Konkreettiset toimenpiteet Itä-Suomeen – Näin kansanedustajat vastasivat

Savo-Karjalan kansanedustajille osoitetussa toisessa kyselyssä selvitettiin konkreettisia toimenpiteitä Itä-Suomeen.

Itä-Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat muuta maata heikommat. Eriytymiseen ovat vaikuttaneet etenkin Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan pitkittyminen ja vihreän siirtymän investointien keskittyminen Länsi- ja Etelä-Suomeen. Itä-Suomen pk-yritysten investointihalukkuus on vähäistä. Yritykset aikovat kuitenkin yhä pitää kiinni henkilöstöstään.

Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus ovat laskeneet suomalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset voimakkaan negatiivisiksi. Itä-Suomessa pk-yritysbarometriin vastanneilla yrityksillä näkymät ovat on muutakin maata heikommat. Puolet Itä-Suomen barometriin vastanneista pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän ennallaan. 

Yrittäjien mielestä Itä-Suomi tarvitsee nyt enemmän uskoa tulevaisuuteen, uusia visioita ja konkreettisia toimenpiteitä.

Kysyimme kansanedustajilta:

• Mitkä kolme konkreettista toimenpidettä pitäisi mielestäsi valtion kohdistaa Itä-Suomeen, jotta saamme aikaan käänteen yritysten toimintaedellytyksille?
• Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

– Liikenneinfran eli saavutettavuuden parantaminen. Kantaverkon vahvistaminen Pohjois-Karjalaan, joka on ainoa maakunta, jonne ei ole tulossa kantaverkon parannusta 10 vuoden suunnitelman mukaan. Työvoiman saatavuuden parantaminen, huomioiminen koulutustarpeissa. Erityisen tärkeä ja konkreettinen on VT 5 -investoinnin varmistaminen tällä kaudella, listaa SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen.

Kokoomuksen kansanedustajan Karoliina Partasen mukaan tärkeintä on toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia. 

– Hallitusohjelman määräaikaisesta investointiohjelmasta löytyy kolme merkittävää toimea eli VT 5 Leppävirta -Kuopio, Savon radan nopeuden ja kapasiteetin nosto ja Karjalan radan kehittäminen. Toimivat liikenneyhteydet ja saavutettavuus on ratkaisevaa Savo-Karjalan yrityksille ja työllisyydelle. Teiden kunnostamiseen käytetään Itä-Suomessa tänä vuonna kaksinkertainen määrä verrattuna edellisen vuoteen, Partanen kertoo.

– Itä-Suomessa on loistavat olosuhteet laajemman matkailun lisäämiseksi. Tässä yrittäjäjärjestöllä on myös annettavaa. Hallituksen määräaikaisessa investointiohjelmassa on esimerkiksi Palokin koskien ennallistaminen. Näen, että Itä-Suomella on annettavaa paljon myös kulttuurimatkailulle, Partanen toteaa.

Partasen mukaan hallituksen työllisyyttä parantavat toimet kohentavat työllisyyttä koko Suomessa, joka myös vaikuttaa positiivisesti Itä-Suomeen muun Suomen ohella. Itä-Suomessa on muuta maata heikompi työllisyysaste ja sosiaalietuuksia maksetaan enemmän kuin Länsi-Suomessa. Työllisyyden kohentuminen nostaa ihmisten tuloja ja alueen taloutta.

Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

– Tässä asiassa onnistunut EU-vaikuttaminen on keskiössä kansallisen päätöksenteon lisäksi. Etenkin yhteisvaikuttaminen Puolan ja Baltian maiden kanssa on jo käynnissä, sillä etenkin nämä maat ovat kärsineet EU:n ulkorajamaina Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta. Itä-Suomen kaltaiset alueet tuleekin nostaa EU-tasolla erityisen huomion kohteeksi ja alueiden elinvoimasta tulee huolehtia jo ihan kansallisen ja EU:n turvallisuuden näkökulmasta. EU-tasolla tulee tunnistaa ulkorajavaltioiden erityinen asema ja kuinka tilanne vaikuttaa investointeihin itäisellä alueella sekä osoittaa alueille vaikuttavia tukimuotoja, Partanen sanoo.

– Kansallisesti erittäin merkittäviä toimenpiteitä on jo tällä vaalikaudella tehty mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti myöntää Savonia-ammattikorkeakoululle 79 ja Itä-Suomen yliopistolle 105 uutta aloituspaikkaa. Savoniassa uudet aloituspaikat kohdistuvat sairaanhoitajien kouluttamiseen ja koulu voi itse määrittää, kuinka resurssin jakaa niin bioanalyytikoiden kuin röntgenhoitajien koulutuspaikkojen kesken. Itä-Suomen yliopistolla lisäkoulutuspaikat kohdistetaan varhaiskasvatusopettajien kouluttamiseen Joensuussa. Tohtoripilotti toi Itä-Suomen yliopistolle lähes 18 miljoonan rahoituksen. Samansuuntaisia toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin, että Savo-Karjala pysyy mukana kilpailussa, selventää Partanen.

SDP:n kansanedustaja Seppo Eskelinen kertoo, että maakuntien tulevaisuuden kannalta tärkeitä työryhmiä kyllä on liikkeellä. Näitä ovat HAMA-alueen parlamentaarinen, Itä-Suomi työryhmä, Liikenteen 12 vuotinen parlamentaarinen ja tuulivoima-työryhmä.

– Pikkuhiljaa pitäisi jotain konkreettisia esityksiä tulla Itä-Suomen maakuntien tilanteen helpottamiseksi. Ongelmahan tässä on, että kaikille työryhmille on kerrottu, että rahaa ei ole käytössä esityksiin. Kantaverkon suunnittelu on saatava etenemään, lentoliikenteelle pitkä jatko, yritysten kasvun ja investointimahdollisuuksien edistäminen, Eskelinen sanoo.

Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

– Karjalan radan perusparannus liikkeelle Imatra-Joensuu ja Joensuu-Kontiomäki, siltahankkeet Karvio, Lieksanjoki ja Syrjäsalmi sekä Ylämyllyn eritaso, Eskelinen listaa.

– Tällä hetkellä selvitetään tuulivoiman mahdollisuuksia Itä-Suomeen ja näillä investoinneilla olisi suuri merkitys mm. kuntien elinvoiman kannalta. Olisi tärkeää, että yleinen mielipide tuulivoiman osalta muuttuisi myönteisemmäksi, Partanen päättää.

Markku Siponen, Keskustan kansanedustaja, listaa seuraavat toimenpiteet:

1. Rakennusalalle tarvitaan kasvupaketti, jolla saataisiin nopeasti liikkeelle tie-, homekoulu- ja muita korjaus- ja rakennushankkeita. Valtiolla löytyy korjauskohteita omasta kiinteistökannasta, mutta myös yksityistä rakentamista voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi taloyhtiöiden remonttiavustuksilla.
2. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu Pohjois- ja Itä-Suomeen edistämään erityisesti koulutetun työvoiman saatavuutta. Esimerkiksi Norjassa on käytössä alueellinen opintolainahyvitys, josta on hyviä tuloksia.
3. Valtakunnallisesti merkittävä toimenpide olisi pöytälaatikossa odottavan ammattidieselin käyttöönotto. Ammattidiesel olisi erityisesti itäsuomalaisille yrityksille merkityksellinen, kun tavaraliikenne suuntautuukin idän sijaan etelään, länteen ja pohjoiseen. Alueelta on pitkät matkat keskusvarastoihin ja logistiikkakustannukset ovat korkeat.

Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

– Nyt otsikoissa on ollut alueemme merkittävin investointi, valtatie viiden peruskorjaus. Leppävirran ja Kuopion välisen tieosuuden peruskorjaus on alueemme kärkihanke ja sen eteneminen on varmistettava, Siponen kertoo.

– Karjalan ja Savon ratojen parantaminen on käynnistettävä välittömästi. Raideyhteydet ovat elintärkeitä itäisen Suomen elinkeinoelämälle ja henkilöliikenteelle sekä koko Suomen talouden kannalta keskeisille tavaravirroille, Siponen päättää.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen vastasi seuraavasti:

– Meidän pitää vaalia vahvuuksiamme, yhteistä positiivista ilmapiiriä ja yhteistyötä sekä näyttää se myös ulospäin. On vahvasti korostettava ympäristöämme, vieraanvaraisuuttamme ja iloamme. 

Mitkä kolme konkreettista toimenpidettä pitäisi mielestäsi valtion kohdistaa Itä-Suomeen, jotta saamme aikaan käänteen yritysten toimintaedellytyksille?

1. Erityisaluepaketti, joka pitää sisällään mm. liikenneinfran kehittämisen. Kärkihankkeina valtatie 5:n parantaminen Leppävirta-Kuopio välillä, alemman tieverkon kunnosta huolehtiminen, rautatieyhteyksien kehittäminen Savon ja Karjalan ratoja uudistamalla sekä lentoliikenteen turvaaminen Itä-Suomen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan lentokentän välillä.
2. Aluekehittämisrahaston perusteissa on säilytettävä kriteerit harvaan asuttujen alueiden tukemisesta. Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulee huomioida lisäksi kokonaisturvallisuuden näkökulma. Itä-Suomi on pidettävä laajasti asuttuna, jo turvallisuus syistäkin.
3. Kansallinen ja EU-tuki Venäjä-pakotteiden Suomen rajamaakunnille aiheuttamien taloudellisten menetysten korvaamiseksi. Keinoina Itä-Suomi -ohjelman päivittäminen ja ennen kaikkea ohjelman resursointi, aktiivinen vaikuttaminen Euroopan unionissa EU:n ja Venäjän rajamaiden tukiohjelman synnyttämiseen ja riittävä kansallinen rahoitus EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämiseen sekä kaikki rajamaakunnat kattavan erityistalousalueen perustaminen.

Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

1. Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen selvitystyön vauhdittaminen ja resursointi sekä valtiovallan nopeat päätökset osaamiskeskuksen perustamisesta ja sijoittamisesta Kuopioon.
2. Edellä mainitut liikennehankkeet
3. Kantaverkon kehittäminen tulevia energiaratkaisuja varten

Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen listasi seuraavat toimenpiteet:

1. Itä-Suomesta tulisi tehdä EKn esityksen mukaisesti erityistalousalue
2. Fingridin kantaverkon rakentaminen itäiseen Suomeen
3. Liikennehankkeiden toteuttaminen sekä Pohjois-Karjalan että Pohjois-Savon puolella. VT 5 hankkeesta Pohjois-Savossa on jo päätös. Pohjois-Karjalassa on kolme toteutusvalmista hanketta, joista puuttuu rahoitus, esim. Karvion kanavan silta VT 23:lla.

Räsäsen mukaan nämä toimenpiteet tulisi huomioida myös julkisrahoitteisissa Itä-Suomen investoinneissa ja toimenpiteissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä listasi seuraavat konkreettiset toimenpiteet:

1. Erityistalousalue, joka sisältää valtionhallinnon työpaikkojen lisäämisen alueelle.
2. Vahva panostaminen saavutettavuuteen ja infraan. Itä-Suomen tiestö on rakennettu vaikeisiin olosuhteisiin maaperää ajatellen. Se pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon perusväylänpidon rahoituksessa.
3. Kompensaatiolain täydentäminen Pohjois-Savolla, Pohjois-Karjalalla ja Kainuulla sekä tuulivoimaan että aurinkovoimaan liittyvät sähkön siirtoverkkoratkaisut.

Mihin julkisrahoitteisiin Itä-Suomen investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi mielestäsi ryhtyä tällä vaalikaudella ?

1. Paremmat lentoyhteydet järkevine aikatauluineen.
2. Raideliikenteen nopeus sekä netin toimivuus ja tavaraliikenteen välityskyvyn parantaminen. ”Juna työpaikkana” filosofian pitäisi olla Itä-Suomen yhteinen tahtotila, johon kuuluu myös ehdottomasti Itärataan liittyvä kolmen tunnin saavutettavuusvisio Joensuuhun ja Kuopioon. Tätä on jatkuvasti pidettävä esillä!
3. Ylämyllyn kohdan liikennejärjestelyiden turvallisuuden parantaminen esimerkiksi eritasoratkaisulla.