Korkojen nousu lähestyy, mutta se ei ole ekonomistin mielestä huono asia – “Taantumapuheissa liioittelua”

Korkojen nousu EU-alueella saattaa alkaa jo kesällä. Euroopan keskuspankki kertoi aikaisemmin maaliskuussa, että se nopeuttaa nykyisen elvyttävän rahapolitiikan alasajoa. Markkinoilla koronnousua pidetään mahdollisena alkusyksystä, ehkä jo aikaisemmin. Ukrainan sota ei ole vaikuttanut aikeisiin, sillä inflaatiovauhti on nopea.

– Ilman Ukrainan kriisiä odotukset Euroopan keskuspankin koronnostosta olivat kohtalaisen vahvat ja olisivat toteutuneet nopeammassa aikataulussa. Ukrainan kriisi myöhentää niitä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Yhdyvaltain keskuspankki Fed (Federal Reserve) nosti äskettäin ohjauskorkoaan nollasta 0,25 – 0,50 prosentin vaihteluvälille, koska maan talous osoittaa ylikuumenemisen merkkejä. Kyseessä on keskuspankin ensimmäinen koronnosto vuoden 2018 joulukuun jälkeen.

Päätös ei ollut Kuismasen mukaan yllätys. Hän pitää sitä alkuna tulevalla koronnostojen sarjalle. Eurooppaan päätöksellä ei ole pikaisia vaikutuksia.

– Fedin toimenpiteen heijastusvaikutukset Eurooppaan jäävät vähäisiksi lyhyellä aikavälillä. Euroopan tilanne on nyt sellainen, että EKP (Euroopan keskuspankki) harkitsee todella tarkkaan, nostetaanko korkoja. Se on kiinni siitä, kuinka pitkäkestoiseksi ja vakavaksi taloudelliseksi uhaksi Ukrainan sota kehittyy.

Kolmen, kuuden ja 12 kuukauden euribor-markkinakoroissa on tapahtunut pieni muutos ylöspäin, mutta toistaiseksi korot eivät ole juuri reagoineet. Lyhyet korot seuraavat tiiviisti EKP:n ohjauskorkoa.

Kuismanen pitää nykyistä nollakorkojen aikaa ”absurdina”.

– Se, että korot nousisivat hieman nollan yläpuolelle tai yhteen prosenttiin, olisi normalisoitumista hyvään markkinamekanismiin. Mitään voimakasta reaktiota lyhyisiin korkoihin ei ole näköpiirissä, hän sanoo.

Erimielisyyttä taantuman riskistä

Kauppalehden uutisessa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus pitää euroalueen taantuman riskiä merkittävänä vuosina 2023-2034. Mika Kuismanen ei allekirjoita mielipidettä.

– EKP:n omassa ennusteessa on skenaario myös kriisin vakavalle eskaloitumiselle. Siitä huolimatta euroalueen kasvu pysyy reippaasti positiivisen puolella. Siksi puheissa taantuman riskistä on lievää liioittelun makua.

Kauppalehden haastattelussa Brotherus toteaa, että Euroopassa ylikuumeneminen ei ole yhtä akuuttia kuin Yhdysvalloissa. Hän kuitenkin huomauttaa, että myös euroalueella inflaatio käy turhan nopeana ja inflaatio-odotukset ovat nousseet yli kahden prosentin tavoitteen.

– Tälläkin kaivataan EKP:ltä toimia pitämään inflaatioankkurin köydet kiinni myrskyn keskellä. Muuten Suomi-laivakin suuntaa kohti karikoita, hän sanoo.