Kuntavaalit ovat yhä selkeämmin ”välivaalit” – Siitäkin huolimatta, että kunnissa tehdään edelleen iso osa esimerkiksi yrittäjien arkea ohjaavista päätöksistä

Vaalitutkija Sami Borg on tutkinut vaaleja työkseen jo pidemmän aikaa. Hän on tutkijana puolueeton, mutta ei silti mene asian kanssa niin pitkälle, että äänestäisi tyhjää, kuten tietää osan kollegoistaan toimivan. Hän itse äänestää aina varsinaisena vaalipäivänä, ja muutenkin vaalisunnuntaihin on ehtinyt muodostua maneerit. Illaksi hän kun tietää menevänsä Pasilan televisiostudioon. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa hän ehti keskustella vaaleista muutama viikko sitten.

Omalla kohdallani varma merkki vaalien lähestymisestä on, kun kaivan Sami Borgin yhteystiedot ja naputtelen hänelle haastattelupyynnön. Tampereen yliopiston vaalitutkija on vakiintunut tämän lehden vaaliasiantuntijaksi jo useampi vuosi sitten. Hän ei siis ylläty, kun kutsun itseni kylään, ainakin Teams-vierailulle.

Epidemian tola toukokuussa on sen verran hyvä, että vaalitutkija itse ehdottaa tapaamista ”verstaalla”. Yliopistolla ei totisesti ole ruuhkaa. Onnistun jopa löytämään vapaan pysäköintikiekkopaikan Pinni-rakennuksen edestä. Borgin tutkijankammio löytyy sieltä.

– Tuossa olit onnekas. Harvoin noita paikkoja aamukasin jälkeen on vapaana edes poikkeustilanteessa, ulko-oven avaamaan saapunut Borg toteaa. Matkalla työhuoneeseen vastaan ei tule ketään.

Ketä aikataulumuutos hyödytti?

Koronattomassa maailmassa tämä juttu olisi julkaistu huhtikuussa. Vaalit piti pitää tuolloin. Sami Borgin mielestä siirto oli hyvä ratkaisu.

– Mielestäni hallitus ja viranomaiset tekivät ihan oikein. He katsoivat loppuun asti, mikä tilanne oli, ja koska päätöksen tekoa saattoi venyttää, koko siirto toteutui mielestäni ihan tyylikkäästi, Borg kertoo ja mainitsee ison osan kollegoistaan olleen samaa mieltä.

– Kyllähän siitä mediassa koetettiin nostaa kohua, mutta nyt koko juttu alkaa olla jo unohdettu, hän myöntää. Varsinaisia siirron hyötyjiä tutkija ei osaa suoralta kädeltä sanoa.

– Heti siirtopäätöksen jälkeen näytti siltä, että tämä sataisi perussuomalaisten laariin, mutta ei se tuoreimpien gallupien mukaan pidä ehkä paikkaansa, Borg kertoo ja tuumaa heti perään, että suurin voittaja oli kunnallinen kansanvalta. Vanhemmista äänestäjistä usea olisi saattanut jättää alkuperäisellä aikataululla toimittaessa äänestämättä.

– Isosta erosta prosentissa ei varmasti puhuta, mutta tasapuolisuuden kannalta tämä oli reilu ratkaisu. Nyt merkittävä osa äänioikeutetuista on ehditty rokottaa. Hän pitää hyvänä myös päätöstä siitä, että ennakkoäänestysaika laajennettiin kahteen viikkoon.

Nyt ei keskitytä pelkästään koronaan

Lykkäyspäätös oli siinäkin mielessä onnistunut, että vaalikeskusteluissa ei ole nyt juututtu pelkkään koronaan.

– Kun Ylen puheenjohtajatenttejä on katsonut, niin sisällöltään ne ovat jo alkaneet muistuttaa normaalia käytäntöä. Se on erinomaisen hyvä asia, koska kunnanvaltuustoissa ehditään seuraavan neljän vuoden aikana tehdä aika paljon muutakin kuin korona-aiheisia päätöksiä, Borg kertoo.

Vaalituloksista Borg ei halua tehdä minkäänlaisia ennusteita, mutta sen sijaan hän on suostunut antamaan Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle tutkijan näkövinkkeliä esimerkiksi yrittäjille keskeisistä vaaliteemoista ja vaikkapa äänestysinnokkuudesta. Nykyajan kuntavaaleihin liittyen Borgilla on ehkä koko valtakunnan kattavin tieto. Sami Borg teki vuoden 2017 kuntavaaleista Kunnallisalan kehittämissäätiön stipendillä hyvin kattavan tutkimuksen, jonka laajuisia oli aiemmin tehty ainoastaan eduskuntavaaleista.

Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi, mitkä asiat selittävät valitsijoiden äänestyspäätöksiä, kuinka äänestysaktiivisuus korreloi paikkakunnan asukasmäärän tai valitsijoiden iän ja sukupuolen kanssa ja millainen vaikutus medialla on äänestyskäyttäytymiseen.

Kuntavaaleissa ehdokas tunnetaan usein henkilökohtaisesti

Tutkimuksesta paljastui useampiakin kiinnostavia löytöjä, kuten esimerkiksi se, että edellisten kuntavaalien äänestäjistä lähes joka toinen eli 44 prosenttia tunsi äänestämänsä ehdokkaan henkilökohtaisesti. Tai vaikkapa se, että ratkaisevimpia ehdokasvalintojen syitä olivat tutkimuksen mukaan puolestaan ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys hoitaa asioita, luotettavuus sekä ehdokkaan näkemykset ja kannanotot. Myös se nousi esiin, että kansalaisten mielestä kuntavaalien alla keskitytään turhan paljon valtakunnallisiin asiakysymyksiin.

– Tällä tarkoitetaan vaikkapa sellaisia teemoja kuin maahanmuutto tai ilmastomuutos. Toki ne ulottuvat kunnallispolitiikkaankin mutta enimmäkseen ne mielletään valtiollisen tason asioiksi. Viime kuntavaaleissa keskustelluimmat vaaliteemat olivat sote-uudistus ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen sekä talous ja työllisyys, jotka olisivat yhtä hyvin käyneet teemoiksi myös eduskuntaa valittaessa.

Haastava paikallisuus

Ne kuntavaaleissa varsinaisesti päätettävät asiat jäivät neljä vuotta sitten monen mielestä liian pieneen rooliin, eivätkä muutokset median käyttötavoissa ole sen jälkeen ainakaan vähentäneet ongelmaa siitä, miten kuntavaalien paikalliset asiat pääsisivät kunnolla esiin. Yhä suurempi osa uutisista seurataan valtakunnallisista medioista ja sähköisistä kanavista, mikä tekee paikallisten asioiden seuraamisesta yhä hankalampaa.

Paikallislehdet jäävät usein auttamattomasti takamatkalle resurssisyistä. Sosiaalisessa mediassa puolestaan paikallista keskustelua käydään yleensä täysin villin lännen säännöillä, mikä ei sekään ole usein kovin mieltä ylentävää seurattavaa. Mitään yksinkertaista ratkaisua asiaan tutkimuksessakaan ei esitetä.

Välivaalirooli korostuu

Vaikka kuntavaaleissa jaetaan poliittista valtaa liki 300 Manner-Suomen kunnassa, valtakunnallinen vaalikiinnostus kohdistuu paljolti puolueiden koko maan vaalikannatukseen suhteessa kannatusmittauksiin. Se on omiaan korostamaan kuntavaalien roolia eduskuntavaalien ”välivaaleina”. Analysointia hankaloittaa merkittävästi sekin, että Manner-Suomessa käydään 293 eri vaalit. Niissä jokaisessa on osin omat teemansa. Esimerkiksi Pirkkalassa tai Kangasalla mahdollinen raitiovaunuliikenne on varmasti kesäkuun vaalien ykkösteemoja, kun taas Sastamalassa tai Virroilla polttavat kysymykset eivät taatusti liity raitiovaunuihin.

Borgin mukaan presidentin valtaoikeuksen kaventaminen on sekin entisestään korostanut juuri eduskuntavaalien merkitystä. Suomen osalta isot linjat ratkotaan Arkadianmäellä, ja pääministeri on nyt paljon voimakkaampi pesti kuin vielä neljännesvuosisata sitten.

– Kyllä kuntavaalit ovat entistä selkeämmin välivaalit, josta kertoo myös niiden äänestysprosentin jumittuminen vajaaseen 60 prosenttiin.

Ehdokasmäärä on kaukana huippuvuosista

Sami Borgin mukaan puolueet ovat vainunneet sen, että media on kiinnostunut ehdokasmääristä. Niinpä niiden julkistamisesta on tullut tärkeä osa tämän päivän poliittista kampanjaa. Kaikkiaan kuntavaaleissa on nyt reilut 30 000 ehdokasta. Se on kaukana 1980-luvun huippuvuosista, jolloin ehdolla koko maassa oli tuplasti enemmän ehdokkaita. Ehdokasmäärien väheneminen on osaltaan laskenut myös äänestysprosenttia.

– Isommasta ehdokasmäärästä kun löytyi todennäköisemmin henkilökohtainen tuttu, jota äänestetään ei-tuttua ehdokasta varmemmin. Tämä näkyy myös siinä, miksi pienemmissä kunnissa äänestysprosentti on isoja korkeampi, Borg kertoo. Tutkijan oma havainto on, että etenkin perussuomalaiset olivat nyt ehdokashankinnassaan hyvissä ajoin liikkeellä.

– Muistan, että ensimmäisen ehdokkaita hakevan mainoksen kuulin radiosta jo viime syksynä. Tietysti myös oppositioasema sekä korkea kannatus auttoi heidän ehdokashakuaan.

Eroja löytyy

Borgin mukaan puheella siitä, että puolueet olisivat liian samankaltaisia, ei ole katetta. Viimeksi tämä kävi ilmi hiljattain, kun Borg opiskelijoidensa kanssa vertaili Tampereen neljän suurimman puolueen ehdokkaiden kuntavaalikonevastauksia.

– On turha väittää, etteikö puolueiden välillä olisi eroa. Vastauksissa oli hyvin isoa hajontaa eri puolueiden välillä, mikä on äänestäjän kannalta toki hyväkin. Samoja perustavanlaatuisia eroja on pulpahdellut pintaan myös Yleisradion tuoreissa puoluejohtajahaastatteluissa.

– Sen mitä nyt olen näitä puheenjohtajatenttejä katsonut, niin kovin vähän niissä on ollut yllätyksiä. Esimerkiksi Sanna Marinin puheissa painottui kovasti perusturva, vanhustenhuolto ja varhaiskasvatus, juuri kuten odotella saattoi. Jussi-Halla-aholla taas nousivat esiin maahanmuuttoon liittyvät asiat ja niin edelleen.

Taloudesta voitaisiin puhua enemmänkin

Borg korostaa, että tätä haastattelua tehtäessä toukokuun puolivälissä varsinaiset kampanjat ja keskustelut ovat vasta alkumetreillä. Toden teolla keskustelu esimerkiksi taloudesta ja työllisyydestä olivat tuolloin vasta käynnistymässä.

– Ne ovat kuitenkin sellaisia ydinteemoja, joita on vaikea ohittaa missään vaaleissa, Borg kertoo. Koronan vuoksi moni kunta sai valtiolta sen verran ruhtinaallisesti tukia, että ylsi viime vuonna varsin kelvollisiin lukuihin. Sami Borg ymmärtää tuet, mutta muistuttaa, että pysyvästi niillä ei kuntatalouden ongelmia ole ratkaistu.

– Päätökset koronatuista tehtiin sellaisessa vaiheessa epidemiaa, että odotukset tulevasta olivat paljon synkemmät. Sinänsä ne tulivat tarpeeseen, mutta uskon, että viimeistään 2023 kunnissa kuitenkin palataan karuun arkeen, joten siinä mielessä näistä asioista olisi hyvä puhua myös nyt vaalien alla. Meillä oli jo valmiiksi taloudellisesti heikossa kunnossa olevia kuntia ennen koronaakin.

Kaksoiskuntalaisuus ja kuntaveron progressio ovat aika kaukaa haettuja avauksia

Mitään järisyttäviä yllätyksiä vaaleja edeltävissä keskusteluissa Borg ei ole tullut esiin. Muutamia yksittäisiä vaaliheittoja kylläkin. Sellaisesta esimerkkinä hän pitää vaikkapa pääministerin televisiopuheessa nostamaa kuntaveron progressiota.

– Kyllähän meillä kuntavero tosiasiassa on jo sillä tavalla oikeudenmukainen, sillä enemmän tienaava maksaa myös selvästi enemmän kunnallisveroa, Borg huomauttaa. Jonkin verran vaalien alla palstamillimetrejä on saanut myös kaksoiskuntalaisuus, mutta senkin toteutuminen on Borgin mukaan hyvin kaukana.

– Kyllähän siihen on asiantuntijapuheissa aikalailla törmätty, lähinnä siitä syystä, että se on äärimmäisen vaikea toteuttaa. Jos kunnallista itsehallintoa kunnioittaa, kuntien pitää päättää veroista jatkossakin. Jos oikeasti tulisi tilanne, että kuntalainen maksaisi veroa kahteen kuntaan, aika vaikea minun on sen toimivuuteen uskoa. Sekä kunnat että kuntalaiset alkaisivat taktikoimaan uudessa tilanteessa.

Muuttuva yrittäjyys

Sami Borg uskoo, että yrittäjyys itsessään on ihan kelpo vaaliteema. Se kun liittyy aivan oleellisesti sekä talouteen että työllisyyteen. Borgin mukaan yrittäjyyteen kohdistuva asenneilmasto on muuttunut vuosien saatossa entistä positiivisempaan suuntaan.

– Se on noussut esille myös tutkimuksissa, että kuntien yrittäjämyönteisyys koetaan nykyään tärkeäksi läpi puoluerajojen, Borg huomauttaa ja lisää, että suhtautumista yrittämiseen on ohjannut myös työelämän murros.

– Yrittäjä ei enää olekaan välttämättä se keskisuuren tai suuren yrityksen omistaja vaan yhä useammin pien- tai yksinyrittäjä. Varsinkin asiantuntijatyössä on paljon ammatteja, joissa toimitaan nykyään yritysmuotoisesti. Itse olen huomannut tämän etenkin lasteni sukupolvissa, tutkija kertoo. Yrittäjäkentän heterogeenisyys on hänen mukaansa sekä haaste että mahdollisuus.

– Poliittisesti yhtenäistä ääntä yrittäjäkentästä on vaikea löytää. Toisaalta kun puhutaan pk-yrityksistä, aika paljon samoja intressejä niillä voi olla esimerkiksi verotukseen liittyen. Lisäksi näen, että monipuolisena ryhmänä yrittäjien asialle löytyy puoltajia muualtakin kuin niistä perinteisistä ”yrittäjäpuolueista”, Borg tiivistää. Eikä sekään tutkijaa yllätä, että yrittäjäehdokkaita löytyi nyt entistä useammin myös poliittisen janan vasemmalta laidalta.

Yhden puolueen vaalivoitto näyttää varmalta

Borg uskoo tulevien vaalien noudattavan sitä totuttua rataa, että oppositio tulee nostamaan kannatustaan hallituspuolueiden kustannuksella. Tämä kun on likipitäen luonnonlaki. Etenkin keskustan kannattajille moni hallituksen tekemä päätös on ollut melkoista kalkinjuontia, joka on näkynyt myös kannatusmittauksissa. Toisaalta oppositio on onnistunut omassa tehtävässään eli hallituksen vastustamisessa, olipa siihen aihetta tai ei.

– Oppositio pitää yllä hallituksen ”epäonnistumisia” ja saa siitä hyvää kannatusnostetta kertomalla, kuinka tämä ja tuo asia olisi pitänyt tehdä, Borg kertaa.

Isoimmat oppositiopuolueet eli kokoomus ja perussuomalaiset lähtevätkin vaaleihin varsin lupaavista asetelmista. Etenkin perussuomalaisille on tulossa merkittävästi suurempi äänisaalis kuin viimeksi. Silloiset kuntavaalit osuivat puolueelle hankalaan paikkaan. Siirtolaiskriisistä oli vasta pari vuotta ja muutenkin hallitusvastuun vaikutuksesta puolue oli kannatusalhossa. Lopputulos oli limbo.

– Timo Soini oli ilmoittanut jo luopuvansa puheenjohtajuudesta, mutta Halla-ahon valinta ja sitä seurannut jakaantuminen oli edessä. Kuntavaaleihin PS lähti kuitenkin jos ei nyt rampana ankkana, niin melkein ainakin, hän kertoo. Koko Suomessa perussuomalaiset jäi kuntavaaleissa 8,8 prosentin kannatukseen ja esimerkiksi Tampereella se tippui peräti 6,2 prosenttiin.

Illalla kutsuu Pasila

Sami Borg kertoo itse käyttävänsä äänioikeuttaan aina vaalipäivänä.

– Ja sen jälkeen käydään vaalikahvilla vaimon kanssa. Aiemmin, kun lapset olivat vielä pienempiä, otimme heidät mukaan, hän kertoo. Äänestys ajoittuu usein aamupäivään, sillä illaksi Sami Borg lähtee Helsinkiin hommiin. Yleisradion vaalilähetyksissä Borg kuuluu jo kutakuinkin vakirekvisiittaan. Hän aloitti vaalikommentoinnin radiossa jo 1994.

– Vaalipäivänä olen siitä lähtien ollut Pasilassa, muistaakseni joitakin eurovaaleja lukuun ottamatta.

Teksti ja kuva: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 8.6.2021