Kolumni: Sankareita – ”Meistä löytyy turnauskestävyyttä ja koronapandemia valmisti meitä osaltaan kriiseihin”

Oli vaikeaa käynnistää tämä kolumni. Olin suunnitellut aivan muuta mutta aihe vesittyi. Syttyikin sota puolitoista tuhatta kilometriä Helsingistä etelään. Meneekö kaikki uusiksi arjessamme, kolumnit mukaan lukien? Ei mene eikä tarvitse mennä. Kuitenkin Ukrainan kriisin huomiotta jättäminen on pään laittamista pensaaseen. Eurooppalainen sota koskettaa eurooppalaisia.

Kun ajattelen mennyttä kolmea viikkoa, muutama asia nousee ylitse muiden. Ukrainan sota on tehnyt sankareita meillä ja muualla. Ihmiset nousevat sodan melskeissä yli tavallisen suorituskyvyn. Sota tekee sankareita taistelukentillä ja kotirintamilla.

Monella mantereella marinoitunut ystäväni Elise aloitti pestin SPR:n vapaaehtoisena vastaanottamalla Ukrainan pakolaisia rajalla. ”Vaikka kaikista medioista tulee tuutin täydeltä raporttia sotatantereelta, niin kaikki realisoituu kun kohtaat äitejä, jotka ovat jättäneet taaksensa kaiken, ihan kaiken paitsi lapsensa. Sydämestä otti, vai sieluko se oli, hän kirjoitti.

Ikiaikaisella tavalla sota tekee sankareita ihmisistä, jotka sitä eivät ole tavoitelleet tai ajatelleet. Heitä on nyt kotiympyröissämme.

Ihmiset antavat rahaa, petaavat petejä, kantavat kortensa kekoon.

Sankaruus kypsyy ajatuksissa, sitten puheissa, sitten teoissa. Moni tällä viikolla kohtaamani ihminen on sanonut jäävänsä paikoilleen jos kriisi tulisi Suomeen.

Emme olekaan niin paatuneita kuten nykyihmisiä on kuvattu olevan.

Kielenkäyttöömme on muutamassa viikossa tullut uusia, outoja ilmaisuja, joita emme ole koskaan aikaisemmin käyttäneet. Puhumme sodasta ja puhumme sotaa. ”Jään tänne reserviläiseksi, kertausharjoituksiin, varustaudun poikkeustiloihin”.

Suomalaisten dna:han kirjoitettu isänmaallisuus sanoitetaan uudelleen vuonna 2022. Sotapuheet eivät meistä sankareita tee vaan käytännön teot muiden auttamiseksi.

Sympatian leviäminen on Ukrainan katastrofin myönteinen ilmiö ja tässä tekijöinä ovat seijat ja pertit. Emme olekaan niin paatuneita kuten nykyihmisiä on kuvattu olevan. Meistä löytyy turnauskestävyyttä ja koronapandemia valmisti meitä osaltaan kriiseihin.

Opimme eristäytymistä ja määräysten noudattamista. Koronan opit valmistelivat meitä kohtaamaan eurooppalaisen konfliktin laineet. Totuimme epävarmuuteen ja niin paradoksaalista kuin onkin, pandemia on lisännyt sopeutumiskykyämme tähän kriisiin.

Entä tästä eteenpäin? Suomi asemoituu uudelleen ja peruuttamattomasti. Yritykset sopeutuvat ja uudistuvat.

Savon Yrittäjien jäsenkyselyssä lähes viidennes kansainvälistä kauppaa tekevistä yrityksistä reagoi muutamassa päivässä sodan vaikutuksiin.

Johtajuus ja edelläkävijyys kannattelevat talouden tukipilareita, yrityksiä tästä eteenpäin. Kansanedustajilta peräämme linjakkuutta.

Nato-kantaa tai kannattomuutta on turha pantata uuden työrupeaman toivossa. Ryhdikkäitä kannanottoja puoleen tai toiseen on lupa odottaa.

Paula Aikio-Tallgren
Savon Yrittäjät toimitusjohtaja
Julkaistu Viikkosavossa 23.2.2022

Savon Yrittäjät toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren
Paula Aikio-Tallgren