16.10.2020 klo 15:06
Uutinen

Laakereillaan ei passaa levätä

Kiteen Yrittäjien artikkeli Pohjois-Karjalan Yrittäjien 80-vuotisjuhlajulkaisusta.

Pääkuva: Reima Luukkaisen visioissa yrittäjän ja yrittäjäjärjestön tulevaisuuden näkymät ovat muutostarpeiden sävyttämiä.


Kiteen Yrittäjät ry
Perustettu 2.12.1951

Sukunsa perinteitä puutarha-alan yrittäjänä jatkava Reima Luukkainen ei usko ihmisten arvomaailman muuttuvan lähivuosikymmenten aikana. Kansalaiset haluavat elää palvelujen lähellä.

Yrittäjän käyttäytymistä ohjaavat vielä 2050-luvullakin samat lainalaisuudet kuin tänä päivänä. Silloinkin hän joutuu miettimään keinoja kulujen pienentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Elättääkseen itsensä ja mahdolliset työntekijänsä sekä kehittääkseen yritystoimintaansa hänen on saatava viivan alle jäämään jotain.

Suurena trendinä on ja pysyy suuruuden ihannointi. Siitä seuraa, että ihmisillä on jatkuvasti hinku kaupunkeihin. Samaa rataa kehitys kulkee monen yrityksenkin kohdalla; mennään sinne, missä valtaosa asiakkaista on ja missä on potentiaalia kasvaa. Tuotannollisessa toiminnassa suuruuden edut ovat edelleen tärkeässä roolissa kilpailuetua hankittaessa.

Suomessa on jo pitkään ollut muotina ulkoistaa lähes kaikki mahdollinen, on keskitytty ydintoimintoihin. Tästä joudutaan varmasti tulevaisuudessa vetäytymään hieman takaisin. On tullut aika panna pakkia päälle ja kotiuttaa toimintoja ja tuotantoa joiltain osin. Pitää kokeilla, onnistutaanko jättämään entistä suurempi osa tuotteen tai palvelun lisäarvosta oman katon alle.

Kuluneen vuoden aikana luontoäitikin on näyttänyt voimansa ja todistanut, että varsinkin ulkomailla tehtäviin operaatioihin ja maailmanlaajuisesti keskittyneeseen tuotantoon voi liittyä yllättäviä riskejä. Toisaalta pandemian talousvaikutukset laittavat tulevaisuudessa maailmantalouden niin sekasortoiseen ja haastavaan tilanteeseen, että on vaikea kuvitella suurteollisuuden pysyvän kalliin tuotantokustannuksen Suomessa.

Näköpiirissä ei ole myöskään mitään sellaista, mikä saisi aikaan väen vähenemistä potevien pienten paikkakuntien nopean uuden kukoistuksen.

Kehityksen kulkua tuskin pystyisivät muuttamaan edes Kiteelle viiden vuosikymmenen takaa tutut teollisuuden jackpotit. Paikkakunnalla asuva väki vähenee, vaikka alueelle saataisiin uutta teollisuutta ja työpaikkoja. Vaikutukset näkyvät selvimmin palvelualalla, mutta laakereillaan ei passaa levätä muissakaan yrityksissä.

Itsensä hengissä pitävä yrittäjä toivoo muutosta tapahtuvan myös työmarkkinoiden ajattelutavassa. Hän hakee yhteistyökumppaneikseen rautaisia moniammattilaisia, kumppaneita, jotka ovat valmiita pistämään itsensä likoon ja tarttumaan työhön kuin työhön.

Ammatillisessa koulutuksessa kurssia on jo käännetty siirtämällä opetusta kouluista työpaikoille. Tältä osin Reima Luukkainen nostaa varoittavan sormen pystyyn.

– Käytännön taitojen oppimista tarvitaan, mutta siitä ei voi lähteä, että opetuksen kustannuksia siirretään yritysten maksettavaksi. Uudistuksia tehtäessä on pidettävä mielessä, että kiireinen yrittäjä elää bisneksen ehdoilla, eikä häneltä liikene aikaa, eikä välttämättä osaamistakaan perusopetuksen antamiseen.

Yritykseen tullessaan nuorella on jo oltava hallussa esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen, kielitaitoon ja omaan alaansa liittyvät perusasiat, joiden päälle voidaan ruveta vahvistamaan ammattitaitoa.

Entäpä yrittäjäjärjestön tulevaisuus? Reima Luukkainen uskoo, että yrittäjien etujen ajajana se elää ja voi hyvin vielä 2050-luvullakin. Urautumiseen ei silti tälläkään saralla pidä sortua. Valtakunnallista edunvalvontaa tarvitaan ja paikallistasolla kynnys on pidettävä matalana ja toimittava niin, että jokainen yrittäjä kokee yhdistyksen yhteisten etujen ajajana omakseen. Pienten paikkakuntien järjestöjen on tulevaisuudessa yhdistettävä toimintaansa saadakseen äänensä kuuluville.

Yrittäjien ääni kuuluu kunnalliselämässäkin

Kiteen yrittäjäyhdistyksellä on koko historiansa ajan ollut halu vaikuttaa kotiseutunsa kehittämiseen myös kunnallishallinnon kautta.

Jo toiminnan alkuvaiheessa otettiin reippaasti kantaa kunnalliselämään. Yrittäjien mielestä veroäyrin hinta oli noussut jatkuvasti ja kunnan johdolta puuttui kykyä hoitaa niin hallinnollista kuin taloudellistakin puolta.

Muutosta oli saatava aikaan. Reseptiksi esitettiin yrittäjien edustajien valitsemista valtuustoon.

Tällä hetkellä äänitorvena toimivat mm. Unto Väkeväinen ja Kari Sutinen. Heidän kauttaan yrittäjien intressit ovat tulleet kuulluiksi niin valtuusto-, hallitus- kuin lautakuntatasollakin.

Väkeväisen ja Sutisen mukaan Kiteellä elettiin pitkään 1970-luvulle ajoittuneen teollistumisbuumin lumoissa. Isoja teollisuusyrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja arvostettiin, mutta pk-yritysten arvostamisesta ei voi sanoa samaa.

Kuluneen vuosikymmenen aikana tilanne on muuttunut. Kun suuryritysten synnyttäminen on osoittautunut ylivoimaiseksi tehtäväksi, ovat pienetkin yritykset saaneet niille kuuluvan arvon.

Kunnallisen luottamishenkilön rooliin kuuluu viestien vieminen kansalaisilta pöytiin, missä kotikuntaa koskevia päätöksiä tehdään. Yrittäjiltä tullut palaute on viime vuosina jäänyt vähiin. Sitä on tullut lähinnä kiinteistöverosta ja lupamenettelyn hitaudesta.

Viimeksi mainittu ongelma on Väkeväisen ja Sutisen mielestä korjattavissa helposti. Selvät asiat pitäisi ratkaista nopeasti virkamiespäätöksellä ilman aikaa vieviä hallintokiemuroita.

Maankäytön osalta Kiteellä ei ole tarvinnut puheita pitää. Siltä osin asiat ovat olleet kunnossa, eikä yrittäminen ole kenenkään kohdalla jäänyt tontista kiinni.

Kummankin luottamushenkilöuraan mahtuu aika, jolloin Kiteen oli tehtävä kovia ratkaisuja taloutensa parantamiseksi. Julkisuutta tuli roppakaupalla koko valtakunnan korkeimman veroprosentin takia.

Kipeät ratkaisut oli pakko tehdä. Iso osa yrittäjistäkin oli ne valmis hyväksymään, mutta kielteistäkin palautetta tuli. Positiivista palautetta sen sijaan on tullut paljonkin, kun veroprosenttia alettiin lupausten mukaisesti talouden tervehdyttyä alentaa.

Niin Väkeväinen kuin Sutinenkin ovat yhtä mieltä siitä, että talouskurimus oli opettavaista aikaa. Se opetti strategiatyön tärkeyden sekä sen, että sovituista päätöksistä on pidettävä kiinni. Niin ikään se opetti, että kirjanpidon on aina oltava ajan tasalla samalla tavalla kuin yrityksissäkin.

Kiteellä on käyty paljon keskustelua myös kuntaimagosta. Se on tärkeä asia etenkin paikkakunnalle muuttoa harkitseville yrityksille. Imagon merkitys on pidettävä aina mielessä niin kunnallishallinnossa kuin henkilökohtaisissa kannanotoissakin, Väkeväinen ja Sutinen painottavat.


Kari Sutisen ja Unto Väkeväisen tehtävänä on ollut jo vuosikaudet toimia yrittäjien äänitorvena kaupungin hallinnossa.

On avartavaa vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa

Kiteen Yrittäjien tavoitteena on järjestäytymisasteen pitäminen korkealla. Mahdollisimman monen paikallisen yrittäjän toivotaan olevan yhdistyksen jäsen.

Sähköalan yrittäjäksi 1990-luvun taitteessa ryhtynyt Raimo Timoskainen täytti kirjaimellisesti yhdistyksen toiveen. Hän liittyi jäseneksi pari kuukautta toiminnan aloittamisen jälkeen ja hallituksen jäsen hänestä tuli liki kahden vuosikymmenen ajaksi.

Timoskainen on yrittäjäyhdistyksen jäsenenä sikäli mielenkiintoinen tapaus, että hänellä on ammattiyhdistystausta. Luottamusmiehenäkin hän ehti olla vuosikaudet ennen oman yrityksen perustamista.

Roolin vaihtuminen työntekijästä yrittäjäksi ei tuottanut ongelmia. Ristiriitaisia tunteita hän sen sijaan myöntää kokeneensa yrittäjäuran alkuvaiheessa talouslaman iskiessä voimalla joka paikkaan.

– Työtilaukset olivat vähissä, eikä laskutettavaa ollut. Oli pakko kääntyä sosiaalitoimiston puoleen toimeentulon turvaamiseksi.

– Muistan hyvin, mitä minulle silloin esitettiin. Sain selkeän neuvon: Lopeta yritystoiminta, mene työvoimatoimistoon ja hakeudu työttömäksi työnhakijaksi.

– Onneksi en ottanut vinkistä vaarin, vaan uskoin parempaan huomiseen. Näin jälkikäteen voin kiittää itsenäni, että pidin pääni ja jatkoin valitsemallani tiellä.

Oma yhdistys on Timoskaisen mielestä yrittäjille tärkeä foorumi. Se tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja luoda kontakteja.

– On avartavaa käydä mielipiteiden vaihtoa itseä ja yrittäjäkollegoita kiinnostavista asioista. Keskinäiset palaverit ovat henkireikä arkisen aherruksen keskellä ja ovat erilaisten vapaa-ajanrientojen ohella omiaan lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän sanoo.

Taloudellisen hyödyn hän sanoo konkretisoituvan lähinnä siinä, että järjestöön kuulumalla saa pidettyä itsensä ajan tasalla mm. verotustietouden osalta.

Yrittäjien hallituksessa toimiessaan hän kertoi pohtineensa yrittäjien asioita myös edunvalvonnan näkökulmasta. Päällimmäisenä tavoitteena hänellä oli yritystoimintaan liittyvien pakollisten sivukulujen pienentäminen.


Raimo Timoskainen

Teksti ja kuvat: Jouko Väistö


Pohjois-Karjalan Yrittäjien 80-vuotisjuhlajulkaisua pääset lukemaan täältä >

googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_1’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_4’); });