”Kela-korvausten leikkaus iskee vähävaraisiin ja sairaisiin” – Kunnat pesevät kätensä hoitopommista, väittää asiantuntija

Kerroimme eilen maanantaina Kela-korvausten leikkauspäätöksestä, joka toteutunee vuoden 2023 alusta alkaen.

– Terveyspoliittisesti päätös on typerä. Tällä hetkellä Suomessa on ylipitkät hoitojonot ja patoutunutta hoitovelkaa. Hoitopommi voi räjähtää käsiin, koska korona-aikana ihmiset eivät ole uskaltaneet hakeutua terveyspalveluiden piiriin, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kommentoi.

Suomessa on kaikiaan 18 000 sote-alan yritystä. Neljä viidestä työllistää enintään neljä henkilöä. Kaksi kolmesta sote-yrityksestä tuottaa palveluja julkiselle sektorille. Kela-korvauksen leikkaamisella ei ole Partasen mukaan välittömiä vaikutuksia yksityisiin terveydenhuoltoalan yrityksiin.

– Jos Kela-korvauksen leikkaus korvattaisiin palveluseteleitä myöntämällä, silloin julkisen sektorin ostot ja hankinnat yksityisiltä lisääntyisivät merkittävästi. Terveyspalveluiden palveluseteleitä myönnettiin vuonna 2019 vain 15 miljoonalla eurolla eli noin promillen verran julkisen terveydenhuollon kustannuksista, hän harmittelee.

Palvelusetelilaki on ollut voimassa lähes 13 vuoden ajan. 

Yrittäjä: Hoidot viivästyvät ja vaikeutuvat

Jyväskyläläinen erikoissairaanhoitaja Milla Kuparinen on runsaan 20 vuoden uransa aikana huomannut Kela-korvausten vaikutuksen. Kuparisen Hyvän Olon Piste keskittyy kotihoitoon.

– Kun aloitin vuonna 2000, Kela-korvausten osuus oli noin puolet kotisairaanhoidon käyntikustannuksesta. Suosittelimme tätä aina asiakkaalle, jos ehdot vain täyttyivät. Kela oli rajannut korvauksen yhteen tuntiin per päivä ja saattohoitoasiakkaille korvauksen sai kahdesta tunnista.

Kela-korvauksen määrä on pienentynyt vuosi vuodelta. Tällä hetkellä korvaus on vastaanottokäynnistä kuusi euroa ja kotikäynnissä 12 euroa.

– Näin pienellä korvauksella ei ole ollut asiakkaalle enää merkitystä. Yrityksen kannalta se työmäärä, minkä tilitykset ja läheterumba vaatisivat, ei enää vastaa tarkoitusta. Näin ollen emme enää muutamaan vuoteen ole tätä käyttäneet, Kuparinen kertoo. Hän uskoo, että Kela-korvausten poistuminen lääkäri- ja fysioterapiapalveluista tulee entisestään kuormittamaan jo tällä hetkellä ahtaalla olevaa julkista sektoria ja tulevia hyvinvointialueita.

– Hoidot viivästyvät, vaikeutuvat ja kallistuvat. Eriarvoisuus tulee lisääntymään entisestään, mutta toisaalta ne, jotka pystyvät käyttämään yksityisiä sairaanhoidon, fysioterapian sekä lääkärikeskusten palveluita, antavat julkiselta puolelta paikkansa jollekin toiselle.

Ministerin kommentti ihmetytti

Partanen ihmettelee sosiaali- ja terveysministeri Aki Lindénin (sd) kannanottoa terveydenhuollon tilasta viime lauantain Helsingin Sanomissa.

– Lindén totesi hoitopommin olemassaolon ja esitti siitä huolensa. Keskeisenä keinona hän esittää hoitotakuulain valmistelua ja hyväksymistä, vaikka merkittävä osa asiantuntijoista pitää hoitotakuulain toteutumista 1.4.2023 epärealistisena, Partanen jatkaa.

Partanen huomauttaa, että suomalaista terveydenhuoltoa rasittavat tänä ja todennäköisesti myös ensi vuonna Ukrainan sotaa pakenevat ihmiset, jotka on niin ikään hoidettava.

– On hyvin todennäköistä, että maahamme tulee 10 000 – 20 000 sotaa pakenevaa henkilöä, joiden terveydenhuollosta on vastattava. Täytyy tehdä terveystarkastuksia ja ottaa koronatestejä. Tämänkin takia nyt pitäisi ottaa täysimääräisesti kaikki terveydenhuollon resurssit käyttöön.

”Iskee vähävaraisiin ja sairaisiin”

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan terveydenhuoltolain muutosta, jolla tiukennetaan perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiireettömissä tapauksissa. Uudistuksen toteutuessa potilaan tulee päästä hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.4.2023.

”Korvaukset voisi kohdentaa niihin lääkäripalveluihin, joissa on eniten jonoja.”

Ismo Partanen, LPY

Partanen ihmettelee, miten sosiaali- ja terveysministeriössä voidaan samaan aikaan valmistella Kela-korvausten leikkaamista.

– Nykyiset Kela-korvaukset pitäisi pikemminkin kaksin- tai kolminkertaistaa hoitoonpääsyn parantamiseksi. Korvauksia voisi kohdentaa erityisesti niihin terveyspalveluihin, joissa on pisimmät jonot.

Partasen mukaan Kela-korvausten leikkaus iskee etenkin vähävaraisiin ja sairaisiin, joilla ei ole mahdollisuutta päästä työterveyshuoltoon tai joilla ei ole varaa yksityisiin terveysvakuutuksiin.

– Jos vakuutusta ei ole ottanut terveenä ja nuorempana ja on sittemmin sairastunut, vakuutusta ei välttämättä kannata enää ottaa, koska siitä helposti karsitaan pois jo todettujen sairauksien hoito.

Kela-korvausten leikkaamisen seurauksena on todennäköistä, että vakuutusmaksut kallistuvat. Tällä hetkellä Kela korvaa noin sadan euron lääkärikäynnistä 13,50 euroa, jolloin asiakkaan maksettavaksi jää 86,50 euroa. Vakuutusyhtiö korvaa tästä summasta omavastuulla vähennetyn osuuden.

– Kun Kela-korvaus pienenee 13,5 eurosta seitsemään euroon, vakuutusyhtiö joutuu korvaamaan 93 euroa. Kun korvaussumma nousee, se tuonee 3-5 prosentin korotuspaineen vakuutusmaksuihin, Partanen laskee.

”Kunnilla ei kannustetta hoitaa hoitovelkaa”

Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja valtion maksettavaksi.  Tällä hetkellä valtion osuus 100 euron hintaisen yksityisen lääkäripalvelun 13,5 euron Kela-korvauksesta on kaksi kolmasosaa eli yhdeksän euroa. Julkisella puolella valtion maksettavaksi jää selvästi enemmän, 79 euroa.

– Jos olisin valtion kirstunvartija, ei olisi kahta sanaa, kumman valitsisin: terveyspalvelun yhdeksällä eurolla vai 79 eurolla, Partanen vertaa.

– Kunnilla ei ole nyt mitään kannustetta hoitaa hoitovelkaa pois, sillä kuntia ei rankaista ylipitkistä jonoista. Jos olisin kunnanjohtaja, en missään nimessä investoisi euroakaan ylimääräistä kunnan oman terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen, koska vuodenvaihteessa vastuu niistä siirtyy hyvinvointialueille.