Kannanotto: Palvelusetelien käytön lisääminen parantaa uuden kunnan palvelutasoa
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous 23.11.2022
Kannanotto: Palvelusetelien käytön lisääminen parantaa uuden kunnan palvelutasoa
Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden vaihteessa ja pääosa kuntien sosiaali- ja terveystoimista siirtyy hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntiin jää kuitenkin edelleen paljon palveluja, joiden palvelutasosta kunta vastaa. Niiden avulla se voi parantaa kuntalaistyytyväisyyttä.
Elinvoimaisen kunnan peruselementtejä on toimiva palvelurakenne. Yksi keino monipuolistaa kunnan palvelurakennetta, kehittää paikallista elinkeinoelämää ja parantaa palveluiden saatavuutta on laajentaa palvelusetelien käyttöä.
Palvelusetelin laajentamiselle uusille aloille ei ole estettä
Nykyisellään palveluseteli on ollut käytössä lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä päivähoidossa. Käytön laajentamiselle uusille aloille ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Uusien avausten aika on nyt.
Palvelusetelijärjestelmässä kunta sitoutuu maksamaan kuntalaisen eli palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta palvelusetelillä ostaman palvelun.
Palveluseteli tuo kuntalaisille helppokäyttöisyyttä ja valinnanvapautta
Kuntalaiset ovat kokeneet palvelusetelin käytön lähtökohtaisesti helpoksi ja vaivattomaksi. Erityisen tärkeäksi on koettu mahdollisuus valita itse tarvitsemansa palvelun tuottaja. Valinnanvapaus onkin yksi palvelusetelien merkittävimmistä hyödyistä, eikä sitä pidä liudentaa esimerkiksi hintakatolla.
Ihannetilanteessa kuntalaisella on halutessaan mahdollisuus myös valita erityispalveluita tai perusmaksua kalliimpaa palvelua maksamalla lisämaksun. Kuntalaisen lisämaksun osuus on ostetun palvelun hinnan ja kunnan antaman palvelusetelin arvon erotus.
Palvelusetelin hinnoittelussa kannattaa olla reilu ja realisti
Palvelusetelin hinnoittelun pohjana tulisi aina olla kunnan oman tuotannon kustannukset – kaikki kulut huomioiden. Oman palvelutuotannon kustannukset on mahdollista selvittää eri tavoin. Selkein malli on järjestämisen ja tuottamisen erottaminen.
Muita tapoja ovat palvelujen tuotteistaminen ja sellaisen kustannuslaskentamallin käyttöönotto, joka huomioi kaikki palvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset, kuten esimerkiksi kiinteistö-, sijais-, tietojärjestelmä- sekä muut kustannukset. Nämä ovat kustannuseriä, jotka yksityisen palveluntuottajan on laskettava palvelunsa hintaan. Julkisella sektorilla ne usein ovat eri toimialan talousarvion eriä, eikä niitä välttämättä oteta palvelun hintaan lainkaan. Tästä syystä julkisen sektorin palveluntuottamisen hinta ei tällä hetkellä ole vertailukelpoinen yksityisen sektorin hinnan kanssa.
Palvelusetelin hinnan määrittelyssä on tärkeää käydä aktiivista vuoropuhelua palveluntuottajien eli yleensä yritysten kanssa, jotta voidaan varmistua siitä, että palvelusetelin arvo on kohtuullinen niin järjestäjälle, palveluntuottajalle eli yksityiselle sekä palvelun käyttäjälle, eli kuntalaiselle.
Uudenmaan Yrittäjät kannustaakin toimialueensa kuntia tarttumaan tilaisuuteen nostaa kuntalaistyytyväisyys uudelle tasolle ja samalla hyödyntää monituottajamallin tarjoamat mahdollisuudet. Kuntien elinvoima lähtee yrityksistä ja elinvoimainen kunta pystyy parhaiten palvelemaan kaikkia kuntalaisia.
