12.1.2022 klo 10:11
Uutinen

Kolumni: Ongelman korjaaminen ongelmaa korjaamatta

Lapin Yrittäjät, Lapin Kauppakamari ja Lapin Kansa järjestivät yhdessä maanantaina 10.1 aluevaalipaneelin. Kauppakamarin Liisa Ansala esitti viimeisenä kysymyksenä, että saako hoiva-alan osaajapulaa korjata houkuttelemalla ulkomaista ammattihenkilökuntaa?

Tartun tässä perussuomalaisten vastaukseen, joka oli ainoa täysin kielteinen näkemys ja pro argumentti, ja näin ollen tuon tähän puuttuneet contra-argumentit.

Perussuomalaiset ilmoittivat kannakseen, että ensin pitää nämä alalla työskentelemättömät, mutta alalle koulutetut 70 000 henkilöä saada alalle houkuteltua töihin, ja ratkaisuna nähtiin paremmat työehdot ja työympäristö. Tätä myös kaikki muut komppasivat, vaikka hyväksyisivätkin ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin. Totta kai myös ulkomaista osaamista on helpompi näiden myötä hommata.

Paremmat työolot ja työehdot rakentavat mielenkiintoisen työpaikan ja ehkä myös alan, mutta miksi meillä on 70 000 henkilöä koulutettuna alalle, jossa he eivät työskentele?

Tuosta koulutettujen alalla työskentelemättömien määrästä voidaan jo päätellä, että ala on sinänsä jo houkutteleva. Ei kai alalle muuten kouluttauduttaisi. Voiko olla niin, että useat huomaavat opiskelujen aikana, ettei tämä ala miellytä, mutta koulu käydään kuitenkin loppuun, että on edes joku tutkinto suoritettuna? Jos vastaus on kyllä, niin saatko ihmisen tykkäämään sittenkin tästä työstä, jos siitä maksetaan kolminkertainen palkka? En usko. Ihmisen saa tykkäämään palkasta, mutta työ voi olla silti tympeää.

Tätähän voi kokeilla siten, että maksetaan työttömälle, joka ei lähde töihin, alle 20 e tuntipalkan, vaikka 50 e tunnissa siitä, että hän etsii ulkohuussin jätösastiaan kadonneen kolikon. Jos työ tulee hoidetuksi ja koittaa palkanmaksu, voidaan kysyä kuinka mielekästä oli työ.

Esimerkki on pohjana sille, että jos alalle kuin alalle houkutellaan suurella palkalla tekijöitä, saadaan alalle tulemaan palkan vuoksi, mutta se ei taida lisätä työmotivaatiota, eikä työn tuottavuutta jos ei työstään tykkää.

Sen lisäksi, että alalle voi olla montakin kouluttautunutta, jotka ovat esim. intohimoisia kotikokkeja ja sitä kautta tekevät loistavaa ruokaa, ovat he voineet saada tästä harrastuksesta työn ja mieluummin työskentelevät ravintolan keittiössä, vaikka palkka voi olla pienempi kuin hoiva-alalla. Tämä on esimerkkinä siitä, että ihminen pääsääntöisesti haluaa tehdä sitä työtä, josta tykkää eniten.

Oma joukkonsa kouluttautuneista alalle kuin alalle ovat lisäksi nämä himmailijat, jotka eivät haluakaan, eikä ole aikomustakaan työllistyä, kun yhteiskunta elättää. Heitä ei edes palkka motivoi, kun ei tarvitse asennetta korjata.

Mitä olen hoiva-alan yrittäjien kanssa työvoimapulasta keskustellut, niin tuosta 70 000 alalle kouluttautuneesta ja alalla työskentelemättömistä isosta osasta ei ole työtä tekemään. Valitettavan usein kun henkilö rekrytoidaan, ilmenee nopeasti, ettei ihmisellä ole oma-aloitteisuutta, ei ajankäytön organisointitaitoja, ei kykyä itsenäiseen työskentelyyn eikä valitettavasti riittävää ammattitaitoa, vaikka tutkinto on suoritettu. Ongelma ei ole vain hoiva-alalla, vaan kaikilla aloilla on koulutuksen saaneita ”ammattipäteviä”, joista ei ole alalla työskentelemään, ja suuremmalla palkallako tämä asia korjataan? 

Haastan näin ajattelevat kansanedustajat alkamaan itsekin hoiva-alan yrittäjäksi, koska yrittäjän ei tarvitse olla hoiva-alan ammattilainen. Voit keskittyä omistamaan kun palkkaat koulutetut alalla työskentelemättömät ammattilaiset hommaa pyörittämään. Siitä vaan palkkaamaan näitä työttömiä tavallista suuremmalla palkalla firmaa vetämään! Varmasti siitä hyvä tulee!

