Kampaamo Salon Virho Oulussa ja Helsingissä – perhevapaauudistukset tervetulleita!
Naisvaltaisilla aloilla uudistuksia odotetaan!
Oulussa ja Helsingissä jo kolmannessa polvessa toimiva kampaamo Salon Virho tekee monessa suhteessa toisin kuin alan muut naisvaltaiset kampaamoyritykset. Osin tämä on ollut mahdollista sen vuoksi, että yritys on pystynyt kasvamaan kohtuullisen isoksi alan toimijaksi ja onnistunut ylläpitämään pitkiä asiakassuhteita.
– Yrityksessämme myös työntekijät ovat viihtyneet pitkissä työsuhteissa, osa jopa yli 30 vuotta. Yrityksessämme kaikki työntekijät ovat palkkalistoillamme ja naisvaltaisella alalla äitiyslomia on ollut useita. Meillähän mammaloma on tuttu, on ollut useampikin yhtä aikaa ja siihen on suhtauduttu aina positiivisesti. Isompi henkilöstömäärä auttaa kompensoimaan kuluja. Ongelmahan on erityisen iso pienemmillä työllistäjillä. Uskon, että kustannukset vaikuttavat naisten syrjimiseen myös muilla naisvaltaisilla aloilla esim. hoitoalalla, sanoo Tiina Kilponen.
– Olisi erittäin tärkeää miettiä perhevapaauudistusta ja kustannusten tasapuolista jakautumista. Hienointa olisi, jos löydettäisiin yhdessä sellainen kustannusten jakamisen malli ja kokonaisuus, mikä edistäisi ja kannustaisi kaikilla tavoin perheen perustamista, mutta kohtelisi kustannuspuolella tasapuolisesti kaikkia, sanoo Tiina Kilponen.
Lisätietoja: Salon Virho Tiina Kilponen kilponen.tiina@gmail.com, p. 040 138 0003
Yrittäjät: Perhevapaauudistuksen joustomahdollisuudet plussaa, vaikutukset työllisyyteen miinusta
Perhevapaisiin suunnitellaan joustoja, mikä auttaisi yrittäjävanhempia hoitamaan sekä lapsensa että firmansa hyvin. – Tämä olisi tärkeää erityisesti yksinyrittäjävanhemmille, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo. Uudistuksessa uhkaa kuitenkin työnantajakustannusten nousu ja työllisyyden heikentyminen.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi perhevapaauudistusta valmistelevan työryhmän työstä ja jatkovalmisteluun valikoituneesta päivärahamallista. Suomen Yrittäjät on mukana työryhmässä.
Työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan malli on yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta voi saada aikaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä jatkaa valmistelua mallista, jossa molemmille vanhemmille tulisi oma 164 päivän kiintiö, josta voisi luovuttaa toiselle 69 päivää. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita siis pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta, kuten hallitusohjelmassa edellytetään. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle tulisi 30 päivän raskausrahakausi. Joustoja kaavaillaan niin, että vapaita voisi esimerkiksi pitää nykyistä useammassa osassa ja jaksossa.
– Joustot mahdollistaisivat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen. Ajamme sitä työryhmässä, Hellstén sanoo. Hellsténin mukaan joustot kuuluvat työntekijöillekin, kunhan niistä sovitaan työpaikalla. Tätä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Lastenhoidon tukea muutettava Kotihoidontuki jatkuu hallitusohjelman mukaan nykymuotoisena. Yrittäjät kuitenkin toivoo, että joustoja lisättäessä lastenhoidontukijärjestelmää muutettaisiin niin, että myös lastenhoidon voi järjestää työskentelyjaksoilla.
– Tämä on tärkeää, jotta yrittäjä voisi oikeasti hyödyntää päivärahajärjestelmään mahdollisesti tulevat joustot. Varhaiskasvatusoikeuden varhentamista emme aja, Hellstén linjaa. Työnantajien kustannukset nousevat, jos ministeri Pekosen esittelemä malli toteutuu, se lisää järjestelmäkustannuksia eikä edistä työllisyyttä. Työryhmälle tehtyjen alustavien laskelmien mukaan malli voisi vähentää työllisyyttä jopa 5000:lla vuoteen 2030 mennessä ja maksaisi enimmillään yli sata miljoonaa euroa. Suurin osa uudistuksesta tulisi maksettavaksi sairausvakuutusmaksujen korotuksien kautta. Näiden vaikutusten lopullinen laajuus riippuu siitä, miten aktiivisesti isät alkaisivat uutta kiintiötään käyttämään.
– Työryhmässä ei valitettavasti käsitellä lainkaan perhevapaista yksittäiselle työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ja niiden parempaa kompensointia tai kustannusten siirtämistä kokonaan verovaroin rahoitettavaksi. Hellstén muistuttaa, että päätöksiä ei vielä ole tehty. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta.
Lisätietoja:
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten@ yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja noin 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
