Markku Siltala tarjoaa suruterapiaa läheisensä menettäneille – ”Unohda kaavat ja sure itsellesi sopivalla tavalla”

Nykypäivänä on tarjolla valtava määrä erilaisia terapioita, ja yksi niistä on suruterapia. Kysyimme lähestyvän pyhäinpäivän alla yrittäjä, psykoterapeutti ja pappi Markku Siltalalta, mikä on suruterapia ja mitä siinä tapahtuu.

– Suruterapia on keskustelua, joka etenee surijan ehdoilla. Se on lempeää surun sanoittamista, josta piirtyy kuva menetyksen merkityksestä, Siltala sanoo.

Siltala luotsaa suruterapiassa erityisesti läheisensä menettäneitä. Hän käyttää tapaamisissa myös perinteisiä kognitiivisen psykoterapian ja ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla Siltala keskustelee asiakkaansa kanssa akuutista tilanteesta: siitä, mitä on tapahtunut, sekä hetkistä ennen ja jälkeen läheisen kuoleman.

– Yleensä ensi tapaamisessa tulee paljon tunteita pintaan. Puhumme myös asiakkaan fyysisestä hyvinvoinnista ja siitä, kuinka hän jaksaa arjen keskellä, Siltala kertoo.

Seuraavissa tapaamisissa tunteiden ja ajatusten käsittely jatkuu, ja silloin keskusteluun tulevat usein mukaan myös käsitykset siitä, mitä surija uskoo läheiselle tapahtuvan kuoleman jälkeen.

– Lisäksi läheisen kuolema havahduttaa ihmisen miettimään käsityksiä omasta itsestään ja ylipäätään elämästä ja kuolemasta. Mitä jos itse olisin kuollut, on tavallinen pohdinnan aihe.

Siltalan mukaan sureminen on pitkälti ihmisen sisäistä vuoropuhelua.

– Minun tehtäväni on toimia heijastuspintana ja auttaa ihmistä löytämään käsitteitä sille, mitä hän itse ajattelee.

Tukahdutettu suru ei katoa

Markku Siltala on työskennellyt psykoterapeuttina yli kymmenen vuotta muun muassa terveyskeskuksissa, päihdeklinikalla, perheneuvolassa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. Tällä hetkellä hän pitää psykoterapiavastaanottoa Pihlajalinnan Helsingin ja Seinäjoen toimipisteissä.

Siltala on kohdannut vuosien varrella satoja surijoita. Hän ammentaa työhönsä myös oppeja oman elämänsä menetyksistä.

– Jokainen meistä osaa auttaa muita surussa. Itse koen olevani vierellä kulkija.

Siltalan asiakkaista suurin osa hakeutuu suruterapiaan läheisen kuoleman takia. Hänen mukaansa surunaiheista kuolema on kaikista vaativin ja rankin, ja se verottaa ihmisen voimia.

Silti muitakin surun teemoja käsitellään Siltalan vastaanotolla. Esimerkiksi avioero, oma tai läheisen sairaus tai työpaikan menetys voivat kirvoittaa muiden tunteiden ohella myös surua.

Usein käy niinkin, että lukuisia erilaisia surunaiheita pulpahtaa pintaan vasta terapian myötä.

– Avioerossa surraan paitsi yhteistä menneisyyttä, myös yhteistä tulevaisuutta, josta pitää niin ikään luopua. Lisäksi avioeroa käsittelevässä terapiatapaamisessa voi tulla yllättäen esille läheisen kuoleman aiheuttama surematon suru vuosikymmenten takaa.

Siltalan mukaan suru ei katoa, vaikka sen yrittäisi jättää huomioimatta ja työntäisi mielen perukoille pitkäksi aikaa.

– Surun solmut on avattava ja otettava ne mukaan elämän kankaan sidontaan.

Suru voi moninkertaistua

Siltala nostaa esiin kiinnostavan ilmiön surun moninkertaistumisesta silloin, jos kuolemia sattuu lähipiirissä useampia peräkkäin. Surun taakka kasaantuu, jos esimerkiksi yksi läheinen on kuollut viisi vuotta ja toinen kolme vuotta sitten, ja vielä nykyhetkessä kokee jonkun ei kovin läheisen menetyksen.

– Ihmiset hämmästyvät, että viimeisin kuolema saattaa tuntua kaikista raskaimmalta, vaikka kyseessä olisi naapuri tai lemmikkieläin, hän sanoo.

Tämä johtuu siitä, ettei ihminen ole vielä ehtinyt käsitellä kunnolla edellisiä suruja tai hän on lykännyt ne tietoisesti taustalle. 

– Viimeisin suru voi herättää aiemmat surut henkiin.

Suru voi nousta pintaan myös silloin, kun ihminen jättää suruunsa saamat lääkkeet pois ja niiden turruttava vaikutus lakkaa.

Työnantaja voi kustantaa lyhytterapian

Markku Siltala kannustaa nettisivuillaan ”elämään surua omannäköisesti.” Millä eri tavoin suru voi ihmisen elämässä ilmetä?

– Jotkut vetäytyvät hiljaisuuteen lepäämään. Toiset kaipaavat jutteluseuraa. Moni purkaa surua myös toimintaan, kuten matkustamiseen, puutarhanhoitoon tai vapaaehtoistyöhön.

Siltala on havainnut asiakkaistaan, että paluu työelämään suht ripeästi voi tervehdyttää.

– Arki pysyy paremmin koossa, kun jokin asia pysyy ennallaan.

Siltala perää yhteiskuntaamme kulttuuria, jossa myös työpaikoilla otettaisiin paremmin huomioon työntekijän kokema läheisen menetys.

– Työpaikoilla olisi hyvä luoda tila, jossa työntekijä voi kertoa muille surustaan ja siitä, kuinka hän toivoo työkavereiden suhtautuvan surijaan. Siten hän voi surra elämän keskellä eikä eristyksissä sairauslomalla.

Ilahduttavana ilmiönä Siltala näkee sen, että jotkin työnantajat tarjoavat vakuutuksensa kautta läheisensä menettäneelle työntekijälle lyhytterapian. Myös Siltalan suruterapiaan on hakeutunut työntekijöitä oman työnantajansa kustantamana.

Nykyajan yhteiskunnassa kaiken pitäisi tapahtua tehokkaasti. Mitä sanoisit ihmiselle, joka kokee paineita selvitä surusta ripeästi?

– Unohda kaavat ja sure itsellesi parhaiten sopivalla tavalla. Surulle ei ole kaavaa eikä surun eri vaiheita kannata liikaa miettiä. Omaa surua ei pidä verrata muiden suruun.

Suruun voi liittyä myös vihan tunteita

Markku Siltalan mukaan yksi vallalla oleva ennakkoluulo on, että kun suru on jossakin vaiheessa käsitelty, ihminen palautuu samanlaiseksi, jollainen hän oli ennen läheisen kuolemaa.

– Tämä luo nurinkurisia paineita, sillä suru muuttaa ihmistä.

Erityisen pitkän aikaa selviytyminen vie, jos oma lapsi on kuollut tai läheinen menehtynyt traagisesti onnettomuudessa. Jossakin vaiheessa muut ihmiset ympärillä patistavat, että ”vieläkö siitä puhut, vaikka siitä on jo niin kauan aikaa”.

– Ihmisen pitää saada puhua niin kauan kuin hänellä on siihen tarve.

Siltalan pitämän suruterapian asiakkaat ovat antaneet kiittävää palautetta siitä, että heidän olonsa on helpottunut ja surun paino keventynyt. He ovat saaneet puhua kaikesta niin monta kertaa kuin on ollut tarve ja saaneet uusia näkökulmia.

Siltalan mukaan jotkut surijat pohtivat myös sitä, onko lupa iloita surun keskellä.

Kyllä on. Täysin hyväksyttävää on myös tuntea kielteisiä tunteita vainajaa kohtaan, jos jotakin on jäänyt hampaankoloon. 

– Eräs asiakas otti tavakseen purkaa kiukkuaan kävelyillä luonnossa, jossa kuulijoina olivat vain metsän eläimet. Hän antoi tulla ulos kaiken, ja lopulta suuttumus oli poissa.

Surudialogi-puhelut ensiapuna

Psykoterapeutti Siltalan repertuaariin kuuluu suruterapian lisäksi myös surudialogi, joka pitää sisällään 1–3 puhelutapaamista läheisen menetyksen akuutissa vaiheessa. Surudialogissa pätevät samat periaatteet kuin terapiassa.

– Akuutissa vaiheessa ihminen voi puhua esimerkiksi hautajaisiin liittyvistä peloista tai toiveista. Surudialogi-paketin voi antaa myös läheiselle lahjaksi.

Siltala on paitsi psykoterapeutti, myös pappi. Surijan ehdoilla voidaan puhua myös hengellisyydestä. Teologian tohtori Siltala teki aikoinaan väitöskirjansa kohtaamisista läheisten vainajien kanssa. Tällaisetkin kokemukset voivat nousta esiin suruterapiassa ja -dialogissa.

– Kuoleman jälkeiset läheisen läsnäolon kokemukset ovat yleisiä ja myönteisiä, mutta myös usein vaiettuja tapahtumia. Yhteyttä on koettu unessa tai valveilla ollessa aistikokemuksina, ja se on lohduttanut. Ihmisille on tullut olo, että läheisen olemassaolo jatkuu.

Juhlapäivät laukaisevat kaipauksen

Viikonloppuna vietetään pyhäinpäivää, jolloin perinteisesti muistellaan edesmenneitä rakkaita. Omaiset vaeltelevat hautausmailla ja laskevat kukkia tai kynttilöitä haudalle.

Laukaisevatko vuodenkierrossa tietyt juhlapäivät, kuten pyhäinpäivä ja joulu, läheisen menetyksen aiheuttamaa surua erityisellä tavalla?

– Kyllä kaikki merkitykselliset juhlat, joita on vietetty yhdessä, herättävät surua. Samoin kuin arkielämässä tietyt paikat, musiikki tai ruoat voivat laukaista surun. Ennen elettiin juhlaa ja arkea yhdessä, ja nyt toinen on poissa. Tyhjyys ja kaipaus iskevät.

Toisaalta Siltalan mukaan pyhäinpäivä voi tarjota parantavia kokemuksia.

– Pyhäinpäivän tilaisuudet voivat lohduttaa ja yhdistää ihmisiä.

Mitä neuvoja antaisit ihmiselle, joka pyhäinpäivänä kaipaa kuollutta läheistään ja suru tuntuu musertavalta? Miten hän voi hakea lohdutusta?

Siltala kannustaa kirjoittamaan tai juttelemaan läheiselle kynttilän tai valokuvan äärellä aivan kuin läheinen olisi läsnä, ihan vieressä.

– Suru on merkki siitä, että surija on tunteva ihminen, joka on saanut kokea rakkautta. Tästä voi tuntea kiitollisuutta. Itke, kun itku tulee, äläkä koskaan pyydä sitä anteeksi.