Lihantuotannon kriisi
Tuore kysely paljastaa karun tilanteen lihantuotannossa. Kuva: Getty Images

Karu totuus maataloudesta paljastui: Nautatiloista alle puolet jatkaa vuonna 2030

Tuoreen kyselyn mukaan naudanlihatilojen halu jatkaa tuotantoaan on vähentynyt merkittävästi. Yhä useampi tuottaja päätyy samaan ratkaisuun kuin padasjokelainen Kalle Jaakkola.

Naudanlihatiloilla eletään vaikeita aikoja. Kantar TNS Agrin tekemän kyselyn perusteella harvempi kuin joka toinen tila on kyselyn mukaan jatkamassa vuoteen 2030 saakka.

Yksi lopettamispäätöksen tehneistä tiloista on Kalle Jaakkolan vetämä Keinuhongan tila Padasjoen Auttoisissa. Kerroimme tilan ratkaisusta aikaisemmin täällä.

Teuraskasvatukseen erikoistuneista nautatiloista keskimäärin 40 prosenttia aikoo jatkaa tuotantoaan. Selvitys paljastaa merkittäviä alueellisia eroja. Siinä missä Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla yli puolet tiloista jatkaa, Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa halukkuutta toiminnan jatkamiseen vuoteen 2030 asti on neljäsosalla vastaajista.

Teuraskasvatukseen erikoistuneista nautatiloista keskimäärin 40 prosenttia aikoo jatkaa tuotantoaan.

Kantarin kyselyn perusteella emolehmätiloista 53 prosenttia jatkanee vuoteen 2030 asti. Pohjois-Suomessa jatkavien osuus on ainoastaan 35 prosenttia. Pohjanmaalla jatkohaluja on 64 prosentilla vastaajista.

Tilakoot kasvavat

Kehitys on ajamassa suomalaista naudantuotantoa surulliseen suuntaan, sillä esimerkiksi ostovasikkatilojen määrä tulee vähenemään vuosikymmenen loppuun mennessä noin puoleen.

Kalle Jaakkola lopetti yli 20 vuotta kestäneen lihantuotannon viime maaliskuussa. Hän pitää mahdollisena, että tuotantoa jatketaan, jos toimintaedellytykset paranevat nykyisestä.

Lehmien kokonaismäärä vähenee noin 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos investointien määrä ei kasva nykyisestä.

– Tulot ja menot lähtivät eri suuntiin. Se oli iso päätös, mutta taustalla olivat kylmät talousfaktat, Jaakkola perusteli haastattelussa.

Kantarin kyselyssä vuoden 2022 naudanlihantuotannon määräksi arvioidaan 84 miljoonaa kiloa. Lehmien kokonaismäärä vähenee noin 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos investointien määrä ei kasva nykyisestä. 

Samaan aikaan tilakoot kasvavat merkittävästi. Se tarkoittaa, että vain isoimmat pärjäävät. Maaseudun tulevaisuus kertoo, että tällä hetkellä erikoistuneilla nautatiloilla on keskimäärin 159 nautaa. Vuonna 2030 tilakoon odotetaan nousevan 227 nautaan tilaa kohden. Emolehmätiloilla on tällä hetkellä keskimäärin 33 lehmää, mutta vuonna 2030 määräksi arvioidaan 49.

Kyselyn perusteella 69 prosenttia suurimmista ostovasikkatiloista jatkavat tuotantoaan vielä vuonna 2030.

Tuotanto ei kannata

Kyselyn karujen tulosten taustalla on kasvattajien tyytymättömyys työhönsä. Kantarin kyselyyn vastanneista teuraskasvattajista seitsemän prosenttia kertoo olevansa tällä hetkellä erittäin tyytyväinen työhönsä. Erittäin tyytymättömiä on 23 prosenttia.

Keinuhongan tila ja Kalle Jaakkola
Keinuhongan tilan isäntä Kalle Jaakkola päätti keskeyttää tuotannon. Jatkosta ei ole selvyyttä.

Tyytymättömyyden kasvaessa myös halukkuus investointeihin on vähenemässä. Vähäisintä investointihalukkuus on lihanautatiloilla, joista vain 13 prosenttia suunnittelee esimerkiksi laajennusrakennuksia seuraavien viiden vuoden aikana. Muiden nautatilojen keskuudessa vain yhdeksän prosenttia aikoo tehdä peruskorjaustoimenpiteitä. Suurin syy investointien jäädyttämiselle on tuotannon heikko kannattavuus.

Ennen kuin Kalle Jaakkola lopetti tuotannon, hänelle maksettiin ruhosta 3,5-4 euron kilohinta. Tilalla on sopimus HKScanin kanssa.

– Parhaasta pihvinaudasta sai neljä euroa kilolta. Hinnan pitäisi olla kuusi euroa, jotta toiminta olisi mahdollista nykyisillä kustannuksilla, Jaakkola kertoi haastattelussa.

Kantar TNS Agrin kyselyaineisto koostui 1010 maitotilasta ja 595 naudanlihaan erikoistuneesta tilasta.

Muita kiinnostavia aiheita

Pauli Reinikainen