Lausunto esitykseen Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavaiseksi palveluverkoksi
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen lähtökohta ovat olleet perustason palveluiden saatavuuden parantaminen sekä integraation edistäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Tiedetään, että saatavuuden heikkeneminen peruspalveluissa kasvattaa erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta. Merkittävin osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista taas tulee erikoissairaanhoidosta. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta väistämättä. Ikärakenteen ohessa epäsuhta perustason ja erityistason palvelujen välillä on merkittävin sote-kustannuksia kasvattava tekijä maassamme.
Esitetty Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkouudistus keskittyy voimakkaasti palveluyksiköiden karsintaan maakunnassa. Keski-Suomen Yrittäjät näkee, että pelkät seinät eivät takaa palveluiden aitoa saatavuutta, mutta mikäli seinien karsimiseen löydetään perusteet kustannuksista sekä työvoimaan liittyvistä tekijöistä, on tosiasiallisesti ja yhtä aikaa rakennettava muulla tavoin saavutettavat ja laadukkaat palvelut koko maakunnan asukkaille – verkossa, liikkuen ja jalkautuen. Uudet palvelutuotannon tavat tulee viestiä selkeästi ja niistä tulee tehdä korostetun saavutettavia käyttäjille. Saavutettavuus sekä käyttäjäkokemus tulee asettaa keskeisiksi tavoitteiksi, niitä tulee mitata ja tuloksiin tulee reagoida jatkuvasti.
On viitteitä siitä, että erityisesti palveluverkkoesityksen versiossa 2 palveluyksiköiden karsinta menee liian pitkälle. Herää kysymys, onko palveluverkko enää tarkoituksenmukainen asukkaiden kannalta. Voimmeko tosiasiallisesti puhua tasa-arvoisista palveluista kaikille hyvinvointialueen asukkaille asuinpaikasta riippumatta? Pystytäänkö digipalveluilla sekä liikkumalla ja jalkautuen korjaamaan vajetta? Onko tällaista resursointia aidosti mahdollista tehdä esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta? Jos luottamus palvelujen saatavuuteen rapautuu, vaikuttaa se asukkaiden elämisen mahdollisuuksiin eri puolilla Keski-Suomea ja suoraan myös yritysten sijoittumis- ja investointihalukkuuteen.
Datapohjaisesti tiedetään, että ihmisten sairastavuus ja muut palvelutarpeet vaihtelevat seutujen ja kuntien välillä. Data tulee huomioida palveluverkkoa rakennettaessa. Nämä tarpeet eivät muutu, olipa palveluverkko minkä muotoinen tahansa. Mikäli keskittämiseen päädyttäisiin, on jäljelle jäävien yksiköiden kehittämisessä huomioitava erilaiset ja kasvavat palvelutarpeet, jotta niihin pystytään vastaamaan. Esitämmekin huolemme jäljelle jäävien yksiköiden tarkoituksenmukaisesta resursoinnista. Jo nykytilanteessakin havaitaan ruuhkautumista kyseisissä yksiköissä.
Asukkaiden, yritysten ja elinvoimatoimijoiden huolet paikallisesti tulee ottaa vakavasti huomioon valmistelussa. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tekee kukin omista lähtökohdistaan, yhtä kaavaa ei ole. Elinvoima ja verotulojen virta syntyvät itsenäisten toimijoiden päätösten seurauksena. Vaikuttamismahdollisuudet ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat erittäin tärkeitä, erityisesti kun päätökset vaikuttavat ihmisten ja yritysten arjen toimintaedellytyksiin keskeisesti.
Seudullisessa tarkastelussa Keski-Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että maakunnan rajaseutujen ääni otetaan huomioon ja palvelutuotantoa näillä seuduilla kehitetään korostetusti käyttäjien ääntä kuunnellen. Kysymme jopa, että olisiko mahdollista ottaa tarkasteluun asukkaiden valinnanvapaus palveluissa ja tarvittaessa hyvinvointialueen rajojenkin yli?
Palvelutuotannossa ja sen uudistamisessa Keski-Suomen Yrittäjät korostaa moni-tuottajuuden merkitystä sekä kustannusten kasvun hillinnän että alan innovatiivisuuden näkökulmasta. Terve kilpailu jalostaa, luo kannustimet uuden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja saa tekemään uuden todeksi arjessa. Monopolistinen tuotanto puolestaan kasvattaa kustannuksia, passivoi ja heikentää laatua.
Eri tuotantotapojen vertailussa ja valinnassa palveluittain on keskeistä mahdollisuus vertailla kokonaiskustannuksia keskenään tuotantotapojen välillä. Oman tuotannon kustannusten laskennassa Keski-Suomen hyvinvointialueella on havaittu haasteita, jotka rajoittavat koko toimialan kehittämistä alueellamme. Keski-Suomen Yrittäjät vaatii hyvinvointialueen oman tuotannon kustannusten avaamista ja kaikkien tuotantoon liittyvien kustannusten sisällyttämistä laskelmiin. Kiitämme palveluverkkoesityksessä ympärivuorokautisen palveluasumisen tuotannon painopisteen siirtymistä julkisesta yksityiseen.
Uusia ratkaisuja pohdittaessa Keski-Suomen Yrittäjät kannustaa tekemään sen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tavoitteellisesti yhdessä alusta alkaen hyvinvointialueen strategiaan kirjatun kumppanuuden mukaisesti. Lopputuloksesta tulee tehokkaampi sekä laadukkaampi, ja koko elinvoiman kannalta olennaiset toimijat sitoutuvat investoimaan Keski-Suomeen. Näemme, että strategiaan kirjattu kumppanuus ei vielä toteudu täyden potentiaalinsa mukaisesti.
Datan pohjalta tiedetään, että sote-kustannusten kasvun hillintä koostuu valtaosin muusta kuin rakennetusta palveluverkosta. Keski-Suomen Yrittäjät kysyy, onko muihin kustannusten kasvun hillintäkeinoihin kiinnitetty riittävästi huomiota ja miten niihin aiotaan panostaa jatkossa? Kannustamme tehokkaamman palveluarjen kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen henkilöstön, alan yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Hyvä ja vastuullinen johtajuus voisi olla erityinen kilpailutekijä Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Lisätiedot:
Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, p. 050 563 7780