On hyvä asia, että kokkikoulutuksen saanut ihminen ei voi hoiva-alalla työskennellä, vaikka olisi kuinka intohimoinen hoivaaja. Terveysasioissa ainakin itse haluan saada palvelua todelliselta ammattilaiselta ja näin ollen en halua myöskään, että tekijäpulaa ratkaistaan sillä, että jokaiselle tutkinnon suorittajalle annetaan töitä, vaikka heiltä puuttuu yllä mainitut ominaisuudet. 

Jos perussuomalaisten näkemyksen mukaan mentäisiin, niin olisiko mahdollista, että palkalla houkuteltaisiin alalle entistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole alalla työskentelyyn riittäviä ominaisuuksia? Jos vastaus on kyllä, pystyisitkö luottamaan meidän terveydenhuoltojärjestelmään? Kun vielä otetaan huomioon tämä valuvika samasta työstä sama palkka, niin olisiko mahdollista, että meidän todelliset työtään intohimoisesti tekevät ammattilaiset vaihtaisivat alaa, koska nämä tehottomammat ja ammattitaidottomammat saavat samaa palkkaa? Olisiko ala näin ollen sillä tavalla kiinnostava, mitä tässä haetaan ja pystyisitkö jatkossakin luottamaan meidän terveydenhuoltoon?

Yllämainittuja ominaisuuksia puuttuu varmasti myös ulkomaiselta työvoimalta, mutta sieltä oltiinkin rekrytoimassa lisää hoiva-alan ammattilaisia. Ei koulutuksen saaneita, vaan ammattilaisia. Sieltäkin jää koulutettuja alalle palkkaamatta.

Kun politiikan yhteydessä puhutaan, että presidentti Kekkosen aikaan Suomi oli itsenäinen, niin tulee muistaa pari asiaa. Kekkonen ei Suomesta itsenäistä tehnyt, vaan Kekkonen teki Suomesta työteliään ja tuottavan. Työteliäisyys oli kansan perusarvo ja nimenomaan tuottava työteliäisyys. Tämä maa ei ole enää tuottava ja työteliäs. Suomi oy olisi jo konkurssissa.

”Me ollaan vähän niin kuin hitaasti purkamassa ja tuhoamassa sitä fantastista hyvinvointi-Suomea, jota rakennettiin toisen maailman sodan jälkeen, mutta jo itseasiassa ennen sitä. Jos me ajatellaan kansakoulujärjestelmää, neuvolajärjestelmää, naisten äänioikeutta ja oppivelvollisuutta. Fantastisen hienoja asioita. Suomi nousi kehitysmaasta aivan käsittämättömällä tavalla yhdeksi maailman parhaista maista olla ja elää, ja nyt tavallaan vaarallisella tavalla hävittämässä sitä”. (Nimettömän johtajan sitaatti kirjasta Huipputuloiset)

Aluevaaleissa ei näitä valuvikoja korjata, mutta ei myöskään pitämällä nykyistä ”ensin työllistetään omat työttömät” -ajattelua yllä. 

Kyllä meidän kansanedustajien tulisi nyt oikeasti alkaa korjaamaan siellä isolla kirkolla näitä vuosien saatossa syntyneitä ongelmia, eikä vaan kertoa meidän puolueen näkemyksiä kokonaisvaltaisena faktana.

Kansanedustajaksikin pääsee ilman vaadittua ammattipätevää koulutusta, mutta olisi kyllä hyväksi hieman laajentaa katsontakantaansa ongelmaa ratkaistaessa. Tästä syystä on upeaa, että vaaleissa on mukana niin paljon yrittäjiä, ja kyllä yrittäjä ymmärtää, mitä on tuottava työskentely. Lisäksi yrittäjä ymmärtää äänestäessään miettiä sitä, kuka ymmärtää.

Lopuksi kiitos teille intohimoisille hoiva-alalla työskenteleville ammattilaisille! Teille, jotka väsytte, mutta väsymättömästi kaikkenne teette. Soisin teille paljon suuremman palkan ja paljon paremmat muut työehdot ja -olot. Te olette näytöt antaneet ja paremmat edut ansainneet! Ylennyksiä annetaan kun nykytyössä henkilön resurssit menevät hukkaan ja palkankorotusten antamisperusteena tulisi olla teilläkin se, että henkilö on nykyistä palkkaansa paljon tuottavampi tekijä.

Marko Vuorinen, yrittäjä ja Lapin Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja

Muita kiinnostavia aiheita