Julkinen sektori voi olla kilpailun moottori – tai este

Suomen kilpailukykyä on pyritty vahvistamaan jo useamman vuoden ajan, muun muassa uudistamalla työmarkkinoita. Huhtikuussa Petteri Orpon hallitus teki kehysriihessä uusia päätöksiä, joiden tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua. Tällä kertaa keskiössä olivat sekä yhteisö- että henkilöverotusta koskevat muutokset.

Yksi suurimmista esteistä yritysten kasvulle on tällä hetkellä heikko kysyntä, jota maailmanlaajuinen epävarmuus ja taloudelliset muutokset pahentavat. Näihin ulkoisiin tekijöihin vaikutusmahdollisuutemme ovat rajalliset, joten meidän on keskityttävä niihin osa-alueisiin, joihin voimme itse vaikuttaa ja jotka tukevat talouden kasvua.

Kotimainen kysyntä on tärkeä kasvun ajuri. Vaikka osa yrityksistä toimii koko elinkaarensa ajan kotimaan markkinoilla, ne luovat silti merkittävästi työpaikkoja. Esimerkiksi matkailuala tuo Suomeen ulkomaalaisia asiakkaita ja pääomaa, joten sitä voi pitää vientisektorina.

Hallitus on nyt päättänyt keventää ansiotulojen verotusta, mikä tarkoittaa, että kotitalouksille jää enemmän rahaa käyttöönsä – parhaimmillaan satoja tai tuhansia euroja vuodessa. Tämä voi parantaa kuluttajien luottamusta omaan talouteensa, mikä puolestaan vahvistaa kotimarkkinoiden kysyntää ja hyödyttää yrityksiä.

Mutta vielä puuttuu yksi olennainen tekijä: julkisen sektorin rooli kasvun edistäjänä. Viime vuosina julkishallinnon rooli on usein nähty lähinnä hallinnoivana ja verottavana, vaikka sen pitäisi myös edistää kilpailua eikä rajoittaa sitä.

Suomessa on muodostunut tilanne, jossa julkisen sektorin omistamat yhtiöt ovat saaneet etulyöntiaseman. Kunnat ja hyvinvointialueet tekevät yhä enemmän suorahankintoja omilta yhtiöiltään, kiertäen näin kilpailutusvaatimukset. Näitä niin sanottuja inhouse-yhtiöitä on jo arviolta yli 4 000, ja niiden toiminta on kaventanut avoimen kilpailun kenttää jopa 10 miljardin euron edestä.

Hallitus valmistelee hankintalain uudistusta, jonka tarkoituksena on rajoittaa julkisten toimijoiden mahdollisuutta ostaa palveluita suoraan omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta. Tämä on herättänyt voimakasta vastustusta kunnissa ja hyvinvointialueilla – monella inhouse-yhtiön johdossa ollaan huolissaan siitä, että jatkossa joudutaan aidosti kilpailemaan tehokkuudella ja laadulla.

Karjalan Heili uutisoi maaliskuussa, miten Joensuun kaupungin tytäryhtiöt löysivät säästöjä kilpailuttamalla taloushallinnon palvelut. Aiemmin palvelut on hankinttu inhouse-yhtiöltä Joensuun kaupungin omistamalta Meidän IT ja Talous Oy:n tytäryhtiö Efetta Oy:ltä. Vuosisäästöä Joensuun kaupunki saa jo tänä vuonna noin 125 000 euroa.

Jos julkiset hankinnat avattaisiin laajemmalle kilpailulle, Suomella olisi mahdollisuus hyötyä kahdella tavalla: toisaalta veronmaksajien rahat käytettäisiin tehokkaammin ja toisaalta kotimarkkinat laajenisivat, tarjoten yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Merja Blomberg
toimitusjohtaja