilla. Ne sijaitsevat taloyhtiöissä, joissa ei ole välttämättä pystytty tekemään remontteja, koska pankit eivät myönnä lainaa.

– Eipä sellaisiin taloyhtiöihin ole käytännössä korjauksia tulossa. Itä-Suomessa aika moni taloyhtiö vetelee viimeisiään sen takia, ettei korjauksia ole juurikaan tehty.

Karvonen uskoo, että pulassa olevien taloyhtiöiden kannalta olisi parempi, jos niiden omistus keskitettäisiin yhdelle omistajalle.

– Silloin remonteista päättäminen on sujuvampaa. Ei jäädä jahkailemaan, tehdäänkö putkiremontti viiden vai kymmenen vuoden päästä.