YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Leijamaan pariskunta myy yritystään ja haluaa eläkkeelle, mutta heillä on edessään yksi este
Päivi Leijamaa on pyörittänyt kultasepänliikettä miehensä kanssa nelisenkymmentä vuotta.
10.9.2025 klo 07:01
Uutinen

”Lomat ja sairaslomat jäivät pitämättä” – Kultasepänliikettään myyvä Leijamaan pariskunta toivoo pääsevänsä eläkkeelle, mutta pankki on eri mieltä

Tämä teksti on konekäännetty.

Yrittäjät uskovat, että kannattava kivijalkaliike kiinnostaa ostajia.

Kotkan Karhulassa sijaitsee perinteikäs kultasepänliike, jonka yrittäjät toivovat pääsevänsä viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

– Tässä olisi jollekin hyvä liike ja valmis leipäpuu, kun vaan saisi jonkun jatkamaan toimintaa. Oma suunnitelmamme on siirtyä eläkkeelle ja tehdä kaikkea sellaista, mikä ei yrittäjän ole ollut mahdollista. Lomat, pekkaspäivät ja sairaslomat ovat pitämättä. Mökillekin voisi mennä ja olla siellä vähän pidempään, Päivi Leijamaa, 68, kertoo.

Hän pyörittää yritystä yhdessä miehensä Jukka Leijamaan, 67, kanssa. He ovat korona-ajan jälkeen pyörittäneet yritystä kahdestaan.

Pariskunta osti aikanaan liikkeen edelliseltä omistajalta. Ensi vuoden keväällä yrittäjyyttä tulisi täyteen 40 vuotta. Myyntiä on harkittu parisen vuotta, mutta tänä vuonna miettimisestä siirryttiin konkretiaan.

– Kannattava yritys, lainat maksettu ja tavarat omia, yrittäjä tiivistää.

Ostajaa ei ole vielä löytynyt, vaikka lupaavia neuvotteluja on käyty. Yleisin syy prosessin tyssäämiseen on kielteinen rahoituspäätös.

– Finnveran takauksen saisi, mutta silti pankki ei myönnä lainaa. Ostaja kyllä tietää, mitä on ostamassa, mutta rahoitusta ei heru.

Karhulan Helmi on kommandiittiyhtiö. Pariskunta on saanut yrityksen myyntiprosessiin apua paikalliselta Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorilta, josta on ohjeistettu muuttamaan yritysmuoto osakeyhtiöksi, jos ja kun yrityskauppa toteutuu. Heikkoon taloustilanteeseen yrittäjät eivät halua vedota.

– Niitä, jotka uskaltavat ottaa riskiä ja lähteä yrittäjiksi, ei kasva puussa. Taloustilanne voi olla toiselle hyvä ja toiselle huono. Ei yrityskauppa tarvitse toteutuakseen kuin yhden ostajan, Päivi Leijamaa muistuttaa.

– Unelmaostaja on henkilö, joka jatkaa meidän tekemää polkua ja muuttaa sen tähän päivään. Mitään neuvoja en ala antamaan. Jokainen tekee asiat omalla tavallaan. Niin mekin olemme tehneet.

”Jos asiakas tuo vaihdossa kultaesineen, sen hinta on saattanut nousta 30 prosenttia.”

Päivi Leijamaa, yrittäjä

Kullan hinta puhuttaa

Yksi asia on ollut viime aikoina asiakkaiden kielen päällä. Kullan hinta on kivunnut jopa ennätyslukemiin. Leijamaan liikkeessä se on näkynyt siinä, että kultaa pyritään enemmän myymään kuin ostamaan.

– Kansa putsaa varastojaan. Olemme tehneet paljon uusia koruja asiakkaiden tuomista vanhoista kultaesineistä. Suunnittelen uuden korun esimerkiksi mummun sormuksesta. Se sulatetaan ja siitä syntyy esimerkiksi riipus, joka annetaan rippilahjaksi. Asiakas maksaa tällöin vain työstä, eikä tarvitse ostaa uutta kallista korua. Yhä isompi joukko asiakkaita on herännyt siihen, että niinkin voi tehdä.

Kullan hinta on pakottanut yrittäjän nostamaan hyllyssä olevien, aiemmin edullisemmalla hinnalla sisään ostettujen kultaesineiden hintaa.

– Jos asiakas tuo vaihdossa kultaesineen, sen hinta on saattanut nousta 30 prosenttia. Siksi myös myynnissä olevien tuotteiden hinta täytyy päivittää käyvän hinnan tasolle, jotta varaston arvo ei laske, Leijamaa selvittää.

Hintakehitys on siirtänyt asiakkaiden kiinnostuksen hopeisiin koruihin. Leijamaa muistaa takavuodet, jolloin lähes kenellä tahansa oli varaa ostaa kultakoru. Nyt tilanne on aivan toinen.

– Tällä hetkellä pieni kultainen sydänriipusketju maksaa yli 200 euroa. Jos ollaan ostamassa rippilahjaa ja koru maksaa 400–500 euroa, kyllähän se kysyntään vaikuttaa. Silloin joudutaan toteamaan, ettei nyt ole varaa kultakoruun. Alle 500 eurolla saa jo melko ison hopeakorun.

Nämä asiat vaikuttavat yrityksen arvoon

Jos yritystä ollaan myymässä henkilölle eikä toiselle yritykselle, liiketoiminta hinnoitellaan useimmilla toimialoilla 2–5 kertaa yrityksen käyttökatteen suuruiseksi. Se vastaa käytännössä 2–5 vuoden takaisinmaksuaikaa. Kyseinen hintataso määräytyy pääasiassa rahoittajien lainaehtojen perusteella, mikä vaikuttaa merkittävästi pienten yritysten yleiseen hinnoittelurakenteeseen. Ostajan mahdolliset synergiaedut voivat nostaa kauppahintaa huomattavasti.

Kattava analyysi on tärkeässä roolissa myytävän yrityksen hinnoittelussa. Liian alhainen hinta on epäreilua pitkän työn tehnyttä yrittäjää kohtaan. Toisaalta epärealistisen korkean hinnan myötä kaupat jäävät tekemättä, ja monelle yrittäjälle hinnan laskeminen voi tuntua vaikealta.

Yrityksen hintatasoa voivat nostaa esimerkiksi ylimääräisten rönsyjen siivoaminen, toiminnan dokumentointi ja systematisointi sekä liiketoiminnan tekeminen riippumattomaksi omistajasta.

Kirjanpidon ja talouden kuntoon laittaminen on ensisijaisen tärkeää yrityksen hinnoittelun kannalta. Myyjän on hyvä arvioida yrityksen toimintaa ja prosesseja kriittisesti sekä pyrkiä parantamaan yrityksen taloudellista suorituskykyä. Lisäksi myyjän on tärkeä käydä läpi yritykseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset sekä muut juridiset asiakirjat. Tärkeää  kiinnittää huomiota sopimusten kestoon ja kirjalliseen muotoon.

Myytävän yrityksen takavuosina kalliilla ostettujen tuotantovälineiden jälleenhankintahinnat ovat voineet laskea murto-osaan. Vaikka yrittäjä on maksanut jostain tuotantovälineestä joskus suuria summia, ostaja tuskin on valmis maksamaan samaa hintaa kyseisestä laitteesta, jos vastaavan uuden laitteen saa ostettua edullisemmin. Ostajan ja myyjän näkökulmaero korostuu erityisesti tarkasteltaessa yrityksen substanssiarvoa. Kirjanpidon taseessa esitetyt arvot eivät aina vastaa omaisuuserien todellista, nykyistä käypää arvoa. Lisäksi toisinaan taseessa voi olla omaisuuseriä, jotka eivät liity liiketoimintaan. Ostajat haluavat ostaa liiketoimintaa eivätkä tyypillisesti ole valmiita maksamaan omaisuuseristä, jotka eivät palvele tätä tarkoitusta.

Yrittäjät mielellään kertovat, kuinka persoonallisia ja kekseliäitä toimintatapoja he ovat kehittäneet. Toisinaan poikkeukselliset toimintatavat voivat huolestuttaa ostajia etenkin, jos nämä ovat vahvasti sidoksissa myyjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Lähde: Mikko K. Leino / Tulosjärjestelyt Partners Oy

Yksi merkittävä muutos

Päivi Leijamaa on tyytyväinen yrityksensä menestykseen. Hänen mukaansa yritys on saanut toimia aikana, joka on ollut alan kannalta erinomainen.

– Kiinnostus alaa kohtaan on ollut vuosikymmenten ajan hyvä. Eikä se vieläkään ole huono, mutta verkkokauppa on muuttanut alan rakennetta merkittävästi. Ennen asiakkaat käyttivät kaupungin myymälöitä, nyt he käyttävät maailman myymälöitä.

Karhulan Helmellä on oma verkkokauppa, mutta ensisijaisesti liike on kivijalkamyymälä. Yrittäjän mukaan verkkokauppa ei ole kultasepänliikkeen asiakkaan kannalta välttämättä paras valinta.

– On se aika haastavaa ostaa tuhannen euron hintaista korua näkemättä. Asiakkaalla ei välttämättä ole tarvittavaa tietoa korusta, tai hän ei ymmärrä etsiä sitä oikeasta paikasta. Useimmiten tavallinen kuluttaja tarvitsee myyjän apua, ja siinä on kivijalkakaupan hienous. Asiakkaan ei tarvitse yrittää etsiä tietoa itse. Siinä menee helposti tunti ja toinenkin, kun istuu netin äärellä. Sillä ajalla voisi tehdä muutakin.

Leijamaa kertoo törmäävänsä tämän tästä tilanteisiin, joissa asiakas haluaa korjauttaa muualta ostamansa korun, joka paljastuu kultasepän käsissä herikkolaatuiseksi.

– Siinä tilanteessa joudumme sanomaan asiakkaalle, ettei korjaus onnistu. Koru voi olla heikkolaatuinen, liian ontto tai kevyt, jolloin sen käsittely on mahdotonta.

Alan trendit muuttuvat yrittäjän mukaan nopeasti, mutta kotimaisten korujen suosio on säilynyt. Yksi suosituimmista merkeistä on Lumoava. Markkinoilla on myös pienempiä kotimaisia valmistajia, mutta ne jäävät usein piiloon.

– Pienillä valmistajilla ei ole isoa markkinointibudjettia, jolla mainostaa itseään.

Yleisimmät virheet yrityksen myynnissä

  • Myynti aloitetaan liian myöhään. Iän myötä yrittäjälle voi tulla terveysongelmia tai olosuhteet ovat muusta syystä epäsuotuisat myynnille.
  • Halutaan myydä yritys, mutta ei tehdä myynti-ilmoitusta tai käytetä asiantuntijaa löytämään ostajaa. Useimmat paikalliset kehitysyhtiöt sekä yrittäjäjärjestöt tarjoavat maksutonta alkuneuvontaa ja tilaisuuksia. Niitä kannattaa hyödyntää jo ennen, kun asia on varsinaisesti ajankohtainen. Itse myyntiprosessissa on usein hyvä käyttää asiantuntijaa, jos asiasta ei ole aiempaa kokemusta.
  • Pyyntihinta on yleistä markkinatasoa korkeampi.
  • Liiketoiminta on täysin riippuvaista ja henkilöityy nykyiseen yrittäjään.

Lähde: Mikko K. Leino / Tulosjärjestelyt Partners Oy

Vinkkaa meille juttuaihe!

Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Toimitus saa olla minuun yhteydessä mahdollista haastattelua varten
Pauli Reinikainen