Kannanotto Parkanon kaupungin rakennusjärjestyksen luonnoksesta – yrittäjien näkökulma

Haluamme kiittää Parkanon kaupunkia siitä, että rakennusjärjestyksen uudistaminen on otettu ripeästi ja perusteellisesti työn alle. Toivomme, että lopputulos tukee sekä kuntalaisten että yritysten toimintaedellytyksiä. Jatkossa olisi tärkeää, että lausuntopyynnöt tavoittavat yrittäjä- ja elinvoimatoimijat varhaisessa vaiheessa esimerkiksi elinvoimatoimikunnan kautta, jotta voimme osallistua valmisteluun ajoissa.

Lupaprosessit ja maksut

Parkanon rakennuskanta on pääosin 1970–80-luvulta ja kaipaa uudistamista. Lupaprosesseja tulisi keventää niin, että jos rakennukseen ei tule merkittäviä ulkoisia muutoksia, ilmoitusmenettely riittäisi.

Ehdotamme myös yksityishenkilöiden vapaa-ajan ja asuinrakennusten sekä halli- ja varastorakennusten rakennuslupamaksujen poistamista esimerkiksi viiden vuoden määräajaksi. Tämä madaltaisi kynnystä korjaus- ja uudisrakentamiseen ja voisi olla Parkanolle markkinointivaltti: “Rakentaminen ei maksa meillä mitään.”

Rakenteet ja laitteet katutilassa

Yrityksille tärkeintä on, ettei kulkuväylien esteettömyys ja kunnossapito häiriinny. Muuten rakenteiden ja laitteiden sijoittamisen tulisi olla mahdollisimman sallivaa, jotta kivijalka- ja liikehuoneistot voivat näkyä ja houkutella asiakkaita. Tiukentuneet rajat olisi palautettava aiempaa joustavammalle tasolle.

Ehdotamme myös, että polkupyöräpaikkojen vaatimus poistetaan rakennusjärjestyksestä tai muutetaan vapaaehtoiseksi suositukseksi, jotta kiinteistönomistajat voivat järjestää pyöräpysäköinnin joustavasti omien edellytystensä mukaan.

Rakennusten koko ja kerrosluvut

Asuinrakentamisessa, vapaa-ajan asunnoissa ja pienteollisuudessa ei tulisi olla lainkaan ennalta määrättyjä pinta-ala- tai kerroslukurajoituksia. Rakennusten soveltuvuus tulisi arvioida tapauskohtaisesti tontin ja ympäristön perusteella, kunhan yleiset turvallisuus- ja ympäristövaatimukset täyttyvät. Näin voidaan sallia myös tavallista suuremmat kodit, monikerroksiset vapaa-ajan asunnot, hybridikodit sekä mittavat hallit ja työpajat, jotka houkuttelevat investointeja ja uusia veronmaksajia Parkanoon.

Rantarakentaminen

Luonnoksen pienemmät etäisyydet saunoille ja talousrakennuksille helpottavat rakentamista ja lisäävät tonttien arvoa, mutta pakollinen luonnonmukainen vyöhyke ja istutusvelvoite ovat liian jäykkiä ja heikentävät järvinäkymää.

Ehdotamme, että vähimmäisrantaviivaa lasketaan noin 30 metriin, luonnonmukainen vyöhyke poistetaan tai muutetaan vapaaehtoiseksi ja että sauna- ja puuliiterit säilyvät 10 metrin päässä rannasta mutta muille rakennuksille sallitaan 20 metrin etäisyys ilman pinta-alarajoituksia. Näin tontit säilyttävät arvonsa, rakentaminen pysyy houkuttelevana ja Parkano erottautuu kunnista, joissa rantarakentamista rajoitetaan tiukemmin.

Työautojen ja kaluston säilyttäminen

Luonnos kiristää työautojen ja kaluston säilytystä koskevia määräyksiä etenkin haja-asutusalueilla mutta myös kaava-alueilla. Oma piha on kuitenkin usein ainoa realistinen säilytyspaikka esimerkiksi taksiautoilijalle, traktoreille tai kaivureille. Kirjaus tulisi muuttaa niin, että vain selvästi rumentava ja pitkäaikainen varastointi kielletään, mutta työautojen ja kaluston säilyttäminen omalla pihalla sallitaan.

Hulevedet ja pohjatutkimus

Luonnoksen vaatimus pohjatutkimuksesta aina tontilla imeytettäessä lisää kustannuksia ja byrokratiaa ilman, että se kaikissa tapauksissa tuo lisäarvoa. Pohjatutkimuksen tulisi olla harkinnanvarainen todellisen riskin perusteella.

Maaseudun elinkeinot

Luonnos sitoo majoitus- ja matkailutoimintaan liittyvän rakentamisen kaavaan tai poikkeamislupaan ja edellyttää, että maatilat ja maaseutuyritykset ovat “riittävän suuria” ja “soveltuvat tarkoitettuun toimintaan”. Epäselvät ja raskaat vaatimukset voivat kuitenkin hidastaa maaseudun elinkeinojen ja sivutoimien kehittymistä, vaikka juuri haja-asutusalueilla tarvitaan joustavuutta.

Ehdotamme, että rajoituksia poistetaan tai kevennetään ja maaseudun yrityksille mahdollistetaan rakentaminen ilman raskaita kaavavaatimuksia ja ylimääräisiä lupia. Rakennusjärjestyksen tulisi tukea esimerkiksi maatilojen sivuelinkeinoja, matkailua, majoituspalveluja, hevostalleja, pienimuotoista jalostusta ja metsäkoneyrittäjien varastorakennuksia, ja rakentamista tulisi ohjata tapauskohtaisella lupaharkinnalla tiukkojen etukäteisrajojen sijaan.

Lopuksi

Olemme mielellämme mukana jatkokeskustelussa ja tarjoamme asiantuntemustamme, jotta rakennusjärjestys tukee sekä kuntalaisten että yritysten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että lopullinen rakennusjärjestys tekee rakentamisesta, yritystoiminnasta ja investoinneista houkuttelevaa Parkanossa – ja että Parkano profiloituu rohkeasti kuntana, jossa rakentaminen, asuminen ja yrittäminen ovat helppoa ja kannattavaa. Tämä lausunto pohjautuu yrittäjien näkökulmaan eikä ota kantaa muihin ympäristö- tai kaavamääräyksiin.

Parkanon Yrittäjät ry, hallitus