Kitaraekspertti Jari Österlund veisti ensimmäisen soittimensa kodin pesuhuoneessa – ”Arvostus loppuu siinä vaiheessa, kun kuullaan hinta”

Porilainen yksinyrittäjä Jari Österlund, 61, ei unohda, miten hänen ensimmäinen itse tekemänsä kitara valmistui.

– Tein sen kotona pesuhuoneessa saunajakkaran päällä vasaralla ja taltalla.

Österlund oli hetkeä aikaisemmin menettänyt työnsä teollisuuden kunnossapitohommissa. Hän oli hakenut saman alan töitä siinä onnistumatta.

– Kitaraa tehdessäni mietin, miksen lähtisi tekemään tätä ammatikseni. Olen lapsesta asti ollut näppärä sormistani ja tehnyt kaikenlaista. En tiedä, mistä se taito on tullut. Minä vaan osaan.

Nyt Österlund on olut yksinyrittäjä kahdeksan vuoden ajan. Ensimmäinen kitara on edelleen tallessa kotona, eikä sitä myydä koskaan.

Sittemmin porilainen on tehnyt kolmisenkymmentä kitaraa Porin keskustassa sijaitsevissa Kitaraverstas JG:n tiloissa. Kaikki paitsi kaksi niistä on myyty.

Tällä hetkellä Österlund keskittyy kitaroiden huoltoon ja korjauksiin. Soitinvalmistus on saanut jäädä, ellei vastaan tule riittävän maksukykyinen asiakas. 

– Teen kyllä kitaroita, jos hinta on riittävä. Kun aloitin yritystoiminnan, tiesin, ettei minulla olisi vielä riittävästi asiakaskuntaa huoltotoiminnassa. Siksi rakensin kitaroita ja myin niitä 1 000–2 000 euron hinnalla. Hinta oli liian alhainen, sillä tuntihinta jää muutamaan euroon. Yhden kitaran valmistamiseen kuluu aikaa noin 40 tuntia. Lisäksi pitäisi brändätä ja antaa kitaroita ilmaiseksi kuuluisille soittajille, jotta kysyntää olisi riittävästi, yrittäjä kertoo.

5 000 euroa riittäisi

Kitaroiden valmistuksessa ongelma on sama kuin monella muullakin käsityöalalla: Uusia laadukkaita tuotteita myydään niin halvalla, ettei käsityö enää kannata. Uuden hyvälaatuisen kitaran saa kaupasta 100–500 eurolla.

– Käsintehdyn soittimen hinta on luonnollisesti paljon korkeampi ja silloin myynti on hankalaa. Jos JG-kitarasta pitäisi pyytää 5 000 euroa eli sama kuin maailman tunnetuimmista kitaramerkeistä Gibsonista ja Fenderistä niin siinä voi miettiä, mikä pienen kitaravalmistajan valtti on, Österlund kertoo ja viittaa omaan tuotemerkkiinsä. Kyseinen 5 000 euroa olisi yrittäjän mukaan se hinta, joka käsintehdystä kitarasta pitäisi saada. Toisaalta yrittäjä muistuttaa, että klassikkomerkkien kitaroissa pelkkä tuotemerkki kitaran kaulassa tekee tuotteesta kalliin.

Kyselyitä käsintehdyistä kitaroista on tullut, mutta porilainen on joutunut kieltäytymään.

– Keskustelu on voinut loppua, kun puhe kääntyy hintaan. Ihmisten arvostus käsityötä kohtaan loppuu siinä vaiheessa, kun kuullaan hinta.

”Uusia saa niin halvalla, ettei vanhaa välttämättä kannata korjata.”

Jari Österlund, yksinyrittäjä

Tunnearvo houkuttelee korjaamaan

Österlundin kaltaisia kitarakorjaajia ei ole Suomessa kuin parikymmentä. He tarjoavat palveluitaan enimmäkseen suurimmissa kaupungeissa.

Kitaroita huolletaan edelleen aktiivisesti, vaikka uusien kitaroiden edullinen hinta laittaa joskus yrittäjänkin mietteliääksi.

– Onhan se ongelma. Uusia saa niin halvalla, ettei vanhaa välttämättä kannata korjata. Joskus sitä tulee itsekin ajateltua, kun asiakas tulee sisään kitaransa kanssa. Nykymaailma on mennyt kertakäyttökulttuuriin. Tavarat eivät enää kestä ja ne on helppo heittää roskiin.

Joskus hyvin edullinenkin kitara halutaan silti korjata. Sellainen voi olla isovanhempien vintiltä löytynyt Landola, jonka arvo olisi parikymmentä euroa.

– Tunnearvoa ei voi mitata rahassa. Se on yksi syy, miksi vanhojakin soittimia tuodaan korjattavaksi. Huonokuntoinenkin kitara saadaan kyllä soimaan. Huollon hinta voi nousta satoihin euroihin, Österlund kertoo.

Työtilanteeseensa porilaisyrittäjä on verrattain tyytyväinen, mutta taloustilanne on näkynyt myös kitaraverstaalla.

– Kun vähällä tulee toimeen niin vähällä tulee toimeen. Kyse on omista menoista. Taloustilanne näkyy siinä, että kitaroita tulee enemmän sisään kuin lähtee ulos. Suurin osa haluaisi tuoda kitaransa myyntiin.