Kainuun suhdannenäkymät maltillistuneet – alueellinen eriytyminen voimistuu

Kainuun pk-yritysten suhdannenäkymät ovat uusimmassa Pk-yritysbarometrissa hieman koko maan keskiarvoa heikommat (Kainuu –7, Koko maa 1). Suhdanneodotukset ovat laskeneet jonkin verran viime syksystä, mutta ovat edelleen kuitenkin selvästi paremmalla tasolla kuin pari vuotta sitten. Vielä viime vuonna Kainuu erottui valtakunnallisesti positiivisesti, mutta nyt kehitys on tasaantunut yleisen taloudellisen epävarmuuden myötä. 

Maakunnan sisällä kehitys on kuitenkin eriytynyt voimakkaasti. Kajaanin seutukunnassa yritysten näkymät ovat selvästi paremmat kuin Kehys-Kainuussa, ja alueiden välinen ero on kasvanut nopeasti. Erot näkyvät erityisen selvästi liikevaihdon kehityksessä: Kajaanin seutukunnassa liikevaihdon saldoluku on +15 (maan keskiarvon ollessa +14), kun Kehys-Kainuussa se jää peräti -17:ään.  

Myös kannattavuusodotuksissa alueiden välinen ero on huomattava. Kajaanin seutukunnassa kannattavuuden saldoluku on -5, kun Kehys-Kainuussa se painuu  
-35:een. Koko maan keskiarvo on –3. 

• Kainuun sisällä yritykset toimivat nyt hyvin erilaisissa olosuhteissa ja maakuntakeskuksen ulkopuolella toimivien yritysten arki onkin kiristynyt merkittävästi. Alueellinen eriytyminen näyttää voimistuvan ja tapahtuvan entistä nopeammin, mikä asettaa erityisiä haasteita Kehys-Kainuun yrityksille, toteaa Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttönen. 

Tekoäly on noussut nopeasti osaksi arkea 

Barometrin mukaan kainuulaisten pk-yritysten suhtautuminen uusiin teknologioihin on muuttunut nopeasti. Vielä puoli vuotta sitten vain alle puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä tekoälyä, mutta nyt osuus on noussut jo 65 prosenttiin. Samalla tekoälyn koettu relevanssi on kasvanut selvästi: aiemmin 61 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei tekoäly ole heidän toiminnassaan relevanttia, mutta nyt näin ajattelee enää alle kolmannes vastaajista. 

• Tekoäly nähdään selkeästi mahdollisuutena, mutta tietoturva, luotettavuus sekä osaamisen puute jarruttavat yhä monen yrityksen täysipainoista hyödyntämistä. Koulutusta ja tiedon jakamista tarvitaan edelleen, sanoo Möttönen. 

Työvoiman saatavuus on edelleen keskeinen kasvun hidaste 

Vaikka heikon taloustilanteen takia pk-yrityksillä ei juurikaan ole kasvuodotuksia henkilöstön määrään seuraavan vuoden aikana (saldoluku 1), osaavan työvoiman saatavuus on edelleen keskeinen kasvun hidaste kainuulaisille pk-yrityksille. Erityisen vaikeaa työvoiman saaminen on Kehys-Kainuussa. 

• Kainuulaiset pk-yritykset harkitsevat oppi- tai koulutussopimuksia rekrytointikanavana 
  huomattavasti muuta maata enemmän. Vaikuttaa, että yritykset ovat valmiita panostamaan myös itse työvoiman kouluttamiseen ja tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa, toteaa ryhmäpäällikkö Anne Ristioja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Rahoitusta haetaan investointeihin ja yhä useammin myös käyttöpääomaan – omistajanvaihdoksia siirretään epävarmuuden takia 

Pk-yritysten rahoitustarve Kainuussa on pysynyt vakaana jo useamman vuoden ajan. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrin mukaan 27 prosenttia pk-yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta suunnataan yhä pääosin kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin, mutta barometri osoittaa selvästi myös käyttöpääoman tarpeen kasvun. Käyttöpääomarahoitusta haetaan sekä kasvun tueksi että turvaamaan yritysten maksuvalmiutta kiristyneessä ja epävarmassa taloustilanteessa. 

• Rahoitustarpeen rakenne kertoo siitä, että yritykset toimivat tällä hetkellä hyvin epävarmassa ympäristössä. Investointeja tehdään harkiten, ja käyttöpääoman tarve korostuu erityisesti tilanteissa, joissa kustannuspaineet ja suhdannevaihtelut kuormittavat yritysten kassavirtaa, toteaa Finnveran aluepäällikkö Minna Paakkola. 

Omistajanvaihdosten osalta barometri osoittaa kaksijakoista kehitystä. Yli puolet kainuulaisista pk-yrityksistä (52 %) seuraa aktiivisesti yrityksensä arvon kehitystä, mutta omistajanvaihdosta lähivuosina suunnittelevien yritysten osuus on laskenut. Tämä viittaa siihen, että epävarma markkinatilanne hidastaa päätöksentekoa ja siirtää omistajanvaihdoksia eteenpäin.  

• Yrityksen arvon seuraaminen on hyvä lähtökohta, mutta onnistunut omistajanvaihdos vaatii pitkäjänteistä valmistelua. Ajoissa liikkeelle lähteminen parantaa merkittävästi vaihtoehtoja ja yritystoiminnan jatkuvuutta, Paakkola korostaa. 

Lisätietoja:  

Toimitusjohtaja Mari Möttönen, Kainuun Yrittäjät, p. 044 2183 133, mari.mottonen@yrittajat.fi 

Aluepäällikkö Minna Paakkola, Finnvera, p. 050 4007979, minna.paakkola@finnvera.fi 

Ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus, p. 044 569 4815, anne.k.ristioja@elinvoimakeskus.fi