Kun kattomaalarin hommat oli nähty, Mika Grönblad löysi harvinaisen alan – Nyt hän tervaa valtaosan Suomen paanukattoisista kirkoista

Kesällä 2023 kokkolalaiseen Kaarlelan kirkkoon oli juuri saatu valmiiksi kolmen miljoonan euron julkisivuremontti. Paanukatto kuitenkin vaati vielä tervausta. Tämän työn sai hoitaakseen yksi Suomen kolmesta ammattitervarista, Etelä-Savon Perinnetervaus -yritystä pyörittävä restaurointimestari Mika Grönblad.

– Seurakunta oli hirveän huolissaan, että valkoiseksi kalkittu seinä menee pilalle, jos siihen roiskuu vahingossa yhtään tervaa. Tervahan valuu monta viikkoa tervaamisen jälkeen, Grönblad kertoo.

– Lupasin seurakunnalle sata euroa jokaisesta tipasta, joka seinälle osuisi, enkä joutunut maksamaan penniäkään. Yli puolet urakasta tosin meni rakennuksen suojaamiseen.

Vuonna 2021 perustetun Etelä-Savon Perinnetervauksen asiakkaita ovat pääasiassa seurakunnat, jotka omistavat historiallisia, paanukattoisia kirkkoja.

– Suomessa on 200 paanukattoista kirkkoa ja 120 kellotapulia. Niiden tervausväli on viisi vuotta, eli duunia on jatkuvasti. Nyt teemme näitä kattoja jo toista kierrosta, Grönblad kertoo.

– Olivat suhdanteet mitkä tahansa, tällä alalla työt eivät lopu.

Töihin vaikka ilmaiseksi

Grönblad työskenteli korkeuksissa jo ennen kuin ryhtyi tervariksi. Vuonna 2015 hän oli maalannut parikymmentä vuotta peltikattoja Helsingissä. Kilpailu ja työtahti kuitenkin kiristyi niin paljon, että Grönblad alkoi miettiä alanvaihtoa. Samoihin aikoihin hän kuuli tutulta kiinteistöpäälliköltä, että Suomessa oli huutava pula tervareista. Grönblad tutkaili alaa ja tuli tulokseen, että töitä tosiaan riittäisi. 

– Kiersin pitkin Etelä-Suomea etsimässä paanukattoja, minullahan ei ollut niistä mitään hajua. Sitten löysin Hattulan kirkolta tervari Heikki Aution, jonka kanssa ryhdyin juttelemaan. Kysyin, pääsisinkö hänelle töihin.

– Hän vastasi, että hänellä on ollut töissä ainakin 30 miestä, eikä yhdestäkään ole mitään tullut, Grönblad muistelee.

Grönblad ehdotti tulevansa tervarille ilmaiseksi työharjoitteluun. Se sopi, ja Grönblad tervasi Aution kanssa Sipoon sekä Lemin kirkkojen katot. 

– Hän sanoi, että olen paras tervari, joka hänellä on ikinä ollut. Olin tietysti ikäni tehnyt peltikattoja.

Grönblad jatkoi hommia Aution opissa muutaman vuoden, kunnes tämä eläköityi. Toiminimiyritystä ei voitu siirtää sellaisenaan Grönbladin nimiin, mutta hän osti yrityksen omaisuuden ja perusti Etelä-Savon Perinnetervaus Oy:n.

Visbyssä oli haastetta

Nykyisin Etelä-Savon Perinnetervaus tervaa 12–13 paanukattokirkkoa vuodessa. Asiakkaita on niin Manner-Suomessa kuin Ahvenanmaalla. Grönblad kertoo, että tänä keväänä tervattiin yrityksen kaikkien aikojen haastavin projekti, Gotlannin saarella sijaitseva Visbyn Pyhän Marian tuomiokirkko.

Kirkossa on kolme tornia, joista kahden korkeus on 54 metriä, yksi torni ulottuu 58 metriin.

Grönblad työntekijöineen tekee yleensä tervaukset kahden nostolava-auton avulla. Nostolava yltää kuitenkin vain 50 metriin.

– Ne katon osat, joihin emme yltäneet, tervasimme katossa olevien tarkistusluukkujen kautta. Se oli haastavin kirkko, jonka olemme koskaan tehneet, mutta sieltäkin tuli vain kiitosta, Grönblad kertoo.

Gotlannissa on 92 uralautakattoista kirkkoa, ja Grönblad odottaa lisää työsarkaa sieltäkin.

Yleensä kirkon katon tervaaminen maksaa 20 000–30 000 euroa.

– Pienessä seurakunnassa se on iso raha, mutta seurakunnat voivat saada Kirkkohallitukselta avustusta, joka voi kattaa jopa 70 prosenttia tervauskuluista.

Kunnes lähtö koittaa

Tervaaminen opitaan työn kautta. Grönblad palkkaa yleensä joka kesä yhden oppipojan.

– Homma alkaa tervan lämmittämisestä, ja pikkuhiljaa saa sitten ruveta tervaamaan. 

Etelä-Savon Perinnetervaus laajentaa toimintaansa myös paanujen tekemiseen, sillä tällä hetkellä niitä tekee Suomessa vain pari firmaa. Suunnitelmissa on käynnistää paanutehdas ensi syksynä.

– Yritän investoida niin paljon kuin pystyn, että jälkipolville jää valmis firma pyöritettäväksi, Grönblad sanoo.

Grönbladin lisäksi koko tervausalalla on vain kaksi muuta yrittäjää. 

– Olen 62-vuotias ja nuorin alalla. Minun oli pakko ottaa kisälli, muuten paanukattojen tervaus loppuu kokonaan muutamassa vuodessa.

Grönbladin yrityksessä työskentelee hänen lisäkseen kolme tervaria, joista yksi, Okko Nurmela, tahtoisi aikanaan jatkaa Grönbladin jalanjäljissä.

– Okko on puhunut siihen tahtiin, että häntä kiinnostaa tämä ala, joten hänestä toivotaan jatkajaa, Grönblad sanoo.

Hän itse tosin aikoo jatkaa tervarina niin kauan kuin pystyy.

– Tältä alalta jäädään eläkkeelle vasta kun lähtö koittaa. Aion jatkaa niin kauan kuin järki ja terveys toimii. Tykkään kierrellä pitkin maakuntia ja katsella kirkkoja.

Säännöllisesti tervaamalla ja oikeaoppisesti huoltamalla kirkon paanukatto voi kestää 200 vuotta. Grönblad haluaa säilyttää kirkkojen kulttuuriperintöä.

– Jokainen kirkko on erilainen, ja seurakuntalaisten mielestä heidän kirkkonsa on aina kaikkein kaunein.