Junaliikenteen palvelutaso sekä matkaketjujen sujuvuus turvattava

Valtion rahoittama henkilöjunaliikenne siirtyy kilpailutettavaksi vuoden 2030 jälkeen EU-lainsäädännön mukaisesti. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2031. Kilpailutuksen valmistelu on käynnissä liikenne- ja viestintäministeriön ja Traficomin johdolla. Samassa yhteydessä valtio on perustanut Suomen Ostoliikennekalusto Oy:n, jonka tehtävänä on omistaa ja vuokrata julkisesti rahoitetun henkilöjunaliikenteen kalustoa sekä valmistella tulevat kalustoinvestoinnit. 

Valtioneuvosto on linjannut, että 2030-luvulla alkavan ostoliikenteen palvelutaso säilytetään nykyisellä tasolla. Tämä linjaus on oikea ja perusteltu. Tämä ei kuitenkaan turvaa sujuvaa matkaketjua pohjoiseen matkustaville eikä toteudu ilman selkeitä, mitattavia ja sitovia palvelutasovaatimuksia kilpailutuksen tarjouspyyntöihin. 

Tämä kannanotto koskee erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen pitkiä päiväjunayhteyksiä, kuten Oulu–Rovaniemi, Kuopio–Rovaniemi, Kuopio–Oulu, Kajaani–Oulu sekä Joensuun suunnan yhteyksiä. Nämä eivät ole lähiliikennereittejä, vaan usean tunnin matkaketjuja, joilla on keskeinen merkitys yritystoiminnalle, matkailulle, työssäkäynnille, opiskelijoille ja koko alueen huoltovarmuudelle. 

Mahdolliset junanvaihdot heikentävät alueen kilpailukykyä 

Kilpailutus uhkaa tehdä Oulusta ja Kuopiosta ns. sarana-asemia, joissa junanvaihto on pakollinen. Näiltä asemilta pohjoiseen matkustaville matkat eivät ole lähiliikennereittejä, vaan osa usean tunnin matkaketjuja. Pakollinen junanvaihto pidentää merkittävästi kokonaismatka-aikaa, jopa 30–60 minuuttia, ja lisää matkustamisen vaativuutta.  

Pakollinen junanvaihto vaikuttaa merkittävästi myös Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinoelämään. Yritykset tarvitsevat toimivia ja ennustettavia yhteyksiä asiakas-, yhteistyö- ja henkilöstömatkoihin Saavutettavuus vaikuttaa suoraan investointipäätöksiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen. 

Matkailuyrityksille junayhteyksien palvelutaso on osa tuotetta. On merkittävä riski, että junamatkustamisen houkuttelevuus heikkenee, mistä pohjoisen matkailuelinkeino kärsisi merkittävästi. Tätä kautta riski kohdistuu myös koko kansantalouteen. 

Palvelutaso ei saa heikentyä 

Myös mahdollinen palvelutason heikkeneminen on suora taloudellinen riski valtiolle ja alueille. Ostoliikenteessä valtion nettotuki määräytyy operointikustannusten ja lipputulojen erotuksena. Jos palvelutaso heikkenee ja matkustajamäärät laskevat, lipputulot pienenevät ja valtion rahoitusosuus kasvaa. Näin ollen halvemmalta näyttävä kalustoratkaisu voi johtaa suurempaan julkiseen kustannukseen koko sopimuskauden aikana. 

Pitkillä yhteysväleillä palvelutasolla on selvä vaikutus kysyntään. Usean tunnin matkalla riittämätön wc-kapasiteetti, ravintolapalvelun puuttuminen tai lähiliikenteeseen suunniteltu istuinratkaisu vaikuttavat suoraan matkustuskokemukseen. Yritysmatkustus ja matkailu ovat erityisen herkkiä palvelutason muutoksille. Jos junayhteys ei tarjoa toimivaa ja laadukasta matkustuskokemusta, vaihtoehtoiset kulkumuodot valitaan herkemmin. Tällöin käyttöaste laskee ja julkisen tuen tarve kasvaa. 

Kilpailutus muuttaa myös kalustorakenteita ja vastuita. Jos markkinaehtoisen liikenteen ja ostoliikenteen synergiat purkautuvat ja kaluston käyttöaste heikkenee, seisonta-ajat ja huoltokustannukset voivat kasvaa. Tämä voi muodostaa merkittävämmän kustannuspaineen kuin yksittäisen vaunun varustelutaso. 

Kilpailutuksessa turvattava tehokas, taloudellisesti kestävä ja laadukas junaliikenne 

Emme vastusta kilpailutusta. Kilpailutus on mahdollisuus lisätä tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Vastustamme palvelutason heikentämistä kustannusperusteella ilman kokonaisvaikutusten arviointia. 

Kilpailutuksessa on määriteltävä, että Pohjois- ja Itä-Suomen pitkien päiväjunayhteyksien palvelutaso vastaa vähintään nykyistä kaukoliikenteen tasoa. Palvelutason tulee sisältää riittävä wc-kapasiteetti suhteessa matkustajamäärään ja matka-aikaan, ravintolapalvelu tai sitä vastaava ratkaisu sekä usean tunnin matkalle soveltuva matkustusmukavuus.  

Lisäksi tarjouspyynnössä on arvioitava palvelutason vaikutus lipputuloihin ja valtion nettotukeen koko sopimuskauden ajalta. Pelkkä kaluston hankintahinnan vertailu ei riitä kokonaistaloudellisen ratkaisun arviointiin. 

Mikäli junanvaihto tulee rakenteellisesti pakolliseksi, vaihdon sujuvuus ja matkaketjun laatu on kirjattava sitovaksi sopimusehdoksi. 

Pohjois- ja Itä-Suomen saavutettavuus ei saa heiketä kustannusperusteisen minimiratkaisun vuoksi. Pitkillä yhteysväleillä halvin kalusto ei välttämättä ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Kilpailutuksen tavoitteena tulee olla tehokas, taloudellisesti kestävä ja laadukas junaliikenne koko Suomessa. 

24.3.2026

Pohjoisen Suomen alueelliset Yrittäjäjärjestöt

Mari Möttönen 
toimitusjohtaja 
Kainuun Yrittäjät 

Marjo Kolehmainen 
toimitusjohtaja 
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 
 
Ella-Noora Kauppinen 
toimitusjohtaja 
Lapin Yrittäjät