Kun työtekijöiden saatavuus on tekemisen este, kärsii niin kansantalous, yrittäjä kuin veronmaksaja
Suomen talous kasvaa nyt vauhdilla koronan aiheuttaman talousnotkahduksen jälkeen. Samaan aikaan yritykset kärsivät työvoimapulaa. Tekijöitä on vaikea löytää niin sosiaali- ja terveysalalla, rakennus- ja kuljetusalalla kuin majoitus- ja ravintola-alalla. – Tarvitsemme kaikki kykenevät ihmiset töihin, Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska sanoo.
Tuoreen TEM-analyysin mukaan rekrytointiongelmia koki viime vuonna 40 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Rekrytointiongelmien taso oli koronakriisistä huolimatta Suomessa mittaushistorian kolmanneksi korkein.
Työvoimapulaa kokeneiden, eli kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toimipaikkojen osuus oli kaikilla toimialoilla yhteensä 19 %. Osuus oli sama kuin koronaa edeltäneenä vuonna 2019. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimipaikoissa jäi työllistämättä yhteensä 58 000 työntekijää.
Palkkapyynnöt eivät vastaa asiakkaan maksuvalmiutta
Markku Aalto pitää Klaukkalassa kehystys- ja lasitusliikettä.
– Toukokuusta asti ollaan haettu taas ihmistä töihin. Edes hakemuksia ei tule, Aalto sanoo.
Aalto kritisoi työttömyysturvan toimivuutta.
– Omassa yrityksessäni lupaan maksaa TES:n plus osaaminen. Kun yritys toimii matalapalkka-alalla, ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan, kun kotiin maksetaan liian paljon, Markku Aalto sanoo.
Pääkaupunkiseutua ympäröivällä Uudellamaalla asumisen hinta ja saatavuus ovat kohtuullisia.
– Asuminen ei ole ongelma. Työsuhdeasuntomahdollisuus on mainittu hakemuksessa, Aalto vahvistaa.
Osaamiseen liittyvät puutteet olivat TEM-analyysissä vastaajien useimmin mainitsemia rekrytointiongelmien syitä. Niin myös Aallon tapauksessa. Rakennusalan erikoistumiset opitaan usein yrityksissä. Aalto on kouluttanut useita tekijöitä oppisopimuksella.
– Koulutus on yksi ongelma. Alaa ei tunneta ammattikoulussa ja kun joku hakija joskus tulee, realismi siitä puuttuu, että suoraan koulusta tulisi täysinoppinut timpuri. Valmis timpurikin on meillä vielä oppimassa ammattia, Aalto kertoo.
– Ay-liike käy kertomassa ensimmäisinä päivinä koulussa, että nuorten pitää saada 20 euroa tunti heti, kun pääsee koulusta. Maksaisin 20 euroa tunnilta, jos asiakkaat maksaisivat, mutta eivät he maksa.
– Joskus kyllä mietin, että tämä on vähän tilaajavastuuasia. Tuleeko asiakas miettineeksi ostopäätöstä tehdessään, että jos hänen oma lapsensa olisi tällaisessa ammatissa, hän ei siis maksaisi lapselleen 20 euron tuntipalkkaa, Aalto summaa.
Työllisyys ja valtiontalous kulkevat käsi kädessä
Työntekijöiden löytämisen vaikeus on ongelma paitsi yksittäiselle yritykselle, myös kansantaloudelle. Kun työ ja tekijät eivät kohtaa, jäävät niin yksityiset eurot kuin valtion ja kuntien menoja kuittaavat veroeurot syntymättä. Suomen Yrittäjät on huolissaan niin Suomen talouden kantokyvystä ja velkaantuneisuusasteesta. Työllisyyden kasvattaminen ja työmarkkinoiden rakennemuutos ovat lääkkeitä molempiin ongelmiin.
– Tarvitsemme kaikki kykenevät ihmiset töihin, jos haluamme ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointijärjestelmää. Työn vastaanottamisen kannustamiseksi tulee selvittää, mitkä kohdat sosiaaliturvajärjestelmässämme hidastavat työllistymistä ja purkaa niitä siten, että työnteko on aina kannattavaa, Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska sanoo.
Työelämän rakenteita on uudistettava
Työllisten määrää voidaan Suomen Yrittäjien mukaan kasvattaa kirjolla toimenpiteitä, joita ovat muun muassa työttömyysturvan porrastaminen, maltilliset palkkaratkaisut ja yrityskohtainen sopiminen. Työperäistä maahanmuuttoa kannattaa edistää, oppisopimusjärjestelmää ja sen palkkamallia uudistaa, kehittää liikkuvuuteen kannustavia tukia kuten muuttoavustusta ja käyttää myös kotitalousvähennyksen tarjoama lisäbuusti työllisten määrän kasvattamiseen.
Työllisiä tulee hakea työvoimaan nyt kuulumattomista ihmisistä kaikkialta, missä se on mahdollista. Merkittävin ryhmä ovat kuitenkin työikäiset työvoimaan kuuluvat henkilöt.
Markku Aalto toimii Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Tässä roolissa hän tuntee yrittäjien näkemyksiä laajemminkin.
– Yrityskohtainen sopiminen on kohdannut palkansaajajärjestöjen suunnalta skeptistä vastaanottoa, mutta yrittäjäpiireissä se nähdään välineeksi maalaisjärkiseen tekemiseen pienissäkin yrityksissä, niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Tutkitusti suurin osa työllisistä kannattaa myös työttömyysturvan porrastamista. Tämä pitäisi ottaa käyttöön heti ensimmäisestä kuukaudesta, Aalto sanoo.
