Kesälomien siirto pulpahti pintaan: Yrittäjät toivovat pikaista yhteiskuntavaikutusten arviointia
Koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi matkailutuloa ja työllisyyttä. Näin todetaan TEMin eilen julkistamassa selvityksessä.
Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran.
Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät tekivät aloitteen valtioneuvoston kansliaan vuonna 2016 kesälomien siirron yhteiskuntavaikutusten arvioinnista. Järjestöt perustelivat silloin aloitettaan sillä, etä ne saavat usein yrityksiltä viestejä tarpeesta siirtää koulujen kesälomia kahdella viikolla eteenpäin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei lähtenyt mukaan aloitteeseen. Laajempi selvitys Opetushallituksen toimesta on tehty viimeksi reilut 10 vuotta sitten. TEM selvitti nyt siirron vaikutuksia ainoastaan matkailuelinkeinoon.
Koulujen kesäloman siirtämisellä tarkoitetaan erityisesti lainsäädännössä määriteltyä peruskoulun loma-aikoja. Vaikutukset ulottuisivat koko koulutusjärjestelmään.
Lomien siirto toteutettavissa ensi hallituskaudella
Suomen Yrittäjien koulutusasioiden johtaja Veli-Matti Lampun mukaan nyt kesälomien siirron selvittämiselle on tullut painetta myös koulutusjärjestelmän sisältä. Muun muassa Lukiolaisten liitto puoltaa siirtoa.
– Kesälomien siirrosta pitää käynnistää jo tällä hallituskaudella yhteiskuntavaikutusten arviointi, eli selvittää muun muassa yritysvaikutukset, vaikutukset koulujärjestelmään, sekä kansalaisten suhtautuminen.
Lamppu näkee, että lomien siirto pystyttäisiin toteuttamaan halutessa seuraavalla hallituskaudella.
Kesälomien siirto vaikuttaisi Lampun arvion mukaan jopa kymmeniin lakeihin, esimerkiksi varusmiespalvelukseen ja vuosilomalakiin.
– Koko yhteiskunnan vuosikello siirtyy, mikä kertautuu erilaisina muutoksina yhteiskunnan eri alojen rytmitykseen.
SY:n ja Keskuskauppakamarin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan puolet elinkeinoelämän järjestöjen valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että loma-aikojen siirtämisellä olisi positiivinen vaikutus yritystoiminnalle. Vain kuusi prosenttia yrityksistä koki siirron haitallisena elinkeinoelämälle, mutta 44 prosentilla yrityksistä ei ole kantaa asiaan.
Matkailuala toivonut muutosta pitkään
SY ei ole ottanut kantaa kesälomien siirrolle, mutta suhtautuu siihen myöntyväisesti, jos sen vaikutukset yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle ovat selkeästi myönteisiä.
– Hyvä asia on, että OAJ näyttää tulleen tässä asiassa vastaan.
Matkailualan yritykset ovat pitkään esittäneet, että koulujen kesälomien alkamisaikaa tulisi myöhentää Suomessa lähemmäksi yleistä eurooppalaista lomakautta. Siirto pidentäisi matkailukautta.
– Matkailuala sinällään on painava peruste kesälomien siirtämiselle. Mutta koko yrittäjäkunnan kannalta pitäisi selvittää, olisiko tällä vaikutuksia ulkomaankauppaan, vaikutukset kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen viitekehitykseen sekä arvioida haitat.
Lampun mukaan pitää arvioida myös työvoiman saatavuus lomakautena.
– Jos elokuu on se kesäkuukausi, pystymmekö saavuttamaan samanaikaisesti lasten lomailun ja työvoiman turvaamisen. Tämä ei ole yksiselitteistä. Lomakausien jaksottaminen muuttuisi.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Sen mukaan matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, ja henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
