YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kiinasta tulevan tavaratulvan haamuraja meni rikki – Näin pieni oli keskimääräinen arvo
Kiinasta lähetetyn tavaraerän keskimääräinen arvo oli viime vuonna runsaat viisi euroa.
Erityisesti kiinalaisten verkkokauppa-alustojen lisääntynyt tarjonta on johtanut tavaratulvaan EU:n ja Suomen markkinoille, kertovat Tullin tilastot.
Suomeen EU:n ulkopuolelta saapuneiden tavaraerien määrä ylitti viime vuonna jo 50 miljoonan rajan. Kaikkiaan Suomeen tuotiin 54,5 miljoonaa vähäarvoista eli alle 150 euron tavaraerää. Näistä 40,5 miljoonaa jäi Suomeen, ja loppujen 14 miljoonan matka jatkui edelleen muihin EU-maihin. Suomeen jääneiden tavaraerien määrä kasvoi 46 prosenttia edellisvuodesta.
98,5 prosenttia Suomeen jääneistä lähetyksistä tuli Kiinasta. Tullin mukaan Kiinasta tulleen vähäarvoisen tavaraerän keskimääräinen arvo oli 5,53 euroa. EU:n ulkopuolelta tulleiden tavaraerien kokonaisarvosta Kiina-pakettien osuus oli 91,5 prosenttia. Yksi tavaraerä on aina samaa tavaraa, mutta se voi sisältää yhden tai useamman kappaleen.
Suurin tavararyhmä etämyynnissä Suomeen oli tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat (33,5 prosenttia), toiseksi suurin oli kojeet ja laitteet (12,2 prosenttia).
Tullin tiedot perustuvat suomalaisten kuluttajien tekemistä vähäarvoisten, alle 150 euron arvoisten tavaroiden tuonti-ilmoituksiin.
EU:n ulkopuolelta tulevat paketit ovat olleet 150 euroon asti tullittomia. EU on kuitenkin päättänyt ottaa käyttöön väliaikaisen kolmen euron tullin heinäkuun alusta alkaen. Tulli koskee alle 150 euron arvoisia, EU:n ulkopuolelta eurooppalaisille kuluttajille välitettyjä lähetyksiä.
Epäreilu kilpailuasetelma
Suomen Yrittäjät on myös useaan otteeseen vaatinut toimenpiteitä ”temutuksen” saamiseksi kuriin.
– Kiinalaisista verkkokaupoista hankitaan erityisesti ultrapikamuotia, halpaa kulutuselektroniikkaa sekä leluja. Tuotteet sisältävät usein vaarallisia ja kiellettyjä aineita eivätkä ne täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia. Verkko-kauppaostoksiin liittyy myös usein toimitusongelmia, tuoteväärennöksiä ja huijauksia, Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen sanoo.
Samaan aikaan Suomessa toimiville yrityksille on asetettu tarkat vaatimukset ja raportointivelvoitteet myytävistä tuotteista. ”Temutus” on aiheuttanut Lempiäisen mukaan epäoikeudenmukaisen kilpailuasetelman Suomessa toimiville erikoiskaupan yrityksille.
– Kotimaisille yrityksille syntyy myös kustannuksia muun muassa jätehuollosta ja siihen liittyvistä velvoitteista. Tuontitavaraa myyvät kaupan alan yritykset joutuvat raportoimaan ja todistamaan, että tuotteet täyttävät lainsäädännön mukaiset edellytykset. Samaan aikaan kuluttaja voi ostaa kiinalaisista verkkokaupoista rajattomasti tuotteita, jotka eivät täytä EU:n ja Suomen tuoteturvallisuus- tai ympäristövaatimuksia, Lempiäinen jatkaa.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) asetti loppuvuonna 2025 työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa ratkaisuja halpatuontiin liittyviin ongelmiin.
Näin Yrittäjät puuttuisi "temutukseen"
- EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien 150 euron tullivapausrajan poisto on toteutettava nopeutetussa aikataulussa.
- Otetaan kansallisesti käyttöön erillinen käsittelymaksu EU:n ulkopuolelta tuleville suoraan kuluttajille toimitettaville lähetyksille kattamaan tuotteiden valvontaan liittyvät kustannukset. Yrittäjien mukaan maksun on oltava suuruudeltaan aidosti vaikuttava, sillä Yrittäjien mukaan 2–3 euron käsittelymaksulla ei ole merkitystä kuluttajakäyttäytymiseen. Maksun mahdollinen kiertäminen siten, että tuote lähetetäänkin jäsenvaltioon, jossa kyseistä maksua ei ole tai se on huomattavasti pienempi, on estettävä siten, että maksu voidaan periä myös toisessa maassa, jos lähetyksen lähtömaa on EU:n ulkopuolella.
- On selvitettävä erillisen ympäristömaksun (”saastuttaja maksaa”) käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille.
- EU:n ulkopuolisille verkkokauppa-alustoille asetetaan vastuu myymistään tuotteista ja niiden vaatimustenmukaisuudesta.
- Velvoitetaan kaikkia EU:n markkinoilla toimivia verkkokauppoja tuomaan selkeästi esiin, missä maassa kyseinen verkkokauppa tosiasiallisesti toimii.
- Lisätään tullin ja markkinavalvojien resursseja.
- Kohdennetaan valvontaviranomaisten resursseja riskiperusteisesti EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden valvontaan. Yrittäjien mukaan väite resurssien riittämättömyydestä on pohjimmiltaan valintakysymys. Mikäli kotimaisia yrityksiä valvotaan tiukasti samalla kun kansainväliset toimijat voivat toimia vähäisemmällä valvonnalla, kyse ei ole Yrittäjien mukaan resurssipulasta vaan valvonnan priorisoinnista.
- Toteutetaan markkinavalvonnan kampanja (KKV, Tukes, Tulli), joissa keskitytään valittuihin, unionin sektorikohtaisten tuoteturvadirektiivien ja -asetusten piirissä oleviin tuotealueisiin.
- Selvitetään olisiko Ranskan mallin mukainen ultrapikamuodin mainonnan kielto toteutettavissa myös Suomessa.
- Selvitetään suoraan kuluttajalle tapahtuvan halpatuotteiden maahantuonnin poistamista (tuonti tapahtuisi aina EU-maahantuojalle, joka kontrolloisi tuotteiden laadun ja EU-määräysten täyttymisen).
- Arvioidaan valtion ohjauksessa olevien kuljetusyritysten mahdollinen hyötyminen halpatuonnista ja siihen liittyvästä pakettitulvasta. On tarkasteltava, missä määrin Suomen Posti ja muiden unionin valtioiden ohjauksessa olevat kuljetusyritykset, kuten mm. Ruotsin PostNord, käytännössä mahdollistavat toiminnallaan suurivolyymisen halpatuonnin ja siihen liittyvät kuluttaja- ja turvallisuusriskit. Valtion on varmistettava, että sen määräysvallassa olevien kuljetusyritysten toiminta tukee kansallisia ja unionin tavoitteita ongelman ratkaisemiseksi eikä ylläpidä ilmiötä.
- Muodostetaan muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa yhteistyöblokki, jotta voidaan yhtäältä edistää tulliuudistusta mahdollisimman ripeästi ja toisaalta vaatia digipalvelusäädöksen (DSA) tiukkaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa. Yhteistyöblokki tukisi avoimesti ja virallisesti Euroopan komission käynnistämiä muodollisia menettelyjä halpatuontia vastaan sekä vaatisi mahdollisimman tuntuvia seuraamuksia, jotta luodaan uskottava ja ennaltaehkäisevä pelote järjestelmällisiä ja käytännössä todettuja kuluttajaturvallisuuden rikkomuksia vastaan.
- Lisätään tiedottamista kuluttajille sekä elinkeinonharjoittajille kansainvälisen verkkokaupan riskeistä liittyen huijauksiin, tuoteturvallisuuteen ja ympäristöongelmiin.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Toimitus
toimitus@yrittajat.fi