Kotitalousvähennyksen korotus on tervetullut, mutta valtiovarainministeriön esityksessä on räikeä epäkohta
– On väärin, että sorsitaan yhtä toimialaa ja suositaan toista, kun kaikkea palvelutyötä tehdään käsityönä, siivouspalveluyritys CleanMarinin Mari Laaksonen sanoo.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää kotitalousvähennyksen korottamista kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta vuosina 2022-2023.
Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön vähennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausta 40 prosentista 60 prosenttiin.
Koti- ja yrityssiivouspalveluita tarjoavan CleanMarinin yrittäjä Mari Laaksonen toivottaa toki vähennyksen korotuksen tervetulleeksi, sillä koronapandemian alkuvaiheessa useat siivoussopimukset menivät hyllylle, kun asiakkaat pelkäsivät tuntematonta. Budjettiesityksen kokeilu kannustaa alaa eteenpäin.
Esityksessä on kuitenkin merkittävä epäkohta. Siitä on rajattu rakennus- ja remonttiala ulkopuolelle.
– Perustelu on se, että rakennusala käy kuumana, mutta se pätee enemmän isojen yritysten keskuudessa. Toiminimet tai mikroyritykset eivät kuulu tähän joukkoon, Laaksonen sanoo.
Kotitalousvähennykselle remontti- ja rakennuspuolella olisi tarvetta, sillä pandemia aikana mökit ja asunnot ovat käyneet kaupaksi.
– Pienet remontit, talkkarihommat ja kunnostustyöt työllistäisivät pieniä, paikallisia rakennusalan tekijöitä. On väärin, että sorsitaan yhtä toimialaa ja suositaan toista, kun kaikkea palvelutyötä tehdään käsityönä, Laaksonen sanoo.
Hän viittaa myös Helsingin Sanomien juttuun, jossa kerrotaan, että käytetyistä vähennyksistä 78 prosenttia on liittynyt remonttipalveluihin, 9 prosenttia kotitaloustyöhön ja kolme prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.
– Eli leikataan sieltä, missä kotitalousvähennystä tarvittaisiin eniten, Laaksonen toteaa.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on Laaksosen kanssa samoilla linjoilla. Kokeilu on tervetullut, mutta se ei saisi rajata mitään toimialaa pois.
– Jos ja kun halutaan aidosti toimiva ja työllisyyttä lisäävä kotitalousvähennys, ei pitäisi rajata mitään ulos. Kokeilua pitäisi laajentaa niin, että se sisältää remontti- ja rakennustyöt, Kuismanen sanoo.
Suunnitelmissa on ollut myös toinen, pidempi kokeilu, jossa kotitalous teettää remontin, jossa se korvaa öljylämmityksen ilmastoystävällisemmällä energiamuodolla. Kokeilu kestää vuodet 2022-2027. Hallituksen tavoite on, että kotitaloudet luopuisivat öljylämmityksestä mahdollisimman laajasti.
Kotitalousvähennyksen lopullisesta mallista päätetään budjettiriihessä.
Juttua korjattu 17.8.2021, klo 11.47: Jutussa luki Mika Kusimasen kommentissa, että kokeilua pitäisi laajentaa niin, että se sisältää remontti- ja rakennustarpeet. Oikea muotoilu on rakennus- ja remonttityöt.
Elina Hakola
elina.hakola(at)yrittajat.fi
