Kun yrittäjä soittaa tähän numeroon, hänellä on yleensä hätä: ”Hyvin tapauskohtaista, mitä keinoja on jäljellä”

Yrittäjien taloushuolet eivät ole vähentyneet. Tämä on huomattu konkreettisella tavalla Yrittäjän talousapu -palvelussa, johon soittoja tulee noin 300 kuukaudessa.

– Yhtä vilkasta on kuin viime vuonnakin. Yhteydenottojen määrä on iso. Valitettavan paljon ne liittyvät yhä yritysten lopettamisiin ja konkursseihin, Keha-keskuksen kehityspäällikkö Jari Leskinen sanoo.

Yrittäjän talousapu on Keha-keskuksen ylläpitämä palvelu, joka tarjoaa neuvontaa suomeksi ja englanniksi päivittäin 9–15 välisenä aikana numerossa 0295 024 880.

Leskisen mukaan yrittäjien yhteydenotoissa korostuu hätä.

– Lähinnä kysellään, kannattaako yritystoiminta lopettaa vai olisiko vielä jotain tehtävissä. Osa soittajista on tullut jo siihen tulokseen, että yritys tulee menemään konkurssiin joko niin, että se haetaan itse tai sitten velkojien odotetaan hakevan konkurssiin lähiaikoina. Yrittäjä haluaa tietää, mitä konkurssihakemus hänen kannaltaan tarkoittaa.

Soittajissa on myös paljon niitä yrittäjiä, joilla työt ovat olleet vähissä jo pidemmän aikaa ja kaikki taloudelliset puskurit on käytetty loppuun.

”Joskus on niin, että joudumme kehottamaan yrittäjää hakemaan yrityksensä itse konkurssiin.”

Jari Leskinen

Tärkeä muistutus yrittäjälle

Yrittäjän talousapu -palvelussa vastaava asiantuntija pyrkii arvioimaan yrityksen tilanteen yrittäjältä saatujen tietojen pohjalta. Sen jälkeen katsotaan, mitä on tehtävissä.

– On hyvin tapauskohtaista, mitä keinoja on jäljellä. Suurin osa yrittäjistä ottaa yhteyttä liian myöhään. Silloin tilanne on jo todella huono. Mitä aikaisemmassa vaiheessa otetaan yhteyttä, sitä enemmän on keinoja selvitä, Jari Leskinen kertoo.

Puhelimessa saatetaan käydä läpi esimerkiksi se, mistä yrityksen velat muodostuvat ja minkä verran yrityksellä on lainoja.

– Tärkeä tieto voi olla sekin, onko yritys tehnyt maksujärjestelyjä pankin tai luottolaitoksen kanssa.

Leskisen mukaan yrityksen lopettaminen on mahdollista silloin, kun konkurssihakemusta ei ole vielä tullut mistään.

– Joskus on niin, että joudumme kehottamaan yrittäjää hakemaan yrityksensä itse konkurssiin. Jos lopettaminen on vielä mahdollista, tärkeintä on muistaa poistaa yritys kaikista viranomaisrekistereistä ja tehdä tarvittavat ilmoitukset verottajalle. Myös kaikki mahdolliset maksut on syytä hoitaa mahdollisimman pian.

Iso osa Yrittäjän talousavun yhteydenotoista koskee pieniä, pääkaupunkiseudulla sijaitsevia yrityksiä.

Konkurssikirous jatkuu

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen huomauttaa, että konkurssihakemusten määrä on korkeimmillaan sitten 90-luvun laman. Tämän hän arvioi näkyvän myös Yrittäjän talousavussa.

– Emme kuitenkaan ole konkurssiluvuissa läheskään 90-luvun tasolla. Viimeisen vuoden aikana konkurssiin on haettu lähes 4 000 yritystä, kun 90-luvulla hakemusten määrä ylitti pahimmillaan 7 000 kappaleen rajan.

Toivonen toimii Yrittäjän talousapu -neuvottelukunnan puheenjohtajana, jossa ovat edustettuina muun muassa keskeiset ministeriöt, Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssiala, Verohallinto, KEHA, Ulosottolaitos ja Finnvera.

– Yhteistyöverkostomme yritysten auttamiseksi on laaja. Meillä on yhteinen tahtotila ohjata taloushaasteiden kanssa painivia yrittäjiä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yrittäjä lähtee ratkomaan talousongelmiaan, sitä todennäköisemmin vältytään konkurssilta ja yritystoiminta saadaan tervehdytettyä.

Ulosoton luvut pomppasivat vuoden 2021 jälkeen

Ulosottolaitoksen tilastot kertovat, että yritysvelallisten määrä on pysynyt melko samana vuosien mittaan. Vuonna 2024 ulosotossa olleiden oikeushenkilöiden määrä oli lähes samaa luokkaa kuin vuonna 2015, hieman yli 55 000.

Vuonna 2021 määrä laski kuitenkin merkittävästi ja oli noin 49 500. Sen jälkeen nousu on ollut ripeämpää.

Valtakunnanvouti Veikko Minkkinen pitää yhtenä selityksenä verottajan tietojärjestelmämuutoksia, jotka osuivat kyseiseen 2020-luvun alkuun.

– Ulosottomäärä voi jonakin yksittäisenä vuonna laskea tai nousta sen mukaan, minkä verran veroja on laitettu maksuun kyseisenä vuonna. Jos verottajan toimet ajoittuvat vuodenvaihteeseen, osa näistä maksuista voi mennä seuraavalle vuodelle. Silloin yhdessä erässä voidaan laittaa maksuun iso määrä.

Yksittäinen velallinen voi maksaa ulosottomaksunsa esimerkiksi alkuvuodesta, ja päätyä ulosoton asiakkaaksi uudelleen loppuvuonna velkojan toisen velkaerän takia.

Ulosottolaitos jaottelee asiakkaansa luonnollisiin henkilöihin (muun muassa yksityishenkilöt ja kuolinpesät) ja oikeudellisiin henkilöihin (muun muassa osakeyhtiöt, henkilöyhtiöt ja säätiöt). Minkkisen mukaan toiminimiyrittäjiä on sekä luonnollisissa henkilöissä että oikeudellisissa henkilöissä.

 – Jos sopimuskumppanina on luonnollinen henkilö ja lasku on osoitettu hänelle, silloin ulosotto koskee häntä. Esimerkiksi kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiönmiehen tapauksessa velka saatetaan laittaa maksuun luonnolliselle henkilölle sekä yritykselle.

Ennätysmäärä saatavia

Ulosotossa olevien luonnollisten henkilöiden määrä oli viime vuonna kasvussa. Syyskuun loppuun mennessä ulosotossa oli noin neljä prosenttia enemmän velallisia kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Ulosottolaitoksen ennusteen perusteella velallisten määrä voi tänä vuonna ylittää 600 000 rajan. Velallisista yli 90 prosenttia on yksityishenkilöitä.

Velkojat ovat tänä vuonna saamassa ennätyksellisen määrän ulosotosta tilitettäviä saatavia. Ulosoton perintätulos oli syyskuun lopussa 1,147 miljardia euroa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan velkojille tilitettävä määrä saavuttaa noin 1,4 miljardin euron tason, mikä olisi toteutuessaan kaikkien aikojen korkein tulos. Julkishallinnolle tilitetään tästä määrästä vuosittain noin 400 miljoonaa euroa maksamattomia veroja, sakkoja ja muita julkisia maksuja.