Kotitalousvähennys edistää kotien kunnossapitoa – Tukimuoto on tärkeä väline monesta syystä
Omakotiliitto ja RASI ry nostaisivat kotitalousvähennyksen tasoa. Suomen Yrittäjät laajentaisi käyttöä useammille toimialoille.
Kotitalousvähennys on tärkeä tukimuoto monesta syystä. Omakotiliiton ja rauta- ja sisustustavarakaupan yhdistys Rasi ry:n tekemän kysely kertoo, että remontit olisivat jääneet tekemättä ilman kotitalousvähennystä. Yli 5000 vastaajasta 93 prosenttia oli käyttänyt kotitalousvähennystä.
Vastaajista 99 prosenttia tunsi kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennystä ei myöskään koettu hankalana tai monimutkaisena tukimuotona, vaan se oli helposti kansalaisten hyödynnettävissä.
– Tuloksista näkyy, että kotitalousvähennys on merkittävä tukimuoto, kun suunnitellaan kiinteistöjen korjaustarpeita. Kiinteistön oikea-aikainen korjaaminen on jo rakennuksen terveellisen ja turvallisen käytön kannalta keskeistä myös yhteiskunnan näkökulmasta, Omakotiliiton hallituksen puheenjohtaja Ari Rehnfors kertoo.
Kotitalousvähennystä oli käytetty eniten kalliimpiin kiinteistöjen ylläpidon kannalta välttämättömiin remontteihin, kuten katto- sekä vesi- ja viemäriremontteihin. Lisäksi kotitalousvähennyksen avulla oli toteutettu merkittävä määrä kiinteistön energiatehokkuutta parantavia remontteja. Näihin kotitalousvähennystä oli käyttänyt yli 57 prosenttia tukea hyödyntäneistä.
Omakotiliitto ja RASI korostavat, että kotitalousvähennys on merkittävä kotien peruskorjausten ja energiaremonttien mahdollistaja. Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden toteutuminen liittyy vahvasti kykyymme parantaa vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Suomen Yrittäjien keväällä 2021 teettämä Yrittäjägallup kertoo, että kotitalousvähennyksellä on erityisesti rakennusalalla työllisyyttä lisäävä vaikutus. Kotitalousvähennys torjuu myös harmaata taloutta.
Väestön ikääntyminen kannustaisi kotitalousvähennyksen laajentamista useammille toimialoille.
– Tällöin vähennystä voi hyödyntää esimerkiksi remonteissa ja hoivapalveluissa. Itse asiassa tulisi pohtia, voisiko kotitalousvähennykseen oikeuttavia toimialoja olla tarpeen laajentaa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kommentoi keväällä.
Tasoja korkeammalle
Alle 10 prosenttia vastaajista piti nykyistä kotitalousvähennyksen tasoa riittävänä ja jopa 77 prosenttia kannatti Omakotiliiton ja RASI ry:n kyselyssä kotitalousvähennyksen nostamista 3 500–5 000 euroon.
Tutkimustuloksissa kotitalousvähennykseen ehdotettiin myös erityisesti pienituloisten osalta uusia kannustemuutoksia. Omavastuuosuuden poistaminen ja kotitalousvähennyskelpoisen työn osuuden prosenttimäärän korottaminen tukisi pienituloisten kotitalousvähennyksen käyttöä. Tällä hetkellä remonttien työn osuudesta saa vähentää 40 prosenttia. Myös yksinasuvien tilannetta haluttiin parannettavaksi tulevissa kotitalousvähennyksen muutoksissa.
Vastaajista yli 90 prosenttia uskoi kotitalousvähennyksen lisäävän palveluiden ostoa. 80 prosenttia uskoi kotitalousvähennyksen vähentävän pimeän työn teettämistä. Useat vastaajista halusivat kertoa vapaissa kommenteissa, ettei pimeää työtä edes ehdoteta ja toisaalta kotitalousvähennys on lopettanut halun pimeän työn teettämiseen. Tutkimuksen avoimissa vastauksissa kotitalousvähennys nähtiin myös valtiovallan vahvana viestinä työllisyyden kasvun tukemiseksi.
– Tutkimuksen tulokset vahvistavat Omakotiliiton ja RASIn näkemyksen, että kotitalousvähennystä tulisi merkittävästi nostaa, ja päättäjien tulisi uskoa sen tuomiin hyötyihin verotulojen ja työllisyyden lisääntymisen kautta. Kotitalousvähennys tulisi myös laajentaa kaikkiin asunto-osakeyhtiökorjauksiin etenkin isojen remonttien laajemman vauhdittamisen takia, RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala toteaa.
