Konkurssien määrä notkahti hieman – Pitkät maksuajat kiristävät ruuvia

Konkurssien määrä kasvoi 20 prosenttia lokakuussa vuoden takaisesta. Lokakuussa kaikkiaan 269 yritystä ajautui konkurssiin. Kasvu hidastui hieman syyskuussa, jolloin konkursseja raportoitiin Tilastokeskuksen mukaan 310 kappaletta.

Konkurssikehitys on ollut puheenaihe pitkin vuotta. Vallitseva heikko taloudellinen suhdanne vaikuttaa etenkin rakennusteollisuudessa ja palvelualoilla. Olemme aikaisemmin kertoneet konkurssien määrän kasvusta täällä ja täällä.

Alakohtainen tilanne on pysynyt samana. Rakennusalalla kärsitään etenkin uusien rakennusprojektien aloituksen sakkaamisesta. Korjausrakentamisessa tilauksia on ollut selvästi enemmän.

– Tavallisimmin yrityksiä hakevat konkurssiin verottaja ja työeläkeyhtiöt. Nämä isot velkojat ovat pitkin syksyä kertoneet, että konkurssiuhkaisten maksukehotusten ja konkurssihakemusten määrä kasvaa noin 20 prosentin luokkaa, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo. Samalla hän huomauttaa, että kaikki vireille laitetut konkurssihakemukset eivät realisoidu konkursseina.

Suomen Yrittäjät ennustaa, että konkurssien kokonaismäärä nousee noin kolmeen tuhanteen vuoden 2023 loppuun mennessä. Näin ollen konkurssien määrä jäisi pienemmäksi kuin finanssikriisin aikana vuosina 2008–2009.

Pitkät maksuajat lisäävät konkurssiriskiä

Tiina Toivonen huomauttaa, että vallitseva taloustilanne ei ole ainoa tekijä konkurssilukujen taustalla.

– Konkurssien takana on edelleen moninaisia syitä, kuten koronan jälkeiset vaikeat taloudelliset ajat, korkeat korot ja kohonneet kustannukset. Neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritykset eivät saa ajoissa omia saataviaan sopimuskumppaneiltaan. Yrittäjän tulee kuitenkin hoitaa omat laskunsa, kuten palkat, verot, vuokrat ja tuotantokustannuksensa ajallaan.

Olemme aikaisemmin kertoneet pitkien maksuaikojen vaikutuksista yrittäjille täällä. Kyseessä ei ole vain suomalainen ongelma, sillä maksuviivästykset ja pitkät maksuajat vaivaavat myös eurooppalaista yrityskenttää.

– Osa pitkistä maksuajoista on seurausta siitä, että meillä on maksuehtolaki, jota ei noudateta. Yritysten välillä saa käyttää yli 30 päivän maksuaikaa vain, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yli puolet pk-yrityksistä kertovat törmänneensä siihen, ettei lakia noudateta. Usein maksuaikojen ”sanelijana” toimii suuryritys, joka ajaa läpi pitkät, itselleen edulliset maksuajat.

”Osa pitkistä maksuajoista on seurausta siitä, että meillä on maksuehtolaki, jota ei noudateta.”

Tiina Toivonen, Yrittäjät

Neuvonnalla apua tilanteeseen

Toivosen mukaan olisi toivottavaa, että suuret velkojat ohjaisivat yrittäjiä nopeasti neuvonnan pariin.

– Osa konkursseista olisi vältettävissä, jos yrittäjä hakisi ajoissa apua yrityksen talous- ja maksuongelmiin. Tavallisesti yrittäjän maksuvaikeudet näkyvät ensimmäisenä verottajalla ja työeläkeyhtiöissä. Olisi perusteltua, että ainakin suuret velkojat, jotka useimmin hakevat yrityksiä konkurssiin, ohjaisivat nopeasti vaikeuksiin joutuneet yrittäjät neuvonnan piiriin.

Verottaja kokeili loppukesästä toimintatapaa, jossa se ohjasi veronmaksun osalta hankaluuksiin joutuneita yrittäjiä Yrittäjän talousapu -palveluun.

– Tämä vaikuttaa onnistuneelta mallilta ja toivomme, että tästä ohjaus tulee pysyväksi tavaksi Verohallinnossa, Toivonen jatkaa.