Kannanotto: Musiikki- ja konserttitalon sijoittuminen

Pohjois-Karjalan Yrittäjät tuo esille asiassa seuraavaa: Konserttitalon toteutuminen on Joensuulle ja koko Pohjois-Karjalalle merkittävä myönteinen asia.

Veronmaksajien näkökulmasta johdonmukaisuus on olennainen osa vastuullisuutta: aiemmin on annettu ymmärtää, että talo sijoittuu keskustaan ja myös kaavoitusta sekä muuta rakentamista on edistetty näin. Kun suunnittelun lähtökohdat pidetään linjassa aiempien päätösten kanssa, vältetään turhaa uudelleensuunnittelua, viivästyksiä ja kustannusriskejä ja samalla vahvistetaan luottamusta siihen, että yhteisiä varoja käytetään ennakoitavasti ja perustellusti. 

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on erittäin merkittävä ja tärkeä toimija talousalueellamme. PKO on mahdollistanut vaikeiden aikojen yli pääsemisen ja Pohjois-Karjalan matkailu- ja ravitsemusalan kehittymisen. Samalla siitä on muodostunut jättiläinen, joka jopa tahtomattaan tai huomaamattaan murskaa pienempiä toimijoita edetessään hankkeissaan.

Toivomme, että konserttitaloa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan tasapainoisen yrityskentän kehittyminen, sillä se luo pitkäkestoista hyvinvointia alueellemme.

Carelicumin kortteli tukee vahvasti periaatetta, että uutta rakennetaan ensisijaisesti jo rakennetulle alueelle, jolloin hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja vähennetään kokonaiskustannuksia ja “piilopäästöjä”, joita syntyy uuden alueen käyttöönotosta. Keskustasijainti pienentää myös liikkumisen päästöjä, koska musiikki- ja kulttuuritalo on helpommin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Samalla puisto- ja ranta-alueiden luontoarvot ja virkistyskäyttö voidaan paremmin säilyttää, mikä on konkreettista ympäristövastuuta.

Kuntatalouden kriisiytyminen on tosiasia myös maakunnallisissa kasvukeskuksissa. Tästä aiheutuen on julkisten hankkeiden toteutuksessa korostetusti otettava huomioon talouden realiteetit. Tässäkin asiassa valmistelijat ja päättäjät ovat hyvin raskaan vastuun äärellä.

Hallinnollisen vastuun ytimessä on, että valinta tehdään läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti: kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot on arvioitava samoilla kriteereillä, kuten hiilijalanjälki, luontovaikutukset, saavutettavuus, kustannus- ja aikatauluriski sekä elinvoimavaikutus. Näin päätös ei perustu mielikuviin tai yhden vaihtoehdon, vaan kokonaisarvioon, joka kestää aikaa ja tarkastelua. Kulttuurisen vastuun näkökulmasta kokonaisuuden rakentaminen on kaupungin ja kaupunkilaisten etu: kun kulttuuri kytketään luontevasti keskustan monimuotisiin yrittäjäpalveluihin ja kaupunkitilaan, syntyy elävä kulttuuriekosysteemi, joka palvelee arkea, matkailua ja yhteisöllisyyttä pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen keskeiset musiikki- ja kulttuuritalot omistavat kaupungit. Esim. Finlandia-talo, Tampere-talo, Logomo, Paviljonki Jyväskylässä, Kuopion Musiikkikeskus jne.

Konserttitalon osalta on syytä palata lähtöruutuun. Carelicum on rakennettu siten, että sen ytimeen tulisi konserttitalo. Rakenteet on valmisteltu ja maksettu tätä käyttötarkoitusta varten.

Sosiaalisen vastuun kannalta keskeistä on yhdenvertaisuus: keskusta palvelee parhaiten myös autottomia, ikäihmisiä, nuoria ja opiskelijoita ja tekee kulttuurista aidosti arjen saavutettavaa. Kun ihmisvirrat suuntautuvat ydinkeskustaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, se voi vahvistaa kivijalkapalveluja (yrityksiä), lisätä elinvoimaa ja parantaa koettua turvallisuutta. Yritysten ja hyvän ja reilun liiketoimintaympäristön säilyttämisen kannalta vastuullinen kaupunki huolehtii myös reilusta kilpailusta ja siitä, että palveluja ja toteutusta koskevat mahdollisuudet avautuvat tasapuolisesti, jotta paikalliset ja muut toimijat voivat tarjota osaamistaan avoimesti ja syrjimättömästi.

Oli päätettävä ratkaisu mikä hyvänsä, on se pystyttävä perustelemaan myös taloudellisin parametrein. Paljonko toteutus maksaa ja huomioitava myös onko Joensuussa nykymuotoista kaupunginorkesteria enää 15 vuoden päästä, kun intresseissä tuntuu olevan nyt vain yksi malli, sitoutuminen 25 vuodeksi vuokralaiseksi. Onko todella niin, että olette valmiita sitomaan veronmaksajien rahaa 30 miljoonaa euroa seuraavaksi 25 vuodeksi. Indeksikorotukset huomioon ottaen, puhuttaneen jo summasta 40 mijoonaa.

Toivomme, että päätös on sellainen, että kaikki asianosaiset voivat olla tyytyväisiä eikä päätöksestä lähde liikkeelle pitkäkestoisia ja kalliita oikeusprosesseja.

Pohjois-Karjalan kehityksen puolesta.

Kunnioittavasti,

Tuomo Turunen, puheenjohtaja

Merja Blomberg, toimitusjohtaja