Kolumni: Palvelusetelit joustavoittavat hyvinvointialueiden rekrytointihaasteita

Hyvinvointialueemme aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen puuttui Savon Sanomien (22.9.2023) kirjoituksessaan hv-alueiden rekrytointihaasteisiin ja epäterveeseen palkkakehitykseen. Kyse on lisäkorvauksista, joita yksityiset sotealan yritykset tarjoavat uusille työntekijöilleen. Julkisuudessa on ollut esimerkkejä vuokratyövoimana liikkuvien erikoislääkärien tuhansien eurojen päiväpalkkioista ja yleisestikin vuokratyövoiman kokonaishinnat ovat kolminkertaisia normaaleihin palkkakustannuksiin verrattuna. Kaikki palkkakulut vyörytetään lopulta hyvinvointialueiden ostamien hoivapalveluiden hintoihin, kirjoittaa Raatikainen ja valottaa täten samalla hv-alueen kohonneita kustannuksia.

Tilanne on kuten puheenjohtaja kuvaa, mutta syypäitä hyvinvointialueen talouden ongelmiin eivät ole yksityiset sotealan yritykset. Tuhansien eurojen rekrytointibonuksia voivat tarjota suuret valtakunnalliset sotealan ketjut, eivät mikroyritysten kokoluokassa olevat pk-yrittäjät.

Väite siitä, että edellä kuvatun suuruisia palkkakuluja pystyttäisiin vyöryttämään palveluiden hintoihin ei pidä paikkaansa. Lukkona ovat voimassa olevat palvelusopimukset, joihin on sopimuksista riippuen sisällytetty noin parin prosentin nousuvara erityisine perusteluineen.

Pienten sote-yrittäjien suurena haasteena on nimenmaan ollut se, että viime vuonna yleisestikin nousseita kustannusten hintoja ja palkkakustannuksia ei ole missään määrin voitu viedä palveluhintoihin tiukoista sopimusehdoista johtuen. Suuret toimijat voivat halutessaan irtisanoa sopimuksiaan, mutta pk-yrityskentässä sopimusten irtisanomisia ei liene hyvinvointialueellamme tapahtunut.

Lisäksi ne säästävät julkisen puolen omien investointien tarvetta.

Vaihtoehto vuokratyövoiman käytölle on tietysti joustava palvelusetelijärjestelmä. Ideana on, että julkinen sektori voi suunnitellusti siirtää omaa operatiivista ja taloudellista vastuuta yksityisille sote-palveluntuottajille. Palvelusetelin käyttö tulee luonnollisesti halvemmaksi kuin julkisen sektorin ylityökorvauksilla teetätettävä työ saatikka vuokratyöfirmojen käyttö ja on ennustettavuudeltaan verrattavissa julkisen sektorin oman henkilöstön palkkakuluihin. Palvelusetelit helpottavat julkisen sektorin omia rekrytointihaasteita. Lisäksi ne säästävät julkisen puolen omien investointien tarvetta, kun koneet, laitteet, osaamien ja henkilökunta toimivat sote-yrittäjän tiloissa, vastuulla ja riskillä.

Miksi palveluseteliä ei siis oteta laajemmin käyttöön? Keski-Suomen hyvinvointialueen 24–46 miljoonan euron sopeutustoimina on listattu ostopalveluiden ja palvelusetelien käytön vähentäminen sekä hankintojen ja sopimusten vähentäminen. Jollain ihmeen logiikalla asiakkaan valinnanvapautta mahdollistava ja hyvinvointialueiden operatiivsta taakkaa vähentävä palvelusetelijärjestelmä saadaan näyttämään ongelmalta joka pitää eliminoida.

Kuitenkin hyvinvointialueiden tärkeimpinä tavoitteina on ennaltaehkäisevä hoito, esimerkkeinä vaikka nuorten matalan kynnyksen terapiapalvelut tai diabetes-potilaan jalkahoito. Näihin palveluseteli sopii erinomaisesti.

Pohjois-Savon hy-alueen palvelustrategiassa lukee, että palvelusetelin käyttötapoja ja toimintaa kehitetään. Hv-alueen Yrittäjäfoorumissa halusimme, että strategiaan olisi kirjattu tavoite palvelusetelien käytön lisääminen kolmanneksella kuluvalla valtuustokaudella. Kolmannes olisi merkinnyt hyvin maltillista euro- ja setelimääräistä kasvua, sillä maakunnassamme palvelusetelin käyttö on ollut pientä, mutta kirjaus jäi tekemättä.

Miten viestitään ja korjataan sote-yrittäjien epävarmuus tulevasta? Jos hv-alue ei selvästi näytä toiminnallaan, että me tarvitsemme teitä kumppaneiksi, yritykset miettivät tulevaisuuttaan uusiksi. Investointeihin ei uskalleta ryhtyä ellei näköpiirissä ole pitkäjänteistä liiketoimintaa.

Luotan kuitenkin, että Pohjois-Savossa palvelusetelin käyttöä tullaa lisäämään. Kiitosta annamme myös Yrittäjäfoorumin perustamisesta, sillä vastaavia ei tietääksemme ole muilla hv-alueilla. Yrittäjien esittämiin kysymyksin olemme saaneet lyhyessä ajassa selkeät vastaukset. Kilpailutuskartta tulevien kilpailutusten sisällöistä ja aikatauluista valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kaikki nämä luovat soteyrittäjille uskoa yhteisiin ponnisteluihin hyvinvointialueemme toiminnan turvaamiseksi ja parantamiseksi.