25.8.2021 klo 07:54
Uutinen

Kesätyönä vesistönsuojelu

Pälkäneellä nuoret on otettu hienosti mukaan myös ympäristötalkoisiin. Järvipitoisella paikkakunnalla se tarkoittaa eritoten vesistönsuojelua, jota onkin tehty täällä jo hyvä tovi. Paikalliset järvivedet ovat siis nykypäivänä varsin mukavassa kunnossa, mutta tikissä ne halutaan pitää myös tulevaisuudessa. Jo tästä syystä onkin järkevää, että mukaan tähän työhön on otettu juuri nuoret.

Pälkäneen keskustassa sijaitseva Nuijantalo on ollut pystyssä sen verran kauan, että sen seinien sisällä on ehditty puuhata historiassa monenmoista. Kuluva suvi on silti ensimmäinen kerta, kun osa sen kakkoskerroksesta on valjastettu vesistöaiheiseen mielipidevaikuttamiseen. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa paikalla heinäkuussa ympäristövaikuttamisen parissa ahersivat neljä teini-ikäistä vesistölähettilästä sekä tiiminvetäjä Olli Holmén. Heidän työhuoneensa keskelle on kasattu työpöytärypäs läppäreineen. 2020-luvulla vaikutustyö tapahtuu nimittäin ensisijaisesti verkossa.

Koulutusten porkkanana oli mahdollisuus kesätyöpaikkaan

Kesätyöläiset valittiin vapaaehtoisten ympäristökoulutusten osallistujien joukosta. Kaikkiaan keväällä oli kuusi eri teemaista iltatilaisuutta. Niihin osallistui yli 30 nuorta. Tänään heistä töissä ovat Veera Lohtander, Sanni Husso, Anni Kankkunen ja Netta Lindholm. He ovat neljä 17 kesätyöläisestä, jotka palkattiin vesistölähettilääksi. Tai no, tarkalleen ottaen kesäksi heistä palkattiin 11. Kolme ehti aloittaa kesäpestinsä jo kevään viimeisellä kouluviikolla, jolloin tehtävänä oli järjestää alakoululaisille ja partiolaisille vesistötyöpajoja. Loput kolme toteuttavat samanmoisen urakan, kunhan koulu taas alkaa.

Näin vaikutetaan nykypäivänä

Nyt paikalla olevien neljän nuoren toimenkuva on vahvasti kytköksissä viestintään. Jokaisella neljällä lähettiläällä on työn alla artikkeli, somepäivitys tai animaatio, joka on tarkoitus julkaista joko hankkeen verkkosivuille, blogitekstinä tahi sosiaalisen median päivityksinä. Onpa kesän aikana syntynyt myös aloite kunnanvaltuustoon, sekä useampi mielipidekirjoitus paikallisaviisiin.

Nuorten ohjaajana toimivan Olli Holménin mukaan nuorilla on ollut hyvin vapaat kädet toteuttaa ideoitaan, ja hyvin se luovuus onkin kukkinut. Suvi-hankkeen kotisivuilta löytyy monipuolinen kattaus vesistöihin ja vesiensuojeluun liittyvää faktatietoa, ohjeistuksia ja muistutuksia.

– Tavoitteenamme on saada ihmisiä kiinnostumaan asiasta ja parhaassa tapauksessa ottamaan arkeensa sellaisia toimenpiteitä, joista on vesistölle hyötyä, Holmén tiivistää.

Hyvää palautetta

Lähettiläiden toimenkuvaan on kuulunut myös ”kenttätyö”. Sitä ryhmäläiset ovat jalkautuneet tekemään paikallisiin kesätilaisuuksiin sekä esimerkiksi kauppaliikkeiden pihoihin. Näillä keikoilla nuorilla on ollut mukanaan muutama myyntiartikkeli, joiden tuotto käytetään sataprosenttisesti vesistöjen kunnostukseen. Suvi-logoa kantavan t-paidan lisäksi myynnissä on ollut juomapulloja ja lähdevettä sekä hiilihapoilla että ilman. Hyvin on tämäkin työ maistunut.

– Varmaan eniten on kysytty sitä, keitä me olemme ja mitä me teemme. Mutta kun olemme tämän kertoneet, suhtautuminen on ollut todella kannustavaa, ja asiaa on pidetty hyvin tärkeänä.

Kesätöissä ensimmäistä kertaa

14-vuotiaalle Veera Lohtanderille tämä on ollut ensimmäinen palkallinen kesätyö. Tarjolla olleista koulutuksista Pälkäneen yhteiskoulun oppilas sai kuulla biologian opettajaltaan.

– Olen ollut aina kiinnostunut luonnosta, joten innostuin välittömästi. Paljon olen oppinut uutta, ja kokemus on ollut oikein hyvä, kertoi parhaillaan raporttia omasta kokemuksestaan naputtelemassa ollut Lohtander. Mukavaa on ollut myös ihmisten kohtaaminen.

Ylijäämärahoitus auttoi alkuun

Nuorten koulutusta ja kesätyöllistämistä edesauttoi, että Pälkäneellä oli jo käynnissä isompi vesistöjensuojeluun keskittynyt Suvi – Pälkäneen upeat vesistöt -hanke. Nuorten palkkaamiseen tosin vaadittiin vähän tuuriakin. Eteläisellä Pirkanmaalla toimivalta maaseudun kehittämisyhdistys Pirkan Helmeltä oli jäänyt budjettirahaa. Kun siitä kuultiin, hakemus tehtiin pikavauhtia.

– Aikaa oli alle vuorokausi. Soitin läpi yhteiskoulun, Anna Tapion koulun, yrittäjäyhdistykset sekä kuntatahon. Kaikki halusivat lähteä mukaan, taustoittaa Suvi-hankkeen koordinaattori Marja-Liisa Suomalainen. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että myös nuoret saatiin mukaan. Koko hankkeen perimmäisin tarkoitus kun on, että paikalliset vesistöt siirretään tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin mitä ne nyt ovat.

– Se oli mukavaa, miten kiinnostuneita vesistöistä ihmiset olivat. Etenkin mökkiläiset ovat olleet uteliaita kuulemaan lisää.

Hyvällä tapaa karu

Pälkäneen seutu järvivoittoista. Siitä saa hyvän kuvan, kun ottaa Google Mapsissa kohteeksi Pälkäneen ja zoomaa ulospäin. Kovin on sinistä. Kaikkiaan Pälkäneellä on yli 90 järveä, joista isoimmat ovat Pälkänevesi, Mallasvesi sekä Kukkia. Marja-Liisa Suomalaisen mukaan Pälkäneen vesistöt ovat virallisenkin luokituksen mukaan hyvässä ekologisessa tilassa ja tyypiltään karuja ja kirkkaita. Tässä yhteydessä molemmat adjektiivit ovat myönteisiä arvioita.

– Tuolla arviolla tarkoitetaan sitä, että ravinnetasot ovat varsin matalat ja luonnollisesta kasvillisuutta varsin vähän, Suomalainen selkeyttää.

Kestävyyslaji

Suvi-hankkeen päärahoittaja on Ympäristöministeriön Vesiensuojelun Tehostamisohjelma ja sen vastuullisena toteuttajana Luopioisten Säästöpankkisäätiö. Virallisesti hanke päättyy ensi maaliskuussa, mutta aikaan saatujen toimenpiteiden tavoitteena on vaikuttaa vesistöjen tilaan jopa vuosikymmenien päähän. Vesistönsuojelu onkin kestävyyslaji. Esimerkiksi järvien yleinen tummuminen on edelleen perua ajalta, jolloin Suomessa ojitettiin metsä- ja suo-alueita. Niiden myötä järviin valuva humus on tummumisen varsinainen aiheuttaja. Kuvaavaa on, että tummuminen jatkuu, vaikka peltojen massaojituksista on aikaa pitkälti yli sata vuotta ja soidenkin ojitusbuumista yli puoli vuosisataa.

Oikea suunta

Vesistöjen kuntoon ei kiinnitetä Pälkäneellä huomiota nyt ensimmäistä kertaa. Hankkeen julkaisemassa kesälehdessä on artikkeli 45 vuotta sitten perustetusta Pälkäneveden Suojeluyhdistyksestä. Sitä on kiittäminen, että järvien nykyinen kunto on näinkin hyvä. Jutusta selviää, että vielä 1970-luvulla ympäristöasioihin ei kiinnitetty samalla tapaa huomiota. Etenkin teollisuuden päästöt olivat hyvin toisenlaiset. Esimerkiksi Valkeakosken tehtaiden jätevedet laskettiin järveen miltei sellaisenaan. Suomalainen myöntää pälkäneläisvesistöjen kunnon olevan nyt oleellisesti parempi kuin 30-vuotta sitten.

– Teollisuuden ja asutuksen osalta vesiin tulevien päästöjen määrää on onnistuttu vuosien saatossa alentamaan erittäin hyvin. Niin täällä kuin yleisemmin Suomessa.

Kohderyhmänä mattimeikäläiset

Tällä hetkellä suurimmat mahdollisuudet ovat haja-alueiden vesistöissä. Ja juuri tähän Suvi-hankkeella koitetaan vaikuttaa. Tästä syystä vaikutustyön keskiössä ovat tavalliset ihmiset, sekä asukkaat että mökkiläiset. Tavoitteena on saada ravinnevalumat tasolle, jonka vesistöt kestävät. Hienompi termi on vesistön puskurointikyky.

– Kun ravinnetaso menee ylitse, se alkaa rehevöittää järviä. Se johtuu siitä, että kemiallinen kuorma on niille liian suuri, Suomalainen selkeyttää.

Vesistöissä on vetovoimaa

Vesistöt ovat aina olleet tiiviisti kytköksissä elinkeinoelämään. Ennen autojen aikaan vesistöjen suurin hyöty liittyi niiden asemaan aikansa valtateinä. Sekä tavarat että ihmiset kun matkasivat vesiteitse huomattavasti nopeammin kuin maata pitkin. Ei ole sattumaa, että iso osa kaupunkeja on syntynyt juuri vesistöjen taitekohtiin. Logistiikan kannalta vesistöjen merkitys ei ole enää kummoinen, mutta etenkin maaseudun kuntien elinvoimaan niillä on iso vaikutus edelleen.

Hyvät ympäristöarvot, kuten puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus kun ovat iso vetovoimatekijä asuinpaikkaa tai mökkikuntaa valitessa. Mökkikansan etenkin kesäisin ympäri Suomea tuomat eurot ovat hyvin tervetulleita, ja niiden vaikutus on monen yrittäjän tuloihin tuntuva. Pälkäne on tästä kuin sanakirjaesimerkki. Ja 2000-luvun mökkiläiset löytyvät hyvin suurella todennäköisyydellä juuri vesistöjen ääreltä, ja niitähän täällä piisaa. 

 

Teksti ja kuva: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 17.8.2021