Jyvässeudun Yrittäjät järjesti yrittäjille varautumistyöpajan – Häiriöhyrrä käyttöön

Varautumisilta oli jatkoa Jyvässeudun Yrittäjien kaksi vuotta aiemmin järjestetylle Kokonaisturvallisuus Suomessa -illalle, jonka vieraileva puhuja oli alueemme kansanedustaja Riitta Kaarisalo. Tämän syksyn vuosikokouksessa keskityttiin käymään läpi huoltovarmuuden perusteita ja konkretiaa maanläheisesti arkisiin asioihin peilaten.

– Tässä on opittu, kuinka suhteellisen pienilläkin etukäteen mietityillä ja suunnitelluilla asioilla voimme taklata ainakin osan häiriötilanteiden aiheuttamista toiminnan haasteista, iltaa emännöinyt Jyvässeudun Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen kuvailee.

-Esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun häiriötilanteisiin olemme saaneet lisääntyvässä määrin tottua viimeisten vuosien aikana. Hetkellisen harmituksen lisäksi osa yrityksistä on tällöin joutunut jopa keskeyttämään palvelunsa tuottamisen. Siksi olemme yhdistyksessä olleet kiinnostuneita varautumisasioista eli kuinka tiedostamalla ja toimimalla saadaan yrityksistä iskunkestäviä.

Aiemmin AVI:ssa tilannekuvatoimintoja tehnyt ja pelastusylitarkastajana toiminut varautumisasiantuntija Mari Kyllönen avasi kokonaisturvallisuuden toimintamallia, joka jakautuu neljään osa-alueeseen: kyberturvallisuus, kokonaismaanpuolustus, kansallinen turvallisuus ja huoltovarmuus, joista viimeinen painottaa elinkeinoelämän varautumista.

Huoltovarmuuden kehittäminen tukeutuu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tehtyyn uhkien ja riskien tunnistamiseen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen määrittelyyn, päätavoitteena kriisinkestävyyden vahvistaminen. Huoltovarmuus tarkoittaa käytännössä turvallisuuden kannalta välttämättömien asioiden ja palveluiden sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamista häiriötilanteessa. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on ohjata ja koordinoida toimintaa.

Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Keinoja huoltovarmuuden ylläpitämiseen ovat mm. talous- ja elinkeinopolitiikka, lainsäädäntö, varastointi, varautuminen, jatkuvuudenhallinta, valmiussuunnittelu ja erilaiset sopimukset. Monilla toimialoilla lainsäädäntö edellyttää, että toimijat turvaavat jatkuvuuden kannalta välttämättömät prosessit. Tukena on yritysten vapaaehtoinen ja oma-aloitteinen varautuminen, jota huoltovarmuuskeskus tukee.

Suomi on geopoliittisen tilanteensa vuoksi mielenkiintoinen kohde, minkä vuoksi kansainvälinen benchmarking maatamme kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.

-Puhujapyyntöjä tulee meille koko ajan, ei pelkästään Euroopan sisältä, vaan esimerkiksi Australiasta saakka, Kyllönen kertoo.

Huoltovarmuuskeskuksen strategiaan sisältyvä visio on ytimekkäästi ”Iskunkestävä Suomi”. Tavoitteena on rakentaa yhdessä kriisinkestävä yhteiskunta, jotta elämä ja yhteiskunnan toiminta jatkuisi myös poikkeustilanteessa mahdollisimman häiriöttä. Kolme tärkeintä strategista painopistettä ovat sotilaallinen uhka, laaja-alainen vaikuttaminen ja globaalin talouden vakava häiriötilanne. Strategiakauden painopisteet vaihtuvat vuosittain ja ensi vuoden ykköspainopiste on sotilaallinen uhka.

Huoltovarmuuskeskus pyytää myös kansalaisia havainnoimaan kaikenlaisesta poikkeavasta liikehdinnästä esimerkiksi energiantuotantoon tai liikenteeseen liittyvissä kohteissa, ja ilmoittamaan niistä matalalla kynnyksellä.

-Päivän kysymys onkin, että mikä on uusi normaali. Mihin vertaamme, kun pyydämme havaintoja poikkeuksellisesta toiminnasta, Kyllönen pohtii.

Myös toimijoiden tärkeys huoltovarmuuden turvaamisen kannalta voi olla vaikea määriteltävä.

-Esimerkiksi monialainen maaseutuyrittäjä on paikallisesti erittäin kriittinen toimija, mikä ei näy laajemmin ulospäin.

Kyllönen heitti esimerkin polttoainejakelu katkeamisesta, jolloin kukaan ei tule auttamaan, vaan sinun tulee varautua itse. Keskustelussa kävi ilmi myös, että yleistyvät sähköautot ovat kriisitilanteeseen varautumisen kannalta haasteellisia.

-Pitää muistaa, että maailman tilanne on ollut aivan eri silloin, kun nykyisiä energia-alan linjauksia on tehty, Kyllönen muistuttaa.

Illan aikana muodostui kokonaiskuva siitä, että huoltovarmuus syntyy laaja-alaisesta varautumisesta ja viranomaisten tiiviistä yhteistyöstä. Yksilö on varautumisen perusyksikkö ja kriisitilanteessa kotivaran tärkeyttä ei saa väheksyä. Myös kriittisten toimien ammattilaisten työhön pääsy pitäisi taata.

-Parhaimmillaan myös työpaikoilla voidaan varautua yöpymiseen ja ruokavarastoon.

Häiriöhyrrästä apua harjoitteluun

Työpajatyöskentelyssä yrittäjät pääsivät tutustumaan Huoltovarmuuskeskuksen Häiriöhyrrää, jolla pystyy omatoimisesti harjoittelemaan häiriötilanteiden varalle. Häiriöhyrrässä voi arvioida omakohtaisesti erilaisia häiriötilanteita, niiden ennakointia, tilannekuvan rakentamista, tilannejohtamista, viestimistä ja tilanteesta toipumista.

Illan teemana oli skenaario pitkästä sähkökatkosta kiristyvän pakkasen aikaan, johon kukin mietti ratkaisuja oman yrityksensä näkökulmasta. Miten viestitään asiakkaille, mitä voi seurata toimitusten keskeytymisestä?

Kotiläksyksi yrittäjät saivat kehotuksen häiriöhyrrän ennakkoluulottomaan testailuun.

-Hyrrää kannattaa kokeilla säännöllisesti ja arvioida eri teemoja ja skenaarioita pala kerrallaan. Hyrrän avulla voi tunnistaa omia vahvuuksia, mutta ennen kaikkea kartoittaa myös varautumisen aukkoja, Kyllönen vinkkaa.

Myös Leminen vakuuttaa, että Häiriöhyrrä jää yrittäjien käyttöön.

-Häiriöhyrrän avulla jatkamme pienryhmissä harjoittelua, opetellaan yhdessä, kehitetään ja testataan yritysten omia suunnitelmia. Yhdessä asioita pohtien oppii toisilta ja voi hoksata hyvinkin tärkeän pienen seikan omasta toiminnastaan, mihin varautumalla saa omaa yritystoimintaansa turvattua. Varautuminen on meille lisäksi yhdessä tekemistä ja yrittäjäyhteisöstä vastuun kantamista.

Jyvässeudun Yrittäjien varautumisvalmennus jatkuu myös tulevaisuudessa.

-Seuraavaksi olemme suunnitelleen ”Mitä jos?” -iltaa, puheenjohtaja Leminen paljastaa.