Lue miten ja missä Varsinais-Suomen Yrittäjät on vaikuttanut vuonna 2025

Vaikuttamistyömme pohjaa tutkimukseen ja tietoon: Maakuntaennuste ja barometrit 

Toimintamme yhtenä tavoitteena on varmistaa, että varsinaissuomalaiset yritykset voivat toimia kilpailukykyisessä, elinvoimaisessa ja yritysmyönteisessä ympäristössä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa tärkeitä työkaluja ovat Maakuntaennuste ja Pk-yritysbarometrit sekä vuonna 2025 Elinvoimabarometri. Ne kertovat meille, miten alueemme yrittäjillä menee ja mitä ovat ne toimenpiteet, joita tulee osaltamme edistää. Molemmat tutkimukset saavat myös laajaa mediahuomiota, jolloin yrittäjien viesti näkyy ja kuuluu.

Tammikuun alussa julkaistu vuoden 2025 Maakuntaennuste kertoi, että varsinaissuomalaisten yrittäjien talouden kasvuodotukset olivat hyvin maltillisia. Kasvuodotukset olivat korkeimmillaan liikevaihdon ja henkilöstön määrän osalta. Huolta aiheutti erityisesti kustannusten nousu. Yrittäjien mukaan myös erilaiset kriisit ja osaavan työvoiman saatavuus vaikuttivat toimintaympäristöön eniten. 

Varsinais-Suomi säilytti nelossijansa keväällä julkaistussa maakuntien elinvoimaa mittaavassa Elinvoimabarometrissa. Varsinais-Suomi on kärkisijoilla kaikissa barometrissa mitatuissa kategorioissa pois lukien verkostoituminen. Johtamisen kategoriassa Varsinais-Suomi sijoittui nyt valtakunnallisesti kakkossijalle, kun kaksi vuotta sitten sijoitus oli seitsemäs. Varsinais-Suomessa on barometrin valossa vahva yhteinen näkemys maakunnan elinvoimatekijöistä ja eri toimijoiden välillä on yrittäjien mielestä riittävästi keskustelua elinvoimasta. Maakunnan päätöksenteko arvioidaan elinvoimabarometrissa yritysten kannalta positiiviseksi. 

Syksyn Pk-yritysbarometrin tulokset osoittivat, että Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdanneodotukset ovat varovaisempia kuin muualla Suomessa. Suhdannenäkymät, investointihalukkuus ja kannattavuusodotukset ovat yhä alueella muuta maata heikompia. Peräänkuulutimme päättäjiltä mikro- ja pk-yritysten toiminnan tueksi kunnianhimoisia, mutta realistia uudistuksia ja esimerkiksi hankintalain ja työmarkkinauudistusten pikaista maaliin saattamista.  

Tuplavaalit  

Vuonna 2025 käytiin kunta- ja aluevaalit. Maakuntaennusteen vastauksissa alueen yrittäjät peräänkuuluttivat kunta- ja aluepäättäjiltä vaalien jälkeen talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia ja aiempaa parempaa yhteistyötä ja toimivampia palveluja.  

Varsinais-Suomen Yrittäjät pitikin esillä ja koosti sekä kunta- että aluevaaleihin omat vaalitavoitteet. Näitä vietiin aktiivisesti eteenpäin kasvokkaisissa keskusteluissa, päättäjäviestinnässä ja mediassa.  

Yrittäjien haastavat ajat heijastuivat yrittäjäehdokkaiden määrään vaaleissa. Kuntavaaleissa yrittäjäehdokasmäärät tippuivat isosti: ehdolla oli yhteensä 476 yrittäjätaustaista ehdokasta. Vuoden 2021 kuntavaaleissa heitä oli ennätykselliset yli 800.  Aluevaaleissa oli Varsinais-Suomessa ehdolla yhteensä 117 yrittäjätaustaista ehdokasta. 

Järjestimme aluevaalipaneelin yhdessä Turun Sanomien kanssa ja kannustimme aktiivisesti paikallisyhdistyksiä kuntavaalitoimiin. Maaliskuussa järjestimme ehdokkaille yritysvierailupäivän, jossa aluevaaliehdokkaat kuulivat sote-alan yritysten terveiset tuleville päättäjille.  

Paikallisyhdistykset järjestivät huhtikuun vaalien alla lukuisan määrän kuntavaalikeskusteluja ja yritysvierailuja. Kun uusi Varsinais-Suomen aluevaltuusto aloitti kautensa, peräänkuulutimme nykyistä toimivampaa ja säännöllisempää aitoa vuoropuhelua Varhan ja yritysten välille.  

Kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin valittiin yhteensä 181 yrittäjätaustaista valtuutettua. Aluevaltuustoon valittiin 15 yrittäjää. Kustavissa lähes puolet valtuutetuista on yrittäjiä.

Yrittäjien Elinvoimabarometrin mukaan alueen yrittäjät katsoivat, ettei Varha käy tarpeeksi vuoropuhelua tai tarjoa verkostoitumistilaisuuksia yrittäjille. Varsinais-Suomen Yrittäjät esittikin vaalien alla säännöllisen yhteistyöfoorumin perustamista. Esitys toistettiin syksyllä yhdessä Turun Kauppakamarin kanssa järjestetyssä yhteistyötapaamisessa. Kuulimmne sote-alan jäsenyrittäjien palautteita heille järjestetyssä tilaisuudessa. Yhteistyöfoorumin valmistelu aloitettiin loppuvuonna ja sen toiminnan on määrä käynnistyä vuonna 2026.  

Lausuimme joulun alla myös Varhan päivitetystä palvelustrategiasta sekä syksyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmasta. 

Kuntavaikuttaminen: kohti yrittäjyysmyönteistä maakuntaa 

Varsinais-Suomen Yrittäjät jatkoi tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa tavoitteenaan edistää yrittäjien ja kuntien välistä vuoropuhelua, rakentaa yhdessä kuntien kanssa elinvoimaista toimintaympäristöä sekä lisätä paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kuntien hankintoihin. Yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat ovat avanneet ostolaskudatansa. Selvitimme loppuvuonna, mitkä kunnat ostavat eniten oman alueensa ja kuntansa yrityksiltä. Kärkisijaa piti jälleen Salo.

Kuntayhteistyöllä pyrittiin parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä ja sitä kautta vahvistamaan alueellista elinvoimaa. Kuntajohtajia ja kuntien elinkeinovirkamiehiä tavattiin säännöllisesti ja Kuopion Kunnallisjohdon seminaarissa oli mukana iso joukko Varsinais-Suomen Yrittäjien luottamushenkilöitä sekä kuntajohtajia ja -päättäjiä. Varsinais-Suomen Yrittäjät osallistui kuntien elinvoimaohjelmien valmisteluun ja kannusti kuntia erityisesti seuraaviin konkreettisiin toimiin:

• Ostolaskudatan avaaminen  
• Yritysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen  
• Vuoropuhelu kuntien hankintoihin liittyen  

Näillä teemoilla lähestyimme uusia päättäjiä syksyn valtuustokauden alla uudelleen. Vuoden elinvoiman edistäjänä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa palkittiin Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg. Yrittäjät antoivat vuoden 2025 Maakuntaennusteessa jälleen arviot kuntien ja yritysten yhteistyöstä ja kunnan yrittäjäystävällisyydestä. Kestomenestyjä Lieto jatkoi listojen kärjessä.

Huomio palveluvientiin  

Kevään Pk-yritysbarometri kertoi, että palvelujen vienti on Varsinais-Suomessa tavaravientiä yleisempää ja Varsinais-Suomessa muuta maata korkeammalla tasolla. Varsinais-Suomen Yrittäjät esittikin, että kehitystä tukemaan laaditaan valtakunnallinen palveluvientistrategia. Esitys toistettiin maaliskuussa hallituksen puoliväliriihen alla.  

Rahoituksen saamisessa oli Pk-yritysbarometrin mukaan haasteita. Asiaa nostettiin esiin pitkin vuotta keskustekuissa pankkikumppanien kanssa. Finnveran kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Pk-yritysbarometrin ja omistajanvaihdosteeman ympärillä. Omistajanvaihdosten merkitystä pidettiin esillä, erityisesti marraskuun alun omistajanvaihdosviikolla viestinnän ja tapahtumien kautta.

Nostimme yrittäjyyden merkitystä esiin erityisesti Yrittäjän päivän viikolla sekä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa. Vuoden varsinaissuomalaisena yrityksenä palkittiin Airfi Oy AB. Varsinais-Suomen Yrittäjien yksinyrittäjätoiminta vakiintui ja jatkui aktiivisena. Järjestimme yksinyrittäjille lukuisia tapahtumia ja pidimme esillä yksinyrittäjyyden merkitystä tapaamisissa ja viestinnän keinoin.  

Aktiivista vaikuttamista: hankinnat, liikenneyhteydet, päättäjätapaamiset…

Alkuvuodesta järjestettiin poliittisia tukilakkoja erityisesti kaupan alalla. Puhuimme yrittäjien tilanteesta sekä julkisuudessa että neuvoimme ja tuimme jäsenyrittäjiä lakkotilanteen vaikutuksissa.  

Hankintalain uudistamisen valmistelu alkoi vuonna 2025. Vaikutimme pitkin vuotta valmisteluun ja olimme yhteydessä sekä valmistelijoihin, päättäjiin että sidosryhmiin ja otimme kantaa medioissa. Varsinais-Suomen Yrittäjät jätti maaliskuussa lausuntonsa hankintalain uudistamista koskevasta mietinnöstä. Kannatimme esimerkiksi julkisomisteisten yhtiöiden vähimmäisomistusprosenttia. Toimme esiin, että juuri pk-yrityksillä on kyky ja valmius vastata kasvavaan kysyntään ja terveen kilpailun muodostamiseen esimerkiksi puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöhuollossa. Kirjoitimme aiheesta lukuisia kertoja mielipidepalstoilla ja somessa.

Kun Yrittäjien pitkään ajamat muutokset hankintalakiin saadaan toteutettua ja hankintalaki alkuvuonna 2026 eduskunnan käsittelyyn, muodostuu keskeiseksi hankintayksiköiden tahtotila uudistaa toimintaansa. Aiomme tuoda jatkossakin esiin sitä, että toimintatapoja, hankintaosaamista ja -kulttuuria ja markkinavuoropuhelua tulee kehittää.

Varsinais-Suomen Yrittäjät ilmoitti Orpon hallituksen puoliväliriihen yhteydessä kannattavansa Varsinais-Suomen liiton ajamaa junaliikenteen ostoliikenteen laajennusta maakuntaan sekä selvitystä kiinteästä Turku-Tukholma-yhteydestä.

Tapasimme alueen kansanedustajia yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa lokakuussa Helsingissä Pyöreän pöydän keskustelussa. Keskusteluissa nousivat esiin yrityksien tilanne ja kasvuvalmiudet sekä maakunnan saavutettavuus ja erityisesti lähijunaliikenteen käynnistäminen ja Länsiradan edistäminen.  Syyskuussa eduskuntaan nousi jäsenyrittäjä, Vahterus Oy:n perustaja, yrittäjä Mauri Kontu Uudestakaupungista.  

Varsinais-Suomen Yrittäjät oli sidosryhmärekisterin valossa yksi Suomen Yrittäjien aktiivisimpia edunvalvojia. Vaikutimme erityisesti hankintalakiin, yrityslähestymiskiellon edistämiseen, liikenneyhteyksiin ja maakunnan kasvun ja elinvoiman tukemiseen.  Olimme aktiivinen vaikuttaja myös Suomen Yrittäjien valtakunnallisen vaikuttamistyön suuntaan ja aluejärjestön varapuheenjohtaja Stina Siikonen jatkoi toimintavuonna Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.  

Viritimme vuoden mittaan medioiden mielipidepalstoilla ja somessa keskustelua muun muassa saariston elinvoiman kasvattamisesta, liikenneyhteyksien merkitystä, elinvoiman johtamisesta Varsinais-Suomessa, matkailualan ahdingosta, elinvoimakeskusten valmistelusta, hankintalain valmistelusta sekä kunta- ja aluevaalitavoitteistamme.  

Osallistuimme toimintavuonna myös uusien 1.1.2026 aloittavien Elinvoimakeskusten valmisteluun. Viestimme on, että elinvoimakeskusten rooli suhteessa työllisyysalueisiin, kuntiin ja elinkeinoyhtiöihin on määriteltävä selkeästi. Päällekkäisiä rakenteita emme tarvitse, vaan tarkoitus on rakentaa aidosti sujuvia palvelupolkuja. Yritykset odottavat yhden luukun mallia, jossa organisaatiot käyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä ja asiakas kohdataan yhtenäisen palvelupolun kautta. Yrittäjille tärkeintä on, että palvelut toimivat heti uudistuksen alusta asti, eivätkä viivästy tai jumitu organisaatiomuutosten vuoksi. 

Lähilauantaina syyskuun alussa ja joulun alla pidimme esillä lähipalvelujen suosimisen tärkeyttä.

Edustukset työryhmissä ja toimielimissä 

• Varhan Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunta: Jutta Wirén, vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät  
• Maakuntastrategian valmistelun ohjausryhmä, Jutta Wirén, vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Maakunnan yhteistyöryhmä MYR; elinvoimajaosto ja koulutusjaosto, Jutta Wirén, vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Varsinais-Suomen Ilmastovastuujaosto, Jutta Wirén, vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Turun työllisyysalueen työllisyyden neuvottelukunta, Jutta Wirén, vt. toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunta, varapuheenjohtaja Mikko Rantanen 
• Turun Kauppakamarin viestintä- ja markkinointivaliokunta, Suvi Uusitalo-Sirén, viestintäpäällikkö, Varsinais-Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien valiokunnat  

• Elinkeino- ja teollisuusvaliokunta ja yksinyrittäjyysvaliokunta: Stina Siikonen (SY:n hallituksen edustajana) 
• Energia, ilmasto- ja ympäristövaliokunta: Mari Ruohomäki, Namu Jewellery, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Liikenne- ja logistiikkavaliokunta: Sari Hyvärinen, Kaskinen & Hyvärinen, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Maahan muuttaneiden yrittäjien valiokunta: Granger Simmons, Simmons Foods Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Andrew Le Bihan, Le Bihan Enterprises Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät 
• Rahoitus- ja verovaliokunta: Sarianne Mäkelä, Serenum Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät