Konkurssin tehnyt kenkäkauppayrittäjä seurasi avuttomana sivusta, kun asiakkaat kuvasivat kenkiä: ”Sen jälkeen katsottiin verkkokaupasta”

Kempeleessä asuvan yrittäjän Elena Ponkkosen usko kivijalkaliikkeiden menestymismahdollisuuksiin on nollassa.

Kolmea Marko-kivijalkakenkäkauppaa ja kenkämyyntiin keskittynyttä verkkokauppaa pyörittäneen Ponkkosen yrityksen konkurssi astui voimaan 22. toukokuuta. Ensimmäisenä piti lopettaa Kuopion liikkeen toiminta viime syksynä. Sitä seurasivat Rovaniemen ja Kempeleen myymälät. 

– Ihmisten pitää ymmärtää, että pieniä kivijalkamyymälöitä ei ole, jos niitä ei tueta käymällä ostoksilla. Haasteena ovat liian kovat vuokrat ja liian korkeat henkilöstökustannukset.

Tammikuussa yrittäjä sai mahdollisuuden kokeilla kenkäkauppaa popup-myymälässä Oulun keskustassa. Nyt sekin on suljettu.

– Viime vuonna alkoi näkyä merkkejä asiakkaiden ostovoiman hiipumisesta, kun hallitus aloitti leikkaukset. Ihmisillä ei ole rahaa, kun tukia on leikattu, Ponkkonen kertoo.

Vuoden 2024 marraskuussa yrityksen myynti laski 60 prosenttia Rovaniemen ja Kempeleen liikkeissä. Ponkkosen liikkeissä myytiin laadukkaita kenkiä, joiden hinta ei ollut halvimmasta päästä. Kukin liike työllisti kolme ihmistä.

”Ihmiset tulevat, sovittavat kenkiä jalkaan, käyttävät työntekijän aikaa 15 minuuttia, ja sen jälkeen ottavat kuvan ja katsovat verkkokaupasta.”

Elena Ponkonen

”Asiakkaat tottuneet ilmaisuuteen”

Ponkkosen syyttävä sormi ei osoita ainoastaan hallitukseen. Hänen mukaansa pienet yritykset kärsivät isojen ketjujen vetovoimasta. Toisaalta vika on myös asiakkaissa, jotka käyttävät pieniä kivijalkaliikkeitä hyväkseen.

– Ihmiset tulevat, sovittavat kenkiä jalkaan, käyttävät työntekijän aikaa 15 minuuttia, ja sen jälkeen ottavat kuvan ja katsovat verkkokaupasta, mihin hintaan kenkiä siellä myydään. Sitten kun löytyy halvempi, he lähtevät. Me siis autamme heitä ostamaan halvemmat kengät jostain muualta, yrittäjä sanoo.

Ongelmia Ponkkoselle on aiheuttanut myös asiakkaiden luulo, jonka mukaan hänen verkkokauppansa tarjoaisi maksuttoman palautuksen ostetuille tuotteille.

– Ihmiset valittavat, että palautus maksaa. Tottakai se maksaa. Emme ole Zalando, jolla on varaa tarjota ilmaisia palautuksia. Asiakkaat ovat tottuneet ilmaisuuteen, mutta heidän pitäisi ymmärtää, että elämme Suomessa, jossa kaikki maksaa. Yrittäjä olisi hullu, jos haluaisi itselleen ylimääräisiä kuluja.

”Kivijalkakaupat eivät ole sovituskoppeja”

Muotikaupan toimialajärjestön Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja Andreas Ögård kritisoi parin viikon takaisessa kirjoituksessaan Anna-lehden pääkirjoitusta, jossa päätoimittaja Saija Hakoniemi kertoi tilaavansa vaatteet verkosta ja käyvänsä sovittamassa niitä etukäteen kivijalkaliikkeessä.

”Kivijalkakaupat eivät ole sovituskoppeja verkkokaupoille. Ne ovat asiantuntevia, palvelevia yrityksiä, jotka tarjoavat työtä, maksavat veroja ja ylläpitävät elinvoimaa keskustoissa. Kun kuluttajia kehotetaan käyttämään näiden yritysten palvelua ilman aikomustakaan ostaa, heikennetään suoraan niiden elinkelpoisuutta”.

Suomen Yrittäjien hallituksessa istuvan Ögårdin mukaan aidosti vastuullinen kuluttaja tekee ostoksensa myös eettisesti kestävällä tavalla.

”Kivijalkakauppa elää palvelusta, kohtaamisista ja asiakkaista. Jos se menettää niistä yhdenkin, ei kohta ole enää paikkaa, jossa sovittaa tai inspiroitua.”

”Nyt minua itkettää, koska koko omaisuus meni yrityksen mukana.”

Elena Ponkonen

”Koko omaisuus meni”

Tällä hetkellä Elena Ponkkonen on epävarma tulevaisuudestaan. Vielä alkuvuodesta hän elätteli toiveita myynnin kasvusta kevätkaudella, joka on yksi kenkäalan parhaista sesongeista. Lämpimän talven seurauksena talvikengät jäivät pitkälti varastoon.

– Jos myynti olisi kasvanut keväällä, olisin hakenut yrityksen velkasaneeraukseen. Nyt minua itkettää, koska koko omaisuus meni yrityksen mukana. 

– En tiedä mitä teen. Olen jäänyt tyhjän päälle. Ensin pitää yrittää keskittyä omaan terveyteen, joka on kärsinyt kovasta stressistä. Lisäksi pitää miettiä, millä elän, Ponkkonen jatkaa.