Kasvuodotukset eivät näy kuluttajien uskossa, yritykset positiivisempia

Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli tammikuussa -8,7, kun se joulukuussa oli -7,3 ja marraskuussa -6,5. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,8.

– Talouskasvun kannalta on haitallista, että kuluttajien luottamus oman talouden nykytilasta heikkeni marraskuuhun verrattuna, Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Kuluttajien arviot omasta taloudesta vuoden kuluttua heikkenivät. Lisäksi kokonaiskuvaa painaa edelleen erittäin negatiiviset arviot Suomen talouden näkymistä.

– Synkkiä odotuksia ylläpitävät etenkin työttömyyden uhka. Moni kotitalous jatkaa heikompiin aikoihin varautumista, Malinen sanoo.

Yksityisen kulutuksen elpyminen on viivästynyt odotetusta, vaikka kuluttajien ostovoima on vahvistunut jo pidemmän aikaa.

– Korkea työttömyysaste ja yleinen epävarmuus pitävät kuluttajat varovaisina. Selkeää kasvukäännettä joudutaan odottamaan pitkälle kevääseen, Malinen ennakoi.

Yritysten odotukset nousuun

Yritysten suhdannenäkymät ovat puolestaan vähitellen elpymässä, kertoo EK:n julkaisema yritysten luottamusindikaattori. Kuluvalle vuodelle odotetaankin kasvua.

– Kansainvälisen talouden ennakoitua ripeämpi elpyminen sekä Grönlannin tilanteen rauhoittuminen ovat vahvistaneet yritysten luottamusta tulevaan, arvioi Malinen.

Yritykset ovat lievästi kuluttajia optimistisempia odotuksissaan Suomen tulevasta talouskehityksestä. Positiivisin kehitys on nähtävissä palveluissa, jossa suhdannenäkymät elpyivät samaan aikaan kun teollisuuden aiempi hyvä vire näyttää kääntyneen vain loivaksi elpymiseksi.

– Rakentamisen luottamus on niin ikään kasvussa, vaikka saldoluku pysyi edelleen heikkona, Malinen toteaa.

– Talouden elpymistä Suomessa jarruttaa edelleen työttömyyden ja heikon luottamuksen negatiivinen kierre. Korkeana pysyvä työttömyys horjuttaa kuluttajien luottamusta, mikä osaltaan hillitsee yksityistä kulutuksen kasvua. Heikkona pysyvä yksityinen kulutus hidastaa taas työllisyyden elpymistä.

Malisen mukaan talouskasvun liikkeellelähdön siirtyminen näkyy Suomen työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli joulukuussa 51 000 enemmän kuin vuosi sitten.

– Harmillista on myös se, että ⁠20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluvun kasvu näyttää hiipuvan trendiluvun ollessa joulukuussa 75,8 prosenttia. Näyttäisi siltä, että talouden yskähtely uhkaa katkaista työllisuuden positiivisen kehityksen, Malinen toteaa.

– Vaikka työttömyysluvut ovat edelleen korkeat, on ilmassa kuitenkin myönteisiä merkkejä. Laskeneet korot ja matalana pysynyt inflaatio tukevat kuluttajien ostovoimaa, vaikka kuluttajien luottamus omaan talouteen kärsikin pienen kolauksen.