Kaavoitus kuntoon
Mietipä, miltä kuntasi näyttäisi ilman yrityksiä? Mitä siellä tapahtuisi? Mitä siellä voisi tehdä?
Jotta yritykset pystyvät toimimaan, infran eli kuntien ratkaisujen kaavoituksessa, tonttipolitiikassa, toimitilajärjestelyjen sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa pitää toimia hyvin. Yrityksen perustamis- ja laajentamisvaiheissa kaavoituksen ja lupien sujuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Maankäytöllä ja kaavoituksella voi näkyvästi parantaa alueen elinvoimaa.
Kuntien pitää hyödyntää täysimääräisesti uuden, aikaisempaa joustavamman sääntelyn tarjoamat mahdollisuudet. Kaavamerkintöjen ei pidä olla liian yksityiskohtaisia, jotta rakentamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina ja kilpailutukset olisivat mahdollisia myös pienemmille yrityksille. Kuntien tulisi siirtyä uudenlaiseen kaavoituskulttuuriin, jossa aluekehitystyötä tehdään aiempaa vuorovaikutteisemmin yhdessä kunnan yritysten ja kuntalaisten kanssa.
Kunnalla on velvollisuus kaavoitusprosessin ja muun maankäyttö- ja tonttipolitiikan avulla edistää toimivaa kilpailua. Yrityksiä tulee yrityskoosta riippumatta kohdella tasapuolisesti kaavoituksessa ja ohjata hyviä liikepaikkoja ja toimitiloja myös pienemmille yrityksille.
Kaavoituksen lisäksi riittävällä tonttitarjonnalla ja kuntien maapolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että yrityksiä kohdellaan liikepaikkaratkaisuissa tasapuolisesti. Kuntien tulisi kirjata kilpailua edistävät tontinluovutuspolitiikan periaatteet omiin maapoliittisiin ohjelmiinsa.
Kuntien katujen ja yhdyskuntatekniikan arvo on noin 23 miljardia euroa. Tähän kohdistuu arvion mukaan 2,5 miljardin euron korjausvelka. Huhtikuun kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen kannattaa muistaa, että tämä korjausvelka tulee tunnistaa ja sitä pitäisi määrätietoisesti vähentää.
Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät
Kirjoitus on julkaistu alun perin Suomen Yrittäjien #ääniyrittäjälle-blogina
